Suomen keskiaika: Hallinto ja talous

1. Suomen keskiaika: Hallinto ja talous • Talous perustui maanviljelykseen. Työmenetelmät olivat ns. työvaltaisia, eli tuotannon määrä ja väestönmäärä korreloivat voimakkaasti. • Elinkeinot vaihtelivat kuitenkin suuresti alueittain • Hallitsijat ja kirkko kantoivat veroa. Kirkon kymmenykset olivat Suomessa ensimmäinen julkinen vero, ja tuli käyttöön 1200-luvulla. Rannikoilla viljavero, sisämaassa turkiksina. Osa verosta paikalliselle seurakunnalle, osa oli ns. piispanveroa, joka kannettiin Turkuun • Esim. kirkkoherra saattoi saada vuodessa jopa 180 tynnyriä ruista. Piispa omisti Varsinais-Suomen ja Satakunnan seudulla parhaimmillaan jopa 200 maatilaa. • Aateliset tienasivat maavuokrista sekä talonpoikien tekemistä päivätöistä • Myös kirkkojen rakentaminen oli suuri taloudellinen urakka, niitä tehtiin Suomeen kaikkiaan n. 80

2. Maallinen valta: • Piispa Bero lahjoitti kuninkaalle ”suomalaisten veron” v. 1250 aikoihin. Tästä alkoi kruunun verotus Suomessa • Keskuslinnojen rakentaminen (Turku, Häme, Savonlinna, Viipuri, jne.) lujitti maallista hallintoa • Varhaisimpia verotusyksiköitä savu (kotitalous?). Veroja kerättiin 20 savun verokunnilta (karjaa, rahaa, viljaa) • Rahaverosta 1/3 – ¾ meni Tukholmaan, maataloustuotteina kerätyt verot jäivät Suomeen. Suurin osa veroista jäi kuitenkin ilmeisesti keruupaikkakunnan käyttöön • Verojen lisäksi talonpoikaa rasittivat virkamiesten kestitykset ja kyyditsemiset sekä linnaleiri (sotaväen majoittaminen)

3. Säätyjen asema: • Aateli: • Verovapaus 1270/1280 – l. => • Aatelisarvo periytyväksi 1560 lähtien • Keskiajan lopulla suomessa n. 250 rälssisukua (verovapaata aatelia)

4. Porvaristo: • Suomessa n. 1000 porvariperhettä • Suurin osa kaupungeista perustettiin porvarien johdolla • Raatihuone koostui kauppiaista, joista suurin osa oli ulkomaalaisia

5. Papisto: • Verovapaus • Selibaatti-säädökset => tarvitsi täydennystä muista säädyistä • Verotusoikeus

6. Talonpojat: • 98% väestöstä asui maaseudulla • Suomalainen talonpoika vapaampi kuin baltialainen tai Keski-eurooppalainen • EI maaorjuutta • Maksoivat veroa, pääasiassa hyödykkeinä

7. Kauppa ja merenkulku: • Kaupungeissa paljon ulkomaisia porvareita, jotka pyörittivät kauppaa. • Tämä johtui Hansa-liiton voimistumisesta. Siksi Suomen kaupungit kehittyivät kaupan tarpeiden kasvaessa. • => 1300 – luvulla Turku, Naantali, Uusikaupunki, Viipuri, Porvoo • Kansainvälisesti verraten kaupunkeja Suomessa tosi vähän. 1500 – luvulla Turku n. 2000-3000 as., Viipuri n. 2000. Yhteensä kaupungeissa vain n. 6000 – 7000 asukasta, loput n. 150 000 - 200 000 maaseudulla

8. Kauppa ja merenkulku: • Suomesta vietiin turkiksia, suolakalaa ja voita yms. rasvoja • Tuotiin viiniä, kankaita, metalliesineitä, mausteita • Useat kaupungit kävivät kauppa tietyn kumppanikaupungin kanssa. • Turku  Danzig • Viipuri  Tallinna • Rauma  Stralsund • Ulkomaankaupan arvo kohosi 1500 – luvun puolivälissä n. 170 000 markkaan, mikä oli n. 1,7 kertaa Suomesta kerätyt verot. Suurimmat erät Voi, vuodat, turkikset, hevoset, kala, hylkeenrasva yms. rasvat * Sisämaa osallistui ulkomaankauppaan paljon vähemmän kuin rannikkoseudut

9. Rahayksiköt: • 1 Markka = 8 äyriä (24 aurtuaa) (192 penninkiä) • 1 äyri = 3 aurtuaa (24 penninkiä) • 1 aurtua = 8 penninkiä • Myöhemmin (1500 – luvulla) aurtuat ja ulkomaiset rahat jäi pois • Rahauudistus 1500 – luvulla: • 1 Taaleri = 32 äyriä (768 penninkiä!) • 1 Äyri 24 penninkiä