Kansainvälistymishanke ja hankkeeseen liittyneen tiedonkeruun analysointi

1. Hyvä olo ja ammatti-ihminen; sosiaali- ja terveysalan opiskelijan persoonallinen ja ammatillinen kasvu monikulttuurisuuteen sekä opiskelijoiden laadukas työssäoppiminen ulkomailla Kansainvälistymishanke ja hankkeeseen liittyneen tiedonkeruun analysointi Hyvä olo-verkosto/ Jutta Kemppainen RTSOL

2. Hyvä olo ja ammatti-ihminen... • Kansainvälistymishanke, jolle Opetushallitus on myöntänyt valtionavustusta • Toteutettu verkostoyhteistyönä • Mukana Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos (koordinoiva oppilaitos), Vaasan ammattiopisto/sosiaali- ja terveysala, Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos, Seinäjoen palvelualojen oppilaitos/sosiaali- ja terveysala sekä Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto

3. Tavoitteena on ollut: • Tarkastella monikulttuurisuusvalmiuksien ja kansainvälisen vaihdon/työssäoppimisen merkitystä sosiaali- ja terveysalan opiskelijan hyvään oloon ja ammatilliseen kasvuun • Kartoittaa kansainvälisten yhteistyökumppaneiden keinoja vaihdossa olevien opiskelijoiden tukemiseen • Kehittää ja testata sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden monikulttuurisessa ympäristössä toteutuvaan työssäoppimiseen liittyviä laadukkaita käytäntöjä • Kehittää vaihtoon lähtevän opiskelijan kasvuprosessin tukemista edistävä opintomoduuli AIMO (Ammatti-ihmisen kasvu monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen). • AIMO-opintomoduulia voidaan käyttää monikulttuurisuuden ja kansainväistymisen opiskelussa esimerkiksi vapaasti valittavana opintomoduulina • Jatkaa kansallista oppilaitosyhteistyötä sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten yhteistyöverkostossa pohjoinen–etelä–länsi-ulottuvuuksilla Suomessa

4. Hankkeen ensimmäinen vaihe alkoi syksyllä 2002 ja kesti heinäkuun loppuun 2003. Hankkeen toinen vaihe alkoi syksyllä 2003 ja päättyi kesällä 2004 Siihen liittyen: • Oppilaitosten lähihoitaja, parturi–kampaaja- ja kosmetologi-opiskelijat suorittivat opintoihinsa sisältyvää työssäoppimista 15 maassa lisäten samalla omaa ammatillista osaamistaan monikulttuurisessa ympäristössä • Perehtyivät opetussuunnitelmaan kirjattuihin, kaikille ammatillisen koulutuksen aloille yhteisiin painotuksiin ja kaikille aloille yhteisen ydinosaamisen kuvauksiin ja vastasivat hankkeen teemaan liittyvään kyselyyn — sekä ennen kansainvälistä oppimisjaksoaan että vaihdon jälkeen uudelleen

5. Opiskelijoiden ohella hankkeeseen liittyvää tietoa keräsivät vaihtojaksoja ulkomailla suorittaneet opettajat sekä vertailukohdan saamiseksi kotimaassa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat Kesäkuun 2004 loppuun mennessä tiedonkeruulomakkeita oli palautunut: Ulkomaan työssäoppimisjakson osalta 62 kappaletta (ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen -lomakkeet yhteen laskettuina) Kotimaan työssäoppimisjakson osalta 27 kappaletta (ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen -lomakkeet yhteen laskettuina)

6. Tiedonkeruumaina hankkeessa toimivat: • Espanja • Italia • Hollanti • Iso-Britannia • Irlanti • Slovenia • Kypros • Ranska • Turkki • Puola • Tanska • Norja • Kanada • Itävalta • Viro • sekä vertailukohdan saamiseksi Suomi

7. Hyvä olon ja ammatti-ihminen -hankkeen teoreettista taustaa….

8. Opetussuunnitelman mukaiset kaikille aloille yhteiset ydinosaamisen kuvaukset: • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden (2001) mukaan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena tulee olla, se, että opiskelijalle kehittyy seuraavia kaikilla aloilla tarvittavia valmiuksia: oppimistaidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot.

9. Oppimistaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja halun itsensä kehittämiseen. • Opiskelijan on saatava valmiudet arvioida omaa oppimistaan ja osaamistaan sekä suunnitella opiskeluaan. • Hänen on saatava valmiudet hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa • Ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia toimia työssään ja ongelmallisissa tilanteissa joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti • Vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa työelämässä. • Opiskelijan on saatava valmiudet selvitä neuvottelutilanteista ja käyttää suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa

10. Yhteistyötaitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle valmiudet toimia erilaisten ihmisten kanssa ja tiimin jäsenenä sekä olla joustava ihmissuhteissa ja ottaa huomioon toiset ihmiset. • Hänen tulee osata tunnistaa omia ja toisten tunnetiloja ja ottaa niitä rakentavasti huomioon toiminnassaan • Eettisten ja esteettisten taitojen kehittymiseksi koulutuksen tulee tuottaa opiskelijalle sellaiset valmiudet, että hän osaa käsitellä ja ratkaista eettisiä ongelmia sekä tiedostaa omat arvonsa ja kulttuuriin pohjautuvia kauneusarvoja ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. • Hän osaa toimia vastuullisesti, oikeudenmukaisesti ja tehtyjen sopimusten mukaisesti. • Hän osaa noudattaa työssään ammattietiikkaa, kuten asiakkaita koskevaa vaitiolovelvollisuutta, tietosuojaa ja kuluttajansuojasäädöksiä

11. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ja koulutusohjelmien tavoitteet • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman perusteissa (2001) sosiaali- ja terveysalan työ määritellään työksi ihmisten kanssa ja heitä varten. • Tutkinnon suorittaneella tulee olla hyvät ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot, neuvottelutaidot, kyky toimia tiimeissä ja projekteissa, kielitaitoa sekä vankka osaaminen sosiaali- ja terveysalan hoito-, huolenpito- ja kasvatustehtävissä. • Hänellä on oltava kyky tukea erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten voimavaroja ja toimintakykyä heidän omista lähtökohdistaan käsin ja osattava ottaa huomioon heidän kulttuuri- ja arvomaailmansa. • Hänen on hallittava myös arvo-osaaminen, ammattietiikka, suvaitsevuus ja ongelmanratkaisutaito käytännön kasvatus-, hoito- ja huolenpitotaitojen ohella

12. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan tutkinnon suorittaneen tulee osata tehdä rakentavaa yhteistyötä eri ammattiryhmien kesken sosiaali- ja terveydenhuollossa. • Hänen on osattava työskennellä sekä itsenäisesti että moniammatillisen ryhmän jäsenenä ja tunnistaa oman osaamisensa mahdollisuudet ja rajat. • Hänellä tulee olla hyvät oppimistaidot ja oman ammattitaidon ja työn kehittämistaidot elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan, jotta hän pystyy vastaamaan työn jatkuvasti muuttuviin ja uudistuviin haasteisiin. • Hänen on osattava arvostaa ammattiaan ja olla halukas kehittämään itseään ja työtään asiakaskeskeisesti ja palveluhenkisesti toiminnan laatua parantaen. • Alan ammattilaiselta odotetaan myös kulttuuriosaamista: sosiaali- ja terveysalalla tehdään työtä monikulttuurisessa ympäristössä joko kotimassa tai ulkomailla. • Tutkinnon suorittaneella tulee olla valmiuksia kansainvälisyyteen

13. Kyselyn tulokset...

14. Käsitys ongelmanratkaisutaidoista ja omat ongelmanratkaisutaidot ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen • Opetussuunnitelmaa mukaillen monikulttuurisiksi ongelmanratkaisutaidoiksi ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat näkivät sen, että asiakkaiden/potilaiden kulttuurillinen ja uskonnollinen tausta otettaisiin hoitotyössä huomioon ja sitä kunnioitettaisiin • Ongelmanratkaisutaitoina he nostivat esiin myös kyvyn selvitä erilaisista kielitaitoon liittyvistä ongelmista. • Samoin he korostivat kykyä pyytää työssä apua muilta tilanteessa, jossa työtekijä ei itse pystyisi ratkaisemaan esiin nousutta ongelmaa. • Myös itsenäisyyttä ja henkilökohtaisia valmiuksia suhteessa ongelmaratkaisuun painotettiin

15. Opetussuunnitelmaan kirjattujen painotusten tavoin opiskelijat painottivat monikulttuuriseen ongelmaratkaisutyöhön kuuluvan myös joustavuuden • Myös innovatiivisuutta ja luovuutta — kykyä löytää ongelmallisissakin tilanteissa soveltavia, mutta ammattietiikan mukaisia ratkaisuja, opiskelijat korostivat • Muiksi keskeisiksi monikulttuurisessa ympäristössä tarvittaviksi ongelmanratkaisutaidoiksi opiskelijat määrittelivät sen, että ettei hoitotyötä suorittava työntekijä hätääntyisi ja pyrkisi työssään ehdottomasti takaamaan asiakkaan yksityisyyden toteutumisen. • Kompromissien ja yhteistyön kerrottiin olevan hyviä ongelmanratkaisukeinoja. • Osalla opiskelijoista käsitys ongelmanratkaisutaidoista monikulttuurisessa ympäristössä oli vasta muodostumassa eikä ongelmaratkaisutaitoja osattu eksaktisti määritellä.

16. Suomessa työssäoppimistaan suorittaneiden opiskelijoiden vastauksissa monikulttuurisista ongelmanratkaisutaidoista painottuivat pitkälti samat asiat kuin ulkomailla harjoittelussa olleiden opiskelijoiden vastauksissa. • Hoitotilanteissa tuli olla joustava ja kompromisseihin oli pyrittävä. • Ongelmat oli yritettävä ratkaista itse tai haettava niihin apua. • Kielen rooli nousi Suomessa harjoitelleiden opiskelijoiden vastauksissa vahvemmin esiin. • Kielitaito tuntui arveluttavan heitä. • Ehkä tämä oli eräs syy siihen, miksi he suorittivat työssäoppimistaan Suomessa, eivätkä ulkomailla.

