3.8.2012 Heinola Maaseudun nuoret – jyrää, jytää, jumittaa? Tutkimusryhmä:

1. 3.8.2012 Heinola Maaseudun nuoret – jyrää, jytää, jumittaa? Tutkimusryhmä: Terhi Halonen, Päivi Harinen, Esko Hartikainen, Leila Hurmalainen, Tuula Joro, Markku Kuronen, Milka Lampela, Sirja Möttönen ja Irene Pieviläinen PITKÄ MATKA JOKA PAIKKAAN: Nuoruutta takametsissä ja peräkylillä REUNAMERKINTÖJÄ HYLKYSYRJÄSTÄ – TUTKIMUSHANKKEEN ESITTELY

2. Niin samanlaista, niin erilaista… • Amsterdam ja Joensuun takanurkat…? • Tutkimushankkeemme konteksti: Hylkysyrjä: tuplaperiferia (reuna-alueiden haja-asutusalueet) – korkea nuorisotyöttömyys, pitkät välimatkat, koulutus- ja harrastusmahdollisuuksien keskittämispolitiikka kasvukeskuksiin, koveneva kilpailu paikasta auringossa, suuri kontrasti ”nähdyn” ja todellisten mahdollisuuksien välillä  tilanne haastaa sekä nuoret että heidän parissaan työskentelevät. • Kritiikki: suomalaisen nuorisotutkimuksen kaupunkikeskeisyys • Hylkysyrjäläisiä nuoria on vähän, he eivät näy tilastoissa minään erityisenä ryhmänä, joten syrjäisyyden näkökulma on jäänyt paitsioon tässäkin mielessä.

3. ”Elämä ei ole valintamyymälä”, sanoo ranskalainen sosiologi (Bourdieu) ja puhuu välttämättömyyden vallasta • Välttämättömyys tuotetaan poliittisin päätöksin – talouden ja hallinnon rakentein, joissa yksilöt toiveineen katoavat • Kaikkea ei voi saada, vaikka ajanhenki näin lupaisikin (”Joutilaat”, ”Hylkysyrjä”) • ”Maailma on muualla kuin Hylkysyrjässä – on lähdettävä pois, jos haluaa ”maailmaan”. • Periferiakontekstissa pitkistä välimatkoista tulee isoja ongelmia (erityisesti ns. nivelvaiheessa)  koulukeskeyttäjien urat  oppilaitoskasvattajien hyppysistä luiskahtaminen (yhtäältä vapauden vaarallisuus, toisaalta kotiin jämähtämisen uhka aikuishuolina ja myös todellisina uhkina…)

4. HYLKYSYRJÄ? ”Mutta yhtä voimakkaasti vaikuttavat talvisodassa kaatuneiden kotikylien nimet. Niistä puhuu erämaan ja karjalaisten vaarojen riipaisevan surumielinen runous: Patsinvaara, Haukivaara, Hattuvaara, Piilovaara, Lehtivaara, Pihlajavaara, Kuuksenvaara, Ontronvaara ... Kouraisevimmalta vaikuttaa kuitenkin valkoisen ristin teksti "Sotamies Väinö Kettunen, Hylkysyrjä". - Hylkysyrjä ... Voisiko enää keksiä "taiteellisemmin" kurjaa ja erämaiden viiltävän lohdutonta elämää kuvaavaa nimeä!” (Paavolainen 1946/1963, 85.) • Ns. luovutettuun Ilomantsiin kuulunut kylänkulma ja talonpaikka; perimätieto: talonpaikka, jonka ensimmäinen asukas oli hylännyt ”alinomaisten, petojen tuhotöiden tähden” • TOIVON JA EPÄTOIVON MIELENMAISEMA; elinkelvottomaksi julistettu paikka, jossa kuitenkin eletään ja jonka resursseista kamppaillaan • Itä- ja Pohjois-Suomi, taustalla väestökehitys sekä talous- ja sosiaalipolitiikka

5. HYLKYSYRJÄN HYVINVOINTIKERTOMUS • Toivo: maanhankintalaki, kylmät tilat, suuret ikäluokat, teolliset investoinnit, palvelut • Onko maallamme malttia vaurastua? (1950); etenkin pohjoisen Suomen resurssit • Toisen asteen kouluverkon tiheneminen 1970-luvulle saakka • 60-luvun sosiaalipolitiikka (1961): resurssien jakaminen tulonsiirtoina ja palveluina • Rakennemuutoksen hylkysyrjät: eilen menetetty lupaava huominen • Epätoivo: suurten ikäluokkien suuri muutto 60-luvulta alkaen; pienviljelijä-metsätyömiesperheiden ahdinko, puunkorjuun koneellistuminen ja maatalouden ylituotanto  • Siirtomaasuomi (1970) • Toisen asteen kouluverkon harveneminen ja palvelujen leikkaaminen 90-luvulta lähtien

