Sukupuoli sosiaalisen järjestyksen perustana YKP A 100 3.3.2010

1. Sukupuoli sosiaalisen järjestyksen perustanaYKP A 100 3.3.2010 Marita Husso Tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

2. Johdanto: Sukupuoli käsitteenä ja näkökulmana Sukupuolen tutkimuksen vaiheista Sukupuolijaot suomalaisessa yhteiskunnassa Suvaus Sukupuoli ja valta Yksiulotteisesta vallasta tuottavaan valtaan Keskiviikkokerhot Kunniaväkivalta Institutionaalisen näkökulman soveltaminen sukupuolen analyysiin Sukupuolistunut tapaisuus toiminnan jäsentäjänä ja sosiaalisen järjestyksen perustana Luennon sisältö

3. SUKUPUOLIKYSYMYS (toim. Marita Husso & Risto Heiskala) Suomalaisen sukupuoliradikalismin kolme aaltoa, erojen politiikka ja globaali näkökulma sukupuolen järjestyksiin – Marita Husso & Risto Heiskala SUKUPUOLI – LUONTOA VAI KULTTUURIA? Seksuaalivalinta + vanhemmuusinvestointi = sukupuolijärjestys – Anna Rotkirch Sukupuolieron biologisuuden toisinajattelijat – Tuula Juvonen Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen – Risto Heiskala & Marita Husso SUKUPUOLI SUOMESSA Sukupuoliero ammatillisena eriytymisenä ja kulttuurisina käytäntöinä – PäiviKorvajärvi Perhe, työ ja sukupuoli – Johanna Lammi-Taskula & Minna Salmi Sukupuoli valtiollisen ja poliittisen vallan kohteena ja tuotteena – Anne Holli Sukupuoli kulttuurisena ja ideologisena erona – Arto Jokinen Sukupuoli tapaisuutena ja elettynä suhteena – Marita Husso Suomalaisen sukupuolen järjestykset – Raija Julkunen INTERVENTIOITA SUKUPUOLEN JÄRJESTYKSIIN Sukupuoli globaalin politiikan kysymyksenä ja YK sukupuolipolitiikan lippulaivana – Hilkka Pietilä Naiset sukupuolisorron kohteena. Liberalismista uusliberalismiin – Raija Julkunen Miksi miehet puuttuvat tasa-arvokeskusteluista? – Henry Laasanen

4. ”Sukupuolen käsite ei ole palautettavissa kategorioihin 'naiset' ja 'miehet', vaan sukupuolta on tarkastellaan sosiaalisia suhteita rakentavana ja niitä oikeuttavana mekanismina. ” ”Sukupuoli on valtasuhteiden merkityksellistämisen ensisijainen muoto ja analyyttinen avain yhteiskunnallisen vallan rakentumiseen .” Joan Scott 1986

5. Sukupuoli käsitteenä • Sukupuoli viittaa miehiin ja naisiin, ja heihin liitettyihin ruumiillisiin eroihin ja näihin ruumiillisiin eroihin kiinnitettyihin kulttuurisiin jakoihin. • Sukupuolen käsite kattaa myös sosiaalisen sukupuolijärjestelmän ja järjestyksen, eli sen miten miehet ja naiset kulttuurissa ja yhteiskunnassa asetetaan suhteessa toisiinsa.

6. Intersektionaalisuus näkökulmana • Vuosituhannen vaihteesta lähtien sukupuolen tutkimuksen kenttää on muokannut enenevässä määrin kiinnostus intersektionaalisuuden kysymyksiin. • Intersekstionaalisuuden voi suomentaa erojen leikkaamiseksi, risteämiseksi ja yhteisvaikuttamiseksi. • Tästä näkökulmasta sukupuoli on nähty erojen ja vallan järjestelmänä, jonka määrittymiseen vaikuttavat myös muut vastaavat, hierarkioita ja eriarvoisuuksia tuottavat erot, kuten esimerkiksi luokka, ikä vammaisuus, rotu, etnisyys, seksuaalisuus tai uskonto

7. Sukupuoli suomalaisessa yhteiskunnassa • Koulutus • Johtajuus • Palkat • Työelämä • Kotitöiden jakautuminen

17. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen • Valtavirtaistaminen on keino edistää tasa-arvoa. Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004–2007 määrittää sille viisi sovellusaluetta valtionhallinnossa: • 1) sukupuolivaikutusten arviointi lainsäädännön valmistelussa • 2) tasa-arvon edistäminen hankkeissa, kuten erilaisten ohjelmien valmistelussa • 3) tasa-arvon edistäminen henkilöstöpolitiikassa • 4) sukupuolivaikutusten arviointi ministeriöiden hallinnonalojen virastojen ja laitosten tulosohjauksessa • 5) sukupuolivaikutusten arviointi