Peter L. Berger ja Thomas Luckmann: todellisuus ja oikeus

1. Peter L. Berger ja Thomas Luckmann: todellisuus ja oikeus Kaj-Henrik Impola

2. Sosiaalisen rakentumisen luonnehdintaa (Hacking 2000, Burr 2003) • tosiasioiden, merkitysten ja tiedon itsestäänselvyyden ja välttämättömän luonteen kyseenalaistaminen • ajattelun historiallinen ja kulttuurinen relatiivisuus • vallitsevien käsitysten perustuminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen • käyttäytymismallien ylläpitäminen ja poissulkeminen

3. Peter L. Berger • s. 1929 Wien • Wagner College • New School for Social Research, New York • Bostonin yliopiston uskonnon, sosiologian ja teologian emeritusprofessori

4. Thomas Luckmann • s. 1927 Jesenice, Slovenia • Wienin ja Innsbruckin yliopistot • New School for Social Research, New York • Professori Konstanzin yliopistossa Saksassa 1970-1994

5. Bergerin ja Luckmannin yhteisjulkaisut • The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge, 1966 (Suomeksi Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen Vesa Raiskilan suomentamana 2000) • Modernity, Pluralism and the Crisis of Meaning (1995)

6. Peter L. Bergerin julkaisuja • Invitation to Sociology: A Humanistic Perspective (1963) • The Sacred Canopy: Elements of Sociological Theory of Religion (1967) • The Capitalist Revolution: Fifty Propositions About Prosperity, Equality, and Liberty (1986)

7. Thomas Luckmannin julkaisuja: • Das Problem der Religion (1963) englanniksi The Invisible Religion (1967) • The Sociology of Languages (1975) • Life-World and Social Realities (1983) • toimittanut postuumisti opettajansa Alfred Schutzin käsikirjoitukset teoksiksi The Structures of the Life-World I (1973) ja II (1989)

8. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen • ”systemaattinen ja teoreettinen tiedonsosiologinen tutkielma” (Berger-Luckmann 2000, s. 7) • ”huolimatta alaotsikosta kirja on paremmin ymmärrettävissä yhteiskunnan fenomenologisena teoriana” (William Outhwaite)

9. TSR ja tiedonsosiologia • keskeistä käsitys kaiken tiedon yhteiskuntasidonnaisuudesta • tiedon ja yhteiskunnan muodostumisen välisten yhteyksien tarkastelu • vaikutteet Émile Durkheimiltä, George Herbert Meadilta ja Alfred Schütziltä

10. TSR ja fenomenologia • objektiivisen (ulkoisen) ja subjektiivisen (sisäisen) välinen suhde • tietyt sosiaalista todellisuutta koskevat filosofiset taustaoletukset asetetaan fenomenologisiin sulkeisiin • vaikutteet Edmund Husserlilta ja Jean-Paul Sartrelta (eksistentialismi)

11. Lähtökohtana ihmisluonto • kaikkia ihmisiä yhdistävät muuttumattomat lajityypilliset piirteet: • avoimuus maailmalle • vaistorakenteen muovautuvuus ja kohdentumattomuus • subjektiivisuuden korostuminen

12. Tämän luennon teemat • Millaisena yhteiskunnallisen järjestyksen muodostuminen näyttäytyy näistä lähtökohdista? • Millainen käsitys oikeudesta Bergerillä ja Luckmannilla on?

13. Sosiaalisen maailman kahtalainen luonne • objektiivinen eli ihmisen tietoisuuden ulkopuolella oleva todellisuus • kaikenkattava ja valmis maailma • vaikeaselkoinen ja musertava • verrattavissa luonnon maailmaan • sosiaalinen maailma on ihmisen tuottama • objektivoitunutta inhimillistä toimintaa

14. Yhteiskunnan muodostus dialektisena prosessina ihminensosiaalinen maailma ulkoistaminen tuottaja tuotos eli tuotos objektivaatio sisäistäminen

15. Ulkoistamisen kolme vaihetta • totunnaistuminen • inhimillisestä toiminnasta muodostuu sitä toistamalla rutiini • tyypittely • totunnaistunut toiminta jaetaan toisten kanssa • motiivien ja säännönmukaisuuksien liittäminen toimintaan • instituutioituminen • tottumukset ja tyypitykset objektivoituvat lopullisesti, kun ne välitetään uusille sukupolville

16. Sosiaalisen maailman kahtalainen luonne • Sosiaalinen maailma on instituutioiden maailma. • Se on historiallinen, objektiivinen ja tosiasiallinen. • Sosiaalisella maailmalla ja sen instituutioilla ei ole muuta ontologista perustaa kuin se toiminta joka ne on tuottanut.