6. HYLKYSYRJÄ TÄNÄÄN JA HUOMENNA – CASE ILOMANTSI • Ilomantsilaiset rajalla: maantieteellinen, kulttuurinen, psyykkinen • Kertomukset toivon ja epätoivon rajalta: uudet elinkeinot vs. julkisten resurssien leikkaukset • Toivo: kultaa, kaviaaria, kuohuviiniä, luontoturismia? • Epätoivo: Ilomantsin ammattikoulu meni jo, milloin lähtee lukio? ********* Aineistoja: Kirjallisuus, lehdet, koulutuspoliittiset asiakirjat, juhlapuheet, arkikeskustelut …entä tänään ja tästä eteenpäin…?

7. OPISKELUN, OHJAUKSEN JA OPETUKSEN HAASTEET ”RUNSAUDEN YHTEISKUNNAN” NIUKOILLA REUNOILLA Näkökulma: Suomalainen koulutusyhteiskunta määrittää onnistujansa ja epäonnistujansa koulutukseen osallistumisen kriteerein. Kysymyksiä: Miten mahdollisuusrakenteet raamittavat hylkysyrjäläisten koulutuspolkuja? Mitä koulunkäynti vaatii nuorilta ja heidän perheiltään paikkakunnilla, joista lähimpään oppilaitokseen saattaa olla 180 kilometrin päivittäinen edestakainen koulumatka? Minkälaisia haasteita Hylkysyrjän olemattomat mahdollisuudet ja se, että kaikkialle on pitkä matka, asettavat nuorten kanssa työskenteleville opettajille ja ohjaajille? Aineistoja: Tilastot ja niiden keskinäiset yhteydet (esim. kouluverkko ja sen ulkopuolelle jääminen), toimijahaastattelut

8. KORJAUSLIIKKEITÄ ja syrjäytymisenestohankkeiden kontrollia pakenevia kohteita (ns. Joensuun seutukunnan reuna-alueet) Näkökulma: Projektiyhteiskunta, jolle koulutuksen ja/tai työelämän tarjonnan ulkopuolelle jäävä nuori on ongelma ja jota huolestuttavat ”koteihin laitostuvat nuoret” - hylkysyrjäläisten ”riskinuoruus” Kysymyksiä: Hylkysyrjä ja hankemaailma: Projekti välimatkojen kutistajana? Mitä ajetaan takaa? Miten käy? Mikä on auttaja-arsenaalin valta, voima ja kunnia ”keskellä-ei-mitään-asuvien ja ei-minkään-tekemistä” harrastavien nuorten elämän järjestäjänä? (…kun eivät tee ees pahojaan…) Tuhansien tulevaisuuksien nuoruus – vai miten se meni?

9. ENTÄ VAPAA-AIKA: KOHTAUSPAIKKANA KOULUBUSSI? – Ilomantsi, Tuupovaara, Kiihtelysvaara, Eno Näkökulma: Vapaa-aika nuorille merkityksellisenä vertaissuhteiden kontekstina, kasvamisen, oppimisen ja kuulumisen elämänkenttänä. Vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja kollektiivinen osallisuus yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksinä. Kysymyksiä: Miten nuorten vapaa-ajan vertaisosallisuus jäsentyy olosuhteissa, joista puuttuvat yhteiset nuoriso- tai harrastustilat? Entä kylässä, jonka ainoa alaikäinen on 15-vuotias poika? Missä välissä ja miten yhteistä vapaa-aikaa eletään, kun päivittäisiin koulumatkoihin saattaa kulua neljäkin tuntia?  vastaus tässä: linja-autossako? Minkälaisia nuorisokulttuurisia muotoja nuorten elämä Hylkysyrjässä luo? Aineistoja: Bussimatkahavainnoinnit, muut havainnoinnit, nuorten haastattelut

10. Hylkysyrjässä asutaan omakotitaloissa, joita ei ole rakennettu vieri viereen  lähinaapuri ja siinä mahdollisesti asuva nuoren ystävä saattavat siis sijaita kohtalaisenkin matkan päässä (nuori voi monesti olla myös kylänsä ainoa alaikäinen asukas) • Laajakaistayhteydet tuovat virtuaalimaailman ja sosiaalisen median miltei jokaisen hylkysyrjäläisen ulottuville, mutta kylän nuorten yhteisölliset aikarytmit jäsentyvät pitkälti yhteisten koulumatkojen ja matka-aikataulujen kehyksiin.  Hylkysyrjään jäämisen valinneet uivat keskittämispolitiikan virtoja vastaan, mutta heidän on suostuttava liikkumaan - ja jonkunlaisen kyytineuvon on oltava saatavilla.  kaikille muutto kasvukeskuksiin ei ole ollut se käytännön ratkaisu, jolla vastataan talouden, työmarkkinoiden, asumisen ja palvelujen keskittämistä ajavan ajanhengen vaatimuksiin.

11. Reuna-alueiden nuorille tarjottu organisoitu vapaa-ajan toiminta tapahtuu ensisijaisesti kuntakeskuksissa, joihin syrjäkyliltä on autottomille liian pitkä matka. Hylkysyrjän kouluaikojen ulkopuolinen julkinen liikenne toimii lähinnä erilaisten uusien liikennekokeilujen varassa (esim. ns. kutsutaksit, palveluliikennetaksit jne.), mutta ne ovat harvoin saatavissa nuorten harrastuskuljetuksia varten. • Kilometreissä mitattuna suora päivittäinen matka Hylkysyrjästä maakuntakeskukseen on kaksi kertaa 95 km, ja sen taittamiseen liittyy monissa paikoissa kiertelyä ja poikkeamista. Ajassa mitaten matka kestää kaksi kertaa kaksi tuntia. (linja-autossa vietettyjen tuntien lisäksi koulumatkan matkaketjua saattaa venyttää vielä usean kilometrin mittainen matka kotoa bussipysäkille)

12. Jos asuu Hylkysyrjässä ja aikoo käydä koulua, on suostuttava lukukausiaikaisiin aamu- ja iltakulkemisiin. • Hylkysyrjän nuorten spatiaalinen toimintatila on hyvin erilainen ja -laajuinen kuin esimerkiksi Maakuntakeskuksessa asuvien nuorten. -- jokapäiväisen elinpiirin laajuus ja kulkumahdollisuuksien määrittävyys • Varhaiset aamuiset lähtemiset elämään kuuluva fyysinen ja sosiaalinen välttämättömyys, jonka laiminlyönti saattaisi pitkittyessään johtaa (esim.) koulupudokkuuteenseurannaisineen: kotiin ”jämähtämisen” sosiaaliseen apatiaan.  ”mukana” pysyäkseen Hylkysyrjän nuorten on suostuttava ylipitkiin koulutyöpäiviin, minkä täytyy ainakin ajoittain olla raskasta ja uuvuttavaa.

13. Koti, koulu, vapaa-ajan toimintaympäristöt (näiden puitteissa ja välissä nuorten arkinen elämä jäsentyy) - usein ajatellaan itsestään selvästi, että näissä toimintatiloissa vietetyt ajat jäsentyvät nuorten kohdalla jotenkin harmonisesti ja tasapainoisesti. • Hylkysyrjäläisten koulumatka tekee heidän työpäivistään täysiä ja tiiviitä ja heidän koulunkäynnistään todennäköisesti tässä suhteessa hankalampaa kuin keskuksissa asuvien nuorten. Mutta: Esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttämistutkimuksissa ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota pitkien koulumatkojen rasittavuuteen ja nuorten arkiseen ylikuormittumiseen tätä kautta (koulunkäynnin keskeyttämistä on pohdittu lähinnä vain koulun ja oppilaan välisenä konfliktina, koulukulttuurin ja nuoren perhetaustan tai -tuen kohtaamattomuutena tai nuoren asenneongelmana)

14. Koulumatka nielee ison osan päivästä ja muuttuu hyvin tärkeäksi sosiaalisuuden areenaksi  kohtaamiset ja vuorovaikutus koulubussissa eivät nuorten kannalta merkityksettömiä ja ohimeneviä päivän tuokioita eikä koulumatkoissa ole kyse vain siirtymisestä paikasta toiseen. • koulubussissa vietetyt tunnit voidaan tulkita myös hengailuksi, joka toteuttaa nuorten elämässä tärkeää sosiaalista funktiota: matkan aikana nähdään muita ja tullaan nähdyiksi, suunnitellaan tulevaa, kerrotaan isot ja pienet tapahtumat, muistellaan ja kerrataan. • bussi tilana ei mahdollista samanlaista väljää liikkumista sosiaalisesta miljööstä toiseen kuin esimerkiksi kauppakeskus monine pysähdyspaikkoineen, mutta myös bussissa havaittavat sosiaaliset käytännöt ja niiden merkitykset mahtuvat nuorten omaehtoisen seurustelun ja kollektiivisuuden määritelmiin.

15. Lähden taas Maakuntakeskuksesta klo 15.20, sillä siistillä ja tasaisesti kulkevalla bussilla. Loskaista, lämpöä plus kolme astetta. Keskitalvella. Autossa on lähellä minua kaksi iloista noin 17-18-vuotiasta tyttöä, molemmilla on puhelimet käsissään (toisella kaksi). Tytöillä on tiukkalahkeiset housut, korkeakorkoiset nilkkurit, toisella lyhyt musta nahkapusakka (toista en näe kunnolla). Molemmilla on isot korvarenkaat, sylissä nahkaiset laukut, toisella iso kaulahuivi moneen kertaan kaulan ympäri kiedottuna. Molemmilla on mustiksi värjätyt hiukset. Tytöt nauravat hereästi jollekin tekstiviestille. Heidän takanaan oleva nainen saa ilmeisesti tarpeekseen ja vaihtaa paikkaa. Tämä naurattaa tyttöjä yhä enemmän: ”taitaa täämiun olemus ärsyttää”. Toinen alkaa kertoa jostain kaatumisestaan – ”onneks ei ollu paljon porukkaa paikalla, Janika ja Annika oli”. Tytöt puhuvat vahvaa ja leveää paikallista murretta. He nauravat tekstiviestikömmähdyksilleen (väärille ihmisille menneille) – ”laitoin äitille viestin kulta mie rakastan sinnuu kun piti laittoo Matille”. Vähän ajan kuluttua tytöt nauravat tikahtuakseen joillekin Amerikan hauskimmille kotivideoille. Kaikki tyttöjen repliikit säestyvät naurulla. Toinen mainitsee jotain ”vasta uutena vuotena ottamisesta” – viinan, tulkitsen.

16. Tulevaisuudessa, kyläkouluverkoston jatkuvasti harvetessa, pitkät koulumatkat koituvat yhä nuorempien lasten kohtaloksi. Myös nuorten vapaa-ajan harrastuspalvelut keskittyvät samassa tahdissa kuin koulutuspalvelut ja erityisesti kuntaliitosten syntymisen myötä.  nuorisotutkimuksessa jo todettu vapaa-ajan määritelmän laajentamisen tarve venyy näin entistä yllättävämpiin suuntiin; syrjäseutujen nuorten päivittäinen ajankäyttö on loppujen lopuksi hyvin erilaista kuin keskuksissa asuvien nuorten.

17. OLEMATTOMILLE TYÖMARKKINOILLE? – Eno, Kiihtelysvaara, Hoilola, Öllölä Näkökulma: Palkkatyökansalaisuus niukoilla/olemattomilla työmarkkinoilla. Notkean modernin palkkatyökansalaisuusvaatimukset, joille Hylkysyrjässä viitataan kintaalla – osittain pakosta, osittain omasta halusta? Kysymyksiä: Syrjäseudun nuoret aikuiset ja perheet: Mihin täytyy suostua, mistä voi unelmoida? Palkkatyöyhteiskunnan kääntöpuoli: Mitä luovia ratkaisuja leivän syrjässä pysyminen edellyttää? Paikalliset, tuttuuden varassa toimivat työmarkkinat? Uusi kapitalismi ja keskittämispolitiikka: Hylkysyrjän työtulevaisuus? Aineistoja: Haastattelut ja havainnoinnit

18. Tutkimusryhmämme ja itse kunkin vastuut siinä:Terhi Halonen: ”Hylkynuoruus ja sen korjausliikkeet” Päivi Harinen: Nuorten vapaa-aika ja nuorisokulttuurit keskellä-ei-mitäänEsko Hartikainen: Historiaymmärrys: miten tähän tultiin?Leila Hurmalainen: Hylkysyrjän kouluverkkokysymykset: Hylkäämisen politiikkaanko?Tuula Joro: Hylkysyrjän nuoret ja sukupuolittunut syrjäytymiskuva: Mihin tytöt katoavat? Markku Kuronen: Kuviksi tekijä Milka Lampela ja Sirja Möttönen: Oppilaanohjaus niukoissa mahdollisuusrakenteissaIrene Pieviläinen: Hylkysyrjän työmarkkinat ja työikäisten tulevaisuuskuvat …tavoitteemme: tietokirja ja televisio-ohjelma…