Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä

1. Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä Mitä hyötyä kunnalle on siitä, että aluedemokratia on hyvin hoidettu? Erityisasiantuntija Tytti Seppänen

2. Kuntaliitto • Kuntaliiton demokratiatyöllä tähdätään kuntien edustuksellisen demokratian ja kuntalaisten suoran osallistumisen edellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen. • Tavoitteenamme on luottamushenkilötyön menetelmien kehittäminen ja luottamustoimielinten aseman vahvistaminen sekä kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävien ja täydentävien toimintamuotojen tukeminen.

3. Edustuksellinen demokratiaValtuusto • Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamustoimielin. Toimivaltansa valtuusto saa kuntalaisilta. • Valtuusto ilmaisee kunnan tahdon. Sille kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohessa edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. • Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

4. Edustavatko valtuutetut kuntalaisia? • Nuoret ja ikäihmiset aliedustettuina • Naisten osuus noin 36%  Suuret kuntien väliset erot • Maahanmuuttajat aliedustettuina Heijasteleeko äänestyskäyttäytymistä?  nuoret eivät äänestä yhtä aktiivisesti kuin muut ikäluokat. Ikäihmiset äänestävät aktiivisesti. Erialueiden mahdollisimman tasapuolinen edustavuus uudessa kunnassa 2008 kuntavaalit. Liitoskunnat pärjäsivät  äänestysaktiivisuus korkeampi liitosalueilla. Luottamushenkilöpaikat vähenevät jatkuvasti  edustavuus pienenee

5. Maaseutu osaksi kunnan strategiaa • Kunta vastaa maaseutualueidensa kehittämisestä kokonaisstrategiansa puitteissa ja sen kilpailukykyä rakentavana osana. Paikallisuuden vahvistamiseksi yhdistyvän kunnan tulee tukea äänen kuulemista yhdistyvän kunnan eri osissa. Elävät kylät ja asuinalueiden toiminta, omaehtoisuus, nähdään koko kunnan menestymisen kannalta voimavarana. Toimintatavat ja panostukset ratkaistaan kunnan strategiassa ja sitä tarkennetaan paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehdyllä maaseutuohjelmalla. • Kunta huolehtii siitä, että sillä on käytettävissään riittävä asiantuntemus maaseutuasioissa.

6. Maaseutu osaksi kunnan strategiaa • Maaseudun elinvoimaisuus osaksi kunnan pitkän aikavälin tavoitetta ja strategiaa. Kunnan alueiden kehittäminen budjetin kautta sekä erillisillä maaseudun kehittämisvälineillä. • Maaseutu ei ole vain paikka, joka on riippakivi, reki jota vedetään perässä vaan sen vahvuuksien tunnistaminen sekä hyödyntäminen palvelee koko kunnan kilpailukykyä. • Maaseudun kehittämisohjelma tarkentaa strategista linjausta. • Poliitikot mukaan keskusteluun strategian muotoiluvaiheessa. • Virkamiehet sitoutettu ja vastuutettu. • Poliitikkojen ja virkamiesten tuominen kentälle. • Äänen kuulemisen periaatteet selvennetty  toimivat aluedemokratian välineet, jossa myös nuoret otettu mukaan vaikuttamiseen. Toisella kädellä ei kannata ottaa ja toisella antaa. Molemmat kädet työskentelemään maaseudun hyväksi.

7. Kuntalaisvaikuttamisesta Erilaisten osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen käyttö on lisääntynyt, mutta usko niiden vaikuttavuuteen laskenut. • Kuntalaisten vaikuttamishalu kohdistuu kasvavassa määrin omaan elämänlaatuun ja välittömään asuinympäristöön sekä niitä koskevaan päätöksentekoon • Kuntalaisten halukkuus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon pienenee ja päteviä luottamushenkilöitä on yhä vaikeampi löytää • Kuntalaisten halukkuus vaikuttaa kasvaa, mutta vaikuttaminen ohjautuu yhä enemmän muun kuin poliittisen päätöksentekojärjestelmän kautta – uudet vaikuttamisverkostot • Kuntalaiset jakaantuvat osallistujina

8. Kuntalaisten jakautuminen osallistujina • Pieni aktiivisten joukko, joka vaikuttaa luottamushenkilöjärjestelmän kautta • “Oman tontin pihalta maailmaa katsovat” - aktivoituvat jonkin uhatessa lähiympäristöä/elämänlaatua • Yhdenasianliikkeisiin kuuluvat • Aktivistiverkostoihin kuuluvat • Passiiviset tai syrjäytyneet • Päätöksenteon keskittyminen pienelle väestöryhmälle

9. Lähtökohtia kuntalaisten suoran osallistumismuotojen lisääntymiselle • Valmistelun ja päätöksenteon monimutkaistuminen • Valmistelu- ja päätöksentekoverkostot entistä monimuotoisempia – kumppanuuksia, yhteistyöryhmiä jne… • Valta hajaantuu osallistumisareenojen lisääntyessä • Onko osallistuminen helpottunut vai vaikeutunut? • Ovatko uudet vaikuttamisen välineet tapa protestin hallintaan?

10. Osallistumisen edistämisen ulottuvuuksia • Osallistumisen edistäminen voi pohjautua erilaisiin käsityksiin kuntalaisesta • Kansalainen (vaikuttaminen ”asioihin yleensä”) • Asiakastai palvelujenkäyttäjä (ottaa kantaa ”omassa asiassaan”) • Kunnan tarjoamat osallistumiskanavat ja osallistumisen edistämiseen tähtäävät toimet voidaan suunnata • kuntalaisille yleisesti tai tietyille erityisryhmille, esimerkiksi nuorille, ikäihmisille, vammaisille, maahanmuuttajille, tietyn palvelun käyttäjille tai tietyllä asuinalueella asuville

11. 2001 Nuorten kuntakuva tutkimuksen mukaan: ”Mitä myönteisemmin nuori arvioi omaa elämäntilannettaan ja mitä myönteisempi näkemys hänellä oli omista vaikuttamismahdollisuuksistaan kunnassa, sitä positiivisemmat arviot hän kunnalle antoi. Myönteisyys oli suurempaa myös silloin, kun nuori tunsi samaistumista kuntaan eikä suunnitellut poismuuttoa.”

12. Osallistumista kunnan aloitteesta ja spontaanisti • Kuntalaisten osallistumista voidaan hahmottaa sen mukaan, onko kyse osallistumisesta, joka tapahtuu • kunnan aloitteesta • kuntalaisten omaehtoisesta aktiivisuudesta • Kuntalaiset voivat osallistua niiden rakenteiden puitteissa, joita kunta nimenomaan tarjoaa. Toisaalta kuntalaiset osallistuvat myös spontaanisti, valmiiksi tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta • Mutta miten spontaaniin osallistumiseen suhtaudutaan?

13. Voiko kunta valitsemillaan toimintatavoilla vaikuttaa kuntalaisten aktiivisuuteen? • Demokratia- ja osallisuusasioiden organisointi • Tiedottaminen (verkossa / muu tiedottaminen) • Kuntalaisten ”kuuleminen” (verkossa / muut menettelytavat • Alueellinen osallisuus • Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun ja ohjaamiseen • Erityisryhmien osallisuus • Kuulemis-, keskustelu- ja neuvottelutilaisuudet • Kuntalais- ja asiakaspalautteen kerääminen ja käsittely • Kuntalais- ja käyttäjäkyselyt • Kuntalaisaloitteet • Kansanäänestykset

14. Omia kokemuksia päättäjänä Avoin tiedottaminen ajoissa! Miten viestit kuntalaisilta välittyivät ja miten itse viestin: • Blogi • Sähköposti • Lehtijutut • Toimin järjestöissä • Käytin palveluita • Tilaisuudet, myös epäviralliset • Kokousten järjestäminen kouluilla • Koulujen johtokunnat • Vanhempainyhdistykset

15. Kommentteja Kuntaliitos vai yhteistoiminta-alue? • Kuntaliitosta vastustetaan usein siitä syystä, että pelätään päätöksenteon siirtyvän kauemmas. • Toisaalta päätöksenteon prosessit monimutkaistuvat ja sopimusyhteistyö tuo uusia muotoja päätöksen tekoon. • Huoli myös edustuksellisen demokratian puolesta: Vain kunnanjohtajilla ja virkamiehillä kattava kuva siitä, miten järjestelmä toimii. Äänestysaktiivisuus.  Liitoksessa päätöksenteon prosessit ovat selkeämmät, mutta on aiheellista miettiä, miten kuntalaisten ääni saadaan kuulumaan.

16. Kommentteja • Yhteisöllisyys – uusheimoutuminen • Erilaiset yhteisöt, joissa ollaan mukana. Yhteisöllisyyden muodot muuttuneet  ei välttämättä paikka  nettiyhteisöt, harrastukset • Nuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta?  Nuoria kiinnostaa vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin erilaisin ja uusin tavoin. Miten heidän mielipiteensä kanavoidaan perinteisten vaikuttamisen kanavien kautta vai pitäisikö luoda uusia? • Mikä sallitaan järjestötoiminnaksi? Onko poliittinen toiminta järjestötoimintaa, jos koskaan ei esim. ole ollut ehdokkaana vaaleissa tai luottamustoimessa?

17. Enemmistö päättä • Onko enemmistö väärässä aina silloin kuin vähemmistö ei ole sen kanssa samaa mieltä?  silloin vaikutetaan • Entä kun asiat menevät niin kuin toivotaan ilman taistelua? Huonot uutiset, hyvät uutiset? • Puolueiden edustajat edustavat äänestäjiään eli kuntalaisia. Poliittinen ideologia on viitekehys, josta saa suunnan siihen, miten asioista mahdollisesti päätetään. • Entäs jos enemmistö on vähemmistön valitsema? • Onko kylillä enemmistömielipide ja vähemmistömielipide?

18. Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä Kuntaliitossa suunnitteilla hanke: • Perustutkimus siitä, millaisia malleja on käytössä • Mallien läpikäyminen (ei aseteta paremmuus järjestykseen) • Luodaan työkalu paikallistoimijoille ja kunnille siitä, miten aluevaikuttamisen kehittämisessä voidaan lähteä liikkeelle ja miten voidaan arvioida mallin sopivuutta ja vaikuttavuutta omalle alueelle • Työkalulla voi arvioida myös nykyisen mallin vahvuuksia ja heikkouksia sekä kehittää sitä • Opas aluevaikuttamisen käyttöönottoon ja kehittämiseen