17. Instituutioiden legitimoimisen tarve • Instituutioiden syntytapa ja toiminnan totunnaistumisen motiivit ovat yksilöiden kokemusten ulkopuolella • Instituutiot on selitettävä ja legitimoitava heille uudelleen. • Tämä tapahtuu tulkitsemalla instituutioita ja toimintoja sekä antamalla niille uusia merkityksiä.

18. Instituutiojärjestelmää koskeva tieto • Yhteisön jäsenten jaettu tietovaranto • Tietovaranto koostuu yksilöiden kokemuksista, jotka kerrostuvat yksilön muistiin tunnistettavina kokonaisuuksina. • Kieli on sosiaalisen tietovarannon perusta • Kieli mahdollistaa kokemusten irrottamisen yksilön elämänhistoriasta ja tekee ne ymmärrettäviksi kaikille samaan kieliyhteisöön kuuluville.

19. Reseptitieto • sosiaalista maailmaa ja sen instituutioita koskevaa esiteoreettista tietoa eli arkitietoa • instituutioitunutta toimintaa koskevaa tietoa • metsästys, puhelimen käyttö, passin hakeminen • kaikkien yhteisön jäsenten omaksuttavissa • omaksutaan sosialisaatiossa (sisäistäminen)

20. Teoreettinen tieto • sosiaalisen maailman ja instituutioiden legitimaation väline • selittää ja tulkitsee sosiaalisen maailman ja tekee sen objektivoituneista merkityksistä tiedollisesti päteviä • legitimoi myös yhteisön tietovarannon kokonaisuudessaan

21. Legitimaation eri tasot • alkeismuotoinen legitimaatio • alkeismuotoiset teoreettiset väittämät • yksityiskohtaiset teoriat • symboliuniversumit

22. Symboliuniversumit • Kattavin legitimaation muoto • Instituutiojärjestelmän eri alueiden liittäminen yhteen yhdeksi merkitykselliseksi kokonaisuudeksi. • Roolit, identiteetit, elämänvaiheet, toimintamallit ja instituutiot integroidaan kaikenkattavaksi mielekkääksi maailmaksi.

23. Miten on symboliuniversumien oman legitimaation laita? • Käytännössä mikään yhteiskunta ei ole koettavissa täysin itsestään selväksi. • Kaikki yksilöt eivät kiinnity yhtä tukevasti yhteiskuntaansa legitimoivaan symboliuniversumiin. • Symboliuniversumit tarvitsevat niitä legitimoivia käsitejärjestelmiä.

24. Symboliuniversumeja ylläpitäviä käsitejärjestelmiä • mytologia: pyhät voimat läpäisevät jokapäiväisen elämän maailman • teologia: välittää ihmisten maailman ja jumaluuksien maailman välillä • filosofia • tiede: symboliuniversumin ylläpitäminen on kokonaan jätetty asiantuntijoiden tehtäväksi

25. Kertausta • Sosiaalisen maailman instituutioiden alkuperä on totunnaistuneessa toiminnassa. • Instituutiojärjestelmä tarvitsee legitimaatiota, koska sen alkuperä ei ole enää ihmisten tiedossa. • Legitimoiminen tapahtuu yhteiseen tietovarantoon kuuluvien selitysmallien ja teorioiden avulla. • Ylimmän tasoista legitimaatiota edustavat symboliuniversumit, jotka integroivat institutionaalisen järjestelmän kaikki osat yhdeksi merkitykselliseksi ja mielekkääksi kokonaisuudeksi. • Symboliuniversumeita legitimoivat niitä ylläpitävät käsitejärjestelmät, kuten teologia tai tiede.

26. Sisäistäminen • Primaarisosialisaatio lapsuudessa: • Yksilöstä tulee yhteiskunnan jäsen sosiaalistumiskehityksen tuloksena. • Roolien, identiteettien, asenteiden ja normien sisäistäminen. • Sekundaarisosialisaatio: • Jo sosiaalistettu yksilö perehdytetään yhteiskunnan tietyille sektoreille. • Sosiaalisen todellisuuden ”osamaailmat”. • Spesialistieliittien kuten pappien, juristien, insinöörien ja lääkärien koulutus.

27. Onko Bergerillä ja Luckmannilla teoriaa oikeudesta?

28. Instituutiot ja käyttäytymisen säätely • Institutionaalinen ympäristö tarjoaa ennakoitavuutta ja vakautta toiminnalle. • Instituutiot yleensä säätelevät käyttäytymistä asettamalla sille ennakolta määriteltyjä ja tyypiteltyjä malleja. • Säätelyluonne ei siis ole palautettavissa instituutioiden ylläpitämiseen tarkoitettuihin sanktiomekanismeihin. • Oikeus on yksi instituutio muiden joukossa.

29. Oikeusinstituutio • Toimii esimerkkinä siitä, miten instituutiot yleensä tyypittävät yksittäisiä toimijoita ja toimintoja. • ”Instituutio määrää, että tyyppiin X lukeutuvan toiminnan suorittaa tyyppiin X lukeutuva toimija. Esimerkiksi laki–instituutio saattaa lähteä siitä, että tiettyjen olosuhteiden vallitessa ihmisten kauloja katkotaan tietyillä tavoilla ja että tietyn tyyppiset yksilöt suorittavat katkomisen (esimerkiksi pyövelit, epäpuhtaan kastin jäsenet, tietyn ikäiset neitsyet tai vaikkapa oraakkelin mainitsemat yksilöt).” (Berger – Luckmann 2000, s. 67.)

30. Oikeus ja roolit • Instituutiojärjestelmä tulee yksilöiden tietoisuuteen roolien edustamana. • Esimerkki tästä löytyy oikeuden osamaailmasta: tuomarina toimiva yksilö ei toimi ”omin päin”, vaan juuri tuomarin ominaisuudessa ja roolissa. • Oikeusinstituutio muodostuu tuomarin roolista ja muista oikeuden ylläpitoon liittyvistä rooleista.

31. Oikeus ja kielelliset objektivoitumat • Instituutiojärjestelmä tulee yksilöiden tietoisuuteen myös kielellisten objektivoitumien edustamana. • Oikeudellinen kielenkäyttö, lainsäädökset, oikeustieteen teoriat ja oikeusinstituution legitimaatiot etiikassa, uskonnossa tai mytologiassa. • Suhteessa rooleihin kielelliset representaatiot ovat kuitenkin toissijaisia, sillä instituutiojärjestelmän ylläpitäminen subjektiivisena todellisuutena yksilöiden kokemusmaailmassa tapahtuu aina roolien välityksellä.

32. Oikeussääntöjen toissijaisuus • Kirjoittajien fenomenologisen käsityksen mukaan oikeus nähdään yhtäältä objektivoituneena instituutiona ja toisaalta yksilön kokemusmaailmaan välittyvinä subjektiivisina representaatioina. • Yhteiskunnallisen järjestyksen muodostumisen dialektiikka määrittää oikeutta aivan samalla tavoin kuin muitakin yhteiskunnan instituutioita. • Oikeussäännöt ovat kielellisiä representaatioita niiden edustamista instituutioista, mutta ne eivät perusta tai ylläpidä näitä instituutioita. • Ihmiset eivät ole vuorovaikutussuhteissa oikeussääntöihin, vaan toisiin ihmisiin, jotka toimivat instituutioita edustavissa rooleissa.

33. Oikeus sosiaalisen kontrollin ylläpitäjänä • Oikeusinstituutiota edustaa myös sen ylläpitokoneisto ja sanktiojärjestelmä. • Oikeuden kontrollitehtävä on toissijainen tai täydentävä suhteessa instituutiojärjestelmän ylläpitämään sosiaaliseen kontrolliin. • Oikeuden kaltaisia lisäkontrollimekanismeja tarvitaan ainoastaan silloin, kuin instituutioituminen ei ole ollut täysin menestyksellistä tai instituutio on jo hajoamassa.

34. Oikeuden asema sosiaalisen rakentumisen teoriassa • Oikeus on yksi instituutio muiden joukossa. • Oikeusinstituutio näyttäytyy ihmisille rooleina, kielellisinä objektivaatioina ja sanktioina. • Representaatioidensa kautta oikeus ilmentää sosiaalisen maailman luonnon maailman kaltaisuutta.

35. Bergerin ja Luckmannin viesti juristeille: • Oikeustiede tarkastelee yhteiskuntaa ja sen instituutioita oikeusnormien kokonaisuutena. • Ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta ei voida sivuuttaa tutkittaessa instituutioita, rooleja ja kielellisiä merkityksiä. • Todellisuuden ja oikeuden yhteys piilee juuri inhimillisessä toiminnassa.