17. Suomessa työssäoppimista suorittaneiden opiskelijoiden mukaan ongelmat oli ratkaistava niin, että ratkaisuissa huomioitaisiin asiakkaan/potilaan etu. • Väkivallan ja kovien keinojen käyttöä ei suositeltu, vaan puhumista pidettiin parhaimpana ongelmanratkaisukeinona. • Myös opiskelijan omaa turvallisuutta ja sen huomioimista korostettiin vastauksissa. • Osa opiskelijoista totesi, että ennen kuin omat ongelmaratkaisutaidot hioutuisivat huippuunsa, tarvittaisiin käytännön kokemusta perushoidosta. • Osa opiskelijoista oli melko epävarmoja omien ongelmanratkaisutaitojensa suhteen. • Opiskelijoista osa koki osaavansa toimia ongelmatilanteissa. • Tähän heitä oli valmentanut esimerkiksi aikaisempi työ. • Parantamisen varaa kuitenkin aina nähtiin olevan.

18. Vaihdon jälkeen ulkomailla työssäoppimisjaksolla olleiden opiskelijoiden vastauksissa korostuivat, kuten ennen vaihtoakin, joustavuus ja luovuus. • Myös kyky soveltaviin, innovatiivisiin ratkaisuihin painottui. • Sitä kerrottiin tarvittavan muun muassa siksi, että hygieniataso oli monessa maassa Suomea alhaisempi eikä apuvälineitä ei ollut niin paljon käytössä • Ulkomailla saattoi myös esiintyä kommunikaatiovaikeuksia • Lisäksi aikataulut, vaikka linja-automatkaa ajatellen, saattoivat pettää. • Jälleen painotettiin myös kykyä kunnioittaa vierasta kulttuuria ja uskontoa: sopeutuvaisuutta, hyväksyntää ja ymmärtämistä. • Paitsi kulttuurilliset periaatteet, ongelmanratkaisussa huomioon oli otettava myös eettiset periaatteet. • Mahdolliset ongelmat oli pyrittävä ratkaisemaan niin, ettei ratkaisu ei ollut kenenkään moraalia vastaan.

19. Myös kielitaitoja ja kykyä käyttää ei-kielellistä viestintää ongelmanratkaisussa korostettiin. • Myös Suomessa työssäoppimista suorittaneiden opiskelijoiden vastauksissa painottui omatoimisuus ja kyky hakea apua ja etsiä soveltavia ratkaisuja niin käytännön kuin kielellisiinkin ongelmiin. • Monikulttuurisessa, kansainvälisessä ympäristössä ongelmanratkaisutaidot nähtiin tarpeellisiksi, sillä käytännön hoitotyössä kohdattaisiin eri kulttuureja ja kansallisuuksia edustavia ihmisiä. • Esimerkkinä mainittiin juutalaiset, joiden ei kerrottu hyväksyvän verensiirtoa.

20. Ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneiden opiskelijoiden mukaan ongelmanratkaisua vaatineet tilanteet ulkomailla olivat sujuneet pääsääntöisesti hyvin • Opiskelijat olivat löytäneet tilanteisiin ratkaisut ja kyenneet mielestään olemaan joustavia. • Apuna ongelmanratkaisussa oli käytetty sanakirjaa, elekieltä, tulkkausta ja ”hyvää tahtoa”. • Myös aikaisemmissa puheenvuoroissa esiin nostettua luovuutta oli käytetty. • Myös molemmat jo ennen vaihtoa esiin nostetut ratkaisumenetelmät — avun hakeminen ja hyvin usealla myös itsenäinen toiminta — painottuivat.

21. Omien taitojen koettiin vahvistuneen vaihdon aikana haasteellisten kokemusten vuoksi ja kieliongelmien vuoksi. • Osa opiskelijoista suhtautui ongelmanratkaisutaitoihinsa vielä hieman epäluuloisesti. • Ongelmanratkaisutaitojen nähtiin kehittyvän iän ja kokemuksen myötä. • Osa ulkomailla harjoitelleista opiskelijoista ei kieliongelmia ja kulttuurista aiheutuneita ongelmia juurikaan ollut kokenut • Kaikki heidän asiakkaansa olivat olleet suomalaisia. • Se mikä kaikkien opiskelijoiden huomion oli kiinnittänyt, olivat hoitomenetelmät, joiden ei ulkomailla nähty vastaavan Suomen tasoa. • Esimerkiksi lääkityksen ja apuvälineiden kerrottiin olleen puutteellista.

22. Suomessa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat painottivat harjoittelun jälkeen, että he pystyivät ratkaisemaan ”yleisimpiä eteen tulevia ongelmia”. • Puhuminen ja keskusteleminen, jotka ennen harjoittelua oli nähty tärkeiksi ongelmatilanteiden ratkaisumalleiksi, näyttivät säilyttäneen asemansa harjoittelun jälkeenkin. • Kielitaito nousi Suomessa harjoitteluaan suorittaneiden opiskelijoiden kommenteissa jälleen esiin. • Ulkomaalaisten kanssa kohdattujen kieliongelmien nähtiin selviävän: ”hakemalla apua toiselta ihmiseltä”.

23. Käsitys vuorovaikutus- ja viestintätaidoista ja omat vuorovaikutus- ja viestintätaidot ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen • Ulkomailla työharjoittelussa olleet opiskelijat näkivät vuorovaikutus- ja viestintätaidoiksi paitsi sanallisen viestinnän, myös ilmeet, eleet, tavat, ruumiinkielen, sosiaalisuuden, rohkean ja positiivisen asenteen työskentelyyn, kohteliaan ja ystävällisen käytöksen sekä ”itsensä, ammattinsa ja koulunsa” edustamisen uudessa paikassa. • Niin ikään vuorovaikutus- ja viestintätaidoiksi laskettiin opetussuunnitelman perusteiden tavoin se, että henkilö kykenisi kommunikoimaan ”erilaisten ihmisten” kanssa — kielellisesti kuin myös elekielellä.

24. Se, että hoitajat tuntisivat eri kulttuurien tapoja ja niitä oloja, joista asiakas tulee, nähtiin vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa keskeisiksi. • Yhteisymmärryksien syntymistä pidettiin vuorovaikutus- ja viestintätaitojen lopullisena tarkoituksena. • Keskustelutaidot, oman asiansa ilmaisemisen kyky nähtiin tärkeiksi vuorovaikutus- ja viestintätaidoiksi. • Tieto- ja viestintäteknisiä taitoja tarvittiin etenkin kirjallisessa itsensä ilmaisemisessa. • Myös Suomessa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat mielsivät vuorovaikutus- ja viestintätaidoiksi sekä suullisen että kirjallisen ilmaisun, ilmeet ja eleet, ystävällisen asenteen potilaita ja muuta henkilökuntaa kohtaan sekä tieto- ja viestintätekniikan osaamisen tarpeen.

25. Myös kielitaidon nähtiin kuuluvan tärkeisiin vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin. • Suomessa, kuten muissakin kaksikielisissä maissa, se että kaikki asiakkaat saisivat palveluita omalla äidinkielellään, nähtiin olennaiseksi. • Päätarkoitukseksi vuorovaikutus- ja viestintätaidossa myös Suomessa, samoin kuin ulkomailla, työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat näkivät ymmärryksen syntymisen. • Esimerkkinä mainittiin se, että hoitohenkilöstö pystyisi viestittämään asiakkaan tilanteeseen ja hoitoon liittyneet asiat muille hoitoa toteuttaville ammatti-ihmisille. • Vuorovaikutus- ja viestintätaidot nähtiin tärkeiksi myös siksi, että niiden avulla — viestimällä työtovereiden kanssa — henkilökunta sai tietoa ja uusia ideoita työnsä toteuttamiseen.

26. Ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat määrittelevät itsensä uteliaiksi, asenteeltaan positiivisiksi, sosiaalisiksi sekä toisista kulttuureista kiinnostuneiksi. • Näiden luonteenpiirteiden he uskoivat auttavan itseään vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa vieraassa kulttuurissa. • Empatiakykyään, osaamistaan asettua toisen ihmisen asemaan ja toimeen tulemistaan erilaisten ihmisten kanssa opiskelijat painottivat. • Kielitaitoonsa liittyen osa opiskelijoista totesi olevansa rohkeita käyttämään vierasta kieltä. • Osa taas totesi, että vieraista kielistä englanti oli heille ”jokseenkin sujuva”. • Vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin liitetyn tietotekniikan käytön opiskelijat kertoivat ”jotenkin hallitsevansa”.

27. Suomessa työssäoppimisjaksollaan olleet opiskelijat korostivat niin ikään olevansa sosiaalisia, avoimia ja iloisia ihmisiä, jotka olivat valmiita ”tutustumaan uusiin kulttuureihin”. • Opiskelijat myös korostivat osaavansa kuunnella ja välittää tärkeitä viestejä. • Epäilykset kielitaidon suhteen nousivat taas Suomessa harjoitelleiden opiskelijoiden vastauksissa esiin. • Perusasiat tietokoneella kerrottiin osattavan.

28. Vaihdon jälkeen ulkomailla top-jaksolla olleet opiskelijat korostivat hyvien vuorovaikutus- ja viestintätaitojen näkyvän ”uskalluksena panna itsensä likoon”, ”positiivisena asenteena” sekä kykynä ottaa sanallisen ilmaisun lisäksi koko kehon kieli käyttöön. • Vuorovaikutus- ja viestintätaitoihin luettiin myös ”ystävällisyys” ja ”luonteva käytös”. • Osa opiskelijoista myös korosti, että kohdemaan kielen osaaminen olisi tehostanut vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. • Niin ikään keskeiseksi vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa nähtiin se, että ennen hoitotyön aloittamista, hoitajan olisi esittäydyttävä kunnolla asiakkaalle/potilaalle. • Samoin korostettiin, että hoitotyössä eri kulttuurien tavat täytyisi ottaa huomioon ja niitä olisi kunnioitettava. • Päätavoitteeksi vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa nähtiin sama asia kuin ennen vaihtoakin: se, että asiakkaalla oli ”oikeus tulla ymmärretyksi”.

29. Suomessa työssäoppimisjaksolla olleet opiskelijat näkivät niin ikään vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa keskeiseksi sosiaalisuuden. • Myös kielitaidon merkitystä korotettiin. • Tärkeimpänä piirteenä vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa opiskelijat nostivat jälleen esiin asiakkaiden ongelmien ratkaisun — hänen ymmärtämisensä. • Vuorovaikutuksen onnistuminen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa oli ehdottoman tärkeää.

30. Ulkomailla työssäoppimisjaksolla olleiden opiskelijoiden mukaan heidän vuorovaikutus- ja viestintätaitonsa olivat kasvaneet ja kehittyneet harjoittelun aikana • Opiskelijat olivat tulleet hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. • Elekieltä, kehon kieltä ja vieraita kieliä opiskelijat olivat joutuneet käyttämään paljon ja rohkeutta vaihdon aikana oli tullut opiskelijoille lisää. • Osalla opiskelijoista ei ollut ilmennyt minkäänlaista ongelmaa kommunikoinnissa eikä vieraan kielen käyttöä ollut vaadittu. • Heidän työssäoppimispaikkansa olivat olleet suomalaisen omistuksessa ja asiakkaat olivat olleet suomalaisia. • Asiakkaiden ongelmat ja tarpeet oli saatu hyvin selvitettyä, mihin opiskelijat olivat tyytyväisiä, sillä tämä asia oli nähty vuorovaikutus- ja viestintätaidoissa jo ennen vaihtoa keskeisimmäksi asiaksi. • Vuorovaikutustilanteihin ja kontakteihin oltiin muutoinkin tyytyväisiä.

31. Myös Suomessa työssäoppimistaan suorittaneille opiskelijoille oli jäänyt myönteinen ja ”ihan hyvä” kuva harjoittelusta ja heidän omista vuorovaikutus- ja viestintätaidoistaan. • Eräs opiskelijoista kertoi ensin hieman arkailleensa päihdeongelmaisten kohtaamista, mutta kontakti heihin oli kuitenkin syntynyt äkkiä. • Kielitaitoon liittyneestä vuorovaikutuksesta nousi esiin kahtalaisia mielipiteitä. • Osa opiskelijoista kertoi kielitaitonsa olevan heikkoa. • Osa opiskelijoista taas kertoi osaavansa ”ruotsia ja englantia” ja tulevaisuudessa mahdollisesti opiskelevansa uusiakin kieliä. • Opetussuunnitelman perusteisiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti, niin ulkomailla kuin kotimaassa harjoitelleet opiskelijat, olivat saaneet valmiuksia selvitä neuvottelutilanteista käyttämällä suullista ja kirjallista viestintää sekä tietotekniikkaa apunaan erilaisissa vuorovaikutus- ja viestintätilanteissa.

32. Käsitys yhteistyötaidoista ja omat yhteistyötaidot ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen • Yhteistyötaidoiksi ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat määrittelivät opetussuunnitelman perusteiden tavoin ”toimeen tulemisen” kaikkien kanssa, joustavuuden ja muiden huomioon ottamisen. • Niin ikään yhteistyötaidoiksi nimettiin kyky toimia yhdessä asiakkaiden ja muiden työntekijöiden kanssa sekä kyky sopeutua työpaikalla noudettaviin tapoihin. • Lisäksi yhteistyötaitoihin laskettiin kyky tunnistaa omia ja muiden tunnetiloja ja ottaa niitä huomioon toiminnassaan. • Opiskelijoiden mukaan hoitajan oli kyettävä tekemään töitä kaikkien ihmisten kanssa, riippumatta luonteesta tai kulttuurista.

33. Työssäoppimisjaksonsa ulkomailla opiskelijat näkivät juuri tässä suhteessa tärkeäksi asiaksi. • Työssäoppimisjaksonsa kautta opiskelijat oppisivat toimimaan erilaisten ihmisten ja eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. • Hyvillä yhteistyötaidoilla opiskelijat uskoivat voitavan ylittää kommunikaatiovaikeudetkin. • Hyvät yhteistyötaidot olivat tärkeitä myös fyysisessä työssä ja toiminnassa työssäoppimispaikalla: • Esimerkiksi silloin, kun potilasta siirrettiin vuoteessa asennosta toiseen tai kuljetettiin vuoteesta pesulle. • Suomessa työssäoppimisjaksolla olleet opiskelijat määrittelivät yhteistyötaidot samalla tapaa kuin ulkomailla harjoitelleet opiskelijat eli kyvyksi ottaa toisten ihmisten tunteet huomioon, kyvyksi olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa. • Myös kyvyksi työskennellä osana työtiimiä ja työryhmään sulautumiseksi hyväksi yhteistyötaidot määriteltiin.

34. Suomessa harjoitelleet opiskelijat korostivat, että yhteistyötä hoitotyössä tarvittiin myös ennen muuta siksi, että potilaan/asiakkaan olo hoidossa olisi mahdollisimman ”siedettävää”. • Monikulttuuriseen ympäristöön sijoittaessa yhteistyötaidoissa painottui kyky ottaa eri kulttuurit huomioon. • Opiskelijoiden mukaan hoitajan oli sopeuduttava erilaiseen kulttuuriin, esimerkiksi ruokailutilanteeseen, jossa asiakas ei söisi sianlihaa tai muuta vastaavaa ruoka-ainetta. • Niin ikään tärkeäksi yhteistyötaidoissa nähtiin kyky tehdä työtä asiakkaan/potilaan kanssa riippumatta hänen menneisyydestään — kuten päihteiden käytöstä — tai sairaudestaan. • Paitsi potilaan, myös hänen perheenjäsentensä kanssa yhteistyön oli sujuttava hyvin. • Yhteistyötaidoilla pystyttiin lisäämään niin potilaan, hänen perheensä kuin työntekijän itsensäkin hyvää oloa. • Yhteistyötaidoissa myös kauneus ja siisteys oli otettava huomioon.

35. Ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneista opiskelijoista usea määritteli yhteistyötaitonsa hyviksi ja itsensä yhteistyökykyiseksi tai erittäin yhteistyökykyiseksi, sopeutuvaiseksi, suvaitsevaiseksi ja ymmärtäväiseksi. • Niin ikään osa opiskelijoista totesi, että he pystyivät tunnistamaan omia ja toisten tunnetiloja sekä ottamaan ne huomioon toiminnassaan. • Suomessa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat määrittelivät niin ikään yhteistyötaitonsa ”ihan hyviksi” ja ”hyviksi”. • He tulivat toimeen erilaisten ihmisten kanssa, pystyivät toimimaan tiimin jäsenenä, olivat hyviä kuuntelijoita ja ymmärsivät ihmisiä hyvin. He eivät arvioineet ihmisiä ulkonäön perusteella eivätkä syrjineet ketään. • Eräs opiskelijoista siirsi vastuuta yhteistyötaitojen onnistumisesta myös muulle työyhteisölle. • Parannettavaakin omista taidosta löydettiin.

36. Vaihdon jälkeen ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat määrittelivät yhteistyötaitoiseksi henkilön, joka oli oma-aloitteinen, aktiivinen, innokas, joustava ja joka kykeni näkemään asiat laajasti. • Hän pystyi tekemään yhteistyötä kaikenlaisten ihmisten kanssa ja oman työtiiminsä jäsenenä. • Vaihdon jälkeen opiskelijat olivat sitä mieltä, että työyhteisössä oli ehdottoman tärkeää sen toimivuus • Tähän yhteistyötaidoilla nimenomaan tähdättiin • Hoidon, perussiivouksen, ompelun ja yhteisten seurusteluhetkien oli onnistuttava ja sujuttava. • Monikulttuurisessa ympäristössä yhteistyötaitoinen henkilön oli kyettävä yhteistyöhön eri maista tulevien työtovereiden ja asiakkaiden kanssa ja sellaistenkin ihmisten kanssa, joista ei pidetty. • Hoitohenkilöstön täytyi osata sovitella oman ja vieraan kulttuurin tapoja mahdollisimman joustavasti toisiinsa.

37. Myös Suomessa harjoitelleiden opiskelijoiden mukaan yhteistyötaitoisen henkilön oli kyettävä tekemään yhteistyötä erilaisten — ja eri kansallisuuksia edustavien — ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa. • Opiskelijat korostivat, että yhteistyö ja yhteishenki ryhmässä toteutuisi, kun opiskelija hyväksyisi ”muut ja itsensä”. ” • Ulkomailla työssäoppimisjaksollaan olleiden opiskelijoiden mukaan yhteistyö heidän ja asiakkaiden/potilaiden sekä henkilökunnan kanssa oli onnistunut ja sujunut hyvin. • Opiskelijat olivat pystyneet työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa. • Tämän taidon he olivat myös kokeneet vahvistuvan vaihdossa ollessaan. • Ulospäinsuuntautunut asenne ihmisten seurassa oli helpottanut työskentelyä.

38. Osalla opiskelijoista oli ollut kielivaikeuksia. • Pääsääntöisesti kokemukset vierasmaalaisten kanssa kommunikoinnista olivat olleet kuitenkin positiivisia: • Apua tulkkauksessa oli pyydetty tarvittaessa ja myös saatu. • Omaan panokseensa työyhteisön toimivuuden parantamisessa — sen edellytysten takaamisessa — opiskelijat olivat tyytyväisiä. • Myös hankalampien työyhteisön jäsenten kanssa oli tultu toimeen. • Rohkeutta osa opiskelijoista olisi kaivannut toimintaansa enemmän.

39. Käsitys eettisistä ja esteettisistä taidoista ja omat eettiset ja esteettiset taidot ennen vaihtoa ja vaihdon jälkeen • Ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneiden opiskelijoiden mukaan eettisiin ja esteettisiin taitoihin kuului tietoisuus siitä, mikä oli oikein ja mikä väärin. • Tämä oli otettava huomioon ja sen mukaan toimittava työpaikalla. • Myös hoidettavan asiakkaan/potilaan kulttuuri ja uskonto sekä niihin liittyvät arvot, tavat ja käytännöt oli otettava huomioon eettisistä ja esteettisistä taidoista puhuttaessa. • Useat opiskelijoista kuitenkin painottivat, että hoitajalla oli oikeus tuoda myös omia arvojaan ja eettisiä ja esteettisiä taitojaan ja näkemyksiään monikulttuurisessa hoitotyössä esille • Omaa moraaliaan vastaan ei tarvinnut toimia.

40. Eettisiin ja esteettisiin taitoihin ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat liittivät kuuluvaksi vaitiolovelvollisuuden, vastuuntunnon ja huolellisuuden. • Myös hoitoympäristön turvallisuuden, viihtyisyyden ja puhtauden toteuttamisen opiskelijat liittivät mukaan eettisiin ja esteettisiin taitoihin. • Tärkeänä seikkana eettisiin ja esteettisiin taitoihin liittyen pidettiin sitä, että potilasta jaksettaisiin kuunnella ja olla hänen seuranaan. • Asiakkaan oli myös annettava selviytyä askareistaan niin oma-aloitteisesti kuin vain mahdollista.

41. Jokaisen asiakkaan kivunsietokynnys oli niin ikään opeteltava tunnistamaan ja otettava huomioon hoitotyössä. • Muita piirteitä, joita opiskelijat nostivat esille eettisiin ja esteettisiin taitoihin liittyen, olivat muun muassa oman ammattitaidon kehittäminen, uusien asioiden oppiminen sekä hoitohenkilönkunnan hillitty pukeutuminen. • Hoitajan tuli myös osata huomioida, missä kunnossa olevia asiakkaita voi hoitaa. • Työssä oli osattava noudattaa myös työpaikan sääntöjä.

42. Suomessa työssäoppimistaan suorittaneiden opiskelijoiden mukaan jokaisella kansallisuudella oli omat käsityksensä eettisistä ja esteettisistä asioista ja näitä oli kunnioitettava. • Opiskelijoiden mukaan hoitomenetelmiä oli oltava valmis vaihtamaan potilaille, jos heidän kulttuurinsa tai uskontonsa niin vaatisi. • Suomessa harjoitelleet opiskelijat myös painottivat, että paitsi jokaisella kulttuurilla, myös jokaisella ihmisellä oli omat käsityksensä ja mielipiteensä eettisistä ja esteettisistä arvoista ja taidoista.

43. Asiakasta ja potilasta tuli kunnioittaa, hänen yksityisyyttään suojella, toimia luottamuksellisesti, vaitiololupausta noudattaen ja hänen tarpeensa kokonaisvaltaisesti huomioon ottaen. • Niin ikään eettisiin ja esteettisiin taitoihin kuuluivat tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. • Samoin kuin ulkomailla vaihdossa olleet opiskelijat, myös Suomessa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat korostivat sitä, että hoitajan oli pyrittävä tekemään itsestään asiallinen esimerkiksi pukeutumalla ja käyttäytymällä asiallisesti.

44. Ulkomailla harjoitelleet opiskelijat korostivat, että he toimivat hoitotyössä vieraiden kulttuurien arvoja ja tapoja kunnioittaen ja huomioiden. • Opiskelijat korostivat olevansa innokkaita oppimaan uutta ja pyrkivänsä ottamaan vaikutteita työssäoppimispaikastaan ja tavoista siellä. • Osa opiskelijoista kertoi, että eettiset ja esteettiset taidot olivat tulleet heille käytännön työssä tutuiksi ja opiskelun ohessa vahvistuneet. • Osa ilmaisi epävarmuutensa näihin taitoihin liittyen.

45. Suomessa työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat korostivat osaavansa ottaa muiden ihmisten mielipiteet ja tunteet huomioon niin esteettisten kuin eettistenkin asioiden näkökulmasta. • Ihmisten vakaumuksia kerrottiin arvostettavan ja hoitomenetelmien vaihdon tarvittaessa onnistuvan. • Asiakkaiden/potilaiden yksityisyyttä opiskelijat kertoivat arvostavansa ja vaitiolovelvollisuuden tiedostamista niin ikään korostettiin. • Eettisten ja esteettisten arvojen toteuttamista hoitotyössä peilattiin myös omien henkilökohtaisten arvojen näkökulmasta: • ”Olen visuaalinen ihminen ja esteettisyys on minulle tärkeä asia”. • Myös toiveita omaa jatkokehittymistä varten asetettiin.

46. Vaihdon jälkeen ulkomailla työssäoppimistaan suorittaneet opiskelijat korostivat eettisten ja esteettisten taitojen tarkoittavan ”ammattietiikan” ja potilas- ja hoitajasuhteen lakien noudattamista: • Vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta, potilaan yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamista sekä vastuullista toimintaa. • Toiminnassa oli oltava oikeudenmukainen ja noudatettava tehtyjä sopimuksia. • Jälleen korostui myös se, että asiakas/potilas oli huomioitava sekä kulttuurinsa puolesta että yksilötasolla. Jokaista asiakasta mielipiteineen — samoin kuin myös työtovereita — oli kunnioitettava. • Asiakkaan yksilöllisyys oli pyrittävä säilyttämään. Hänen omat eettiset ja kauneusarvonsa oli huomioitava. • Kulttuurista johtuviin eroihin lähes kaikki opiskelijat olivat työssäoppimisjaksollaan joutuneet törmäämään. • Eräs opiskelijoista painotti: ” – – siellä lasta lyötiin ja kohdeltiin kovemmin ottein mitä meillä”.

47. Yhtenäistäkin eri kulttuureista löydettiin: ”Niin kotimaassa kuin ulkomailla pidetään siististä elinympäristöstä ja tämä tulee muistaa sama missä on”. • Kulttuurillisiin eroihin eri opiskelijat olivat reagoineet hieman eri tavoin. • Osan opiskelijoista käyttäytyminen potilaita/asiakkaita kohtaan oli kulttuurista riippumatta joka tilanteessa samanlaista. • Osa taas oli mukautunut uuden kulttuuriin sääntöihin. • Muita olennaisia piirteitä eettisten ja esteettisten arvojen kunnioittamisessa monikulttuurisessa ympäristössä olivat opiskelijoiden mukaan hyvän ja turvallisen hoitoympäristön järjestämisen asiakkaalle/potilaalle. • Ammattitaidon parantaminen ja jatkokouluttautuminen nähtiin oleellisiksi asioiksi eettisiin ja esteettisiin arvoihin liittyen.

48. Suomessa työssäoppimistaan suorittaneiden opiskelijoiden mukaan eettisiin ja esteettisiin taitoihin liittyen hoitajan oli osattava arvostaa kaikkia ihmisiä sekä arvostettava ja hyväksyttävä heidän vakaumuksensa sekä otettava ne huomioon hoidon yhteydessä. • Niin ikään esteettisiin taitoihin liittyen todettiin, että hoitajalla olisi oltava ”kauneus- ja järjestyssilmää”. • Eettisiin taitoihin liittyen hoitajalla oli myös oltava ”tieto oikeasta ja väärästä.” • Opiskelijat myös korostivat, että jokaisessa kulttuurissa ja kansalaisuudessa oli omat näkemyksensä eettisistä ja esteettisistä asioista, jotka oli otettava huomioon. • Esimerkkinä mainittiin alastomuus, jonka kerrottiin koettavan joissakin kulttuureissa nolostuttavaksi.

49. Ulkomailla vaihdossa olleet opiskelijat korostivat vaihdon jälkeen osaavansa ottaa eettiset ja esteettiset taidot huomioon. • Opiskelijat korostivat olleensa — ja olevansa — työssään tasavertaisia ja kunnioittavansa vaitiolo- ja salassapitovelvollisuutta. • Opiskelijat korostivat ymmärtävänsä viihtyisyyden ja kauneuden merkityksen ja tärkeyden hoitotyössä erinomaisesti. • Myös sellaisiin kulttuurillisiin piirteisiin, joita ei ollut helppo hyväksyä, opiskelijat olivat vaihtopaikoissa törmänneet. • Eräs opiskelijoista totesi: ”Olisin halunnut laittaa yhden potilaan lepäämään päivälevon ajaksi, mutta siellä häntä nukutettiin pyörätuolissa istuen”.

50. Kulttuurillisiin eroihin liittyen osa opiskelijoista oli ulkomaan harjoittelun jälkeen löytänyt kotimaasta useampia parempia puolia. • Myös positiivisia huomioita vieraan kulttuurin käytännöistä oli tehty. • Hyvinä oppimiskokemuksina nostettiin esiin muun muassa pyörätuolipotilaan sekä raskaana olevan asiakkaan hieronta. • Suomessa harjoitelleet opiskelijat korostivat harjoittelunsa jälkeen osaavansa ottaa toiset ihmiset hoitotyössä huomioon ja kunnioittavansa sekä arvostavansa jokaista. • Opiskelijoille oli — ja oli ollut — myös tärkeää, että he tulisivat välittäneeksi asiakkaille positiivisen kuvan itsestään ja taidoistaan. • Eettisten ja esteettisten arvojen tärkeyttä asiakkaalle/potilaalle peilattiin jälleen omien henkilökohtaisten näkemysten kautta: • ”Itsellenikin esteettiset ja eettiset asiat ovat tärkeitä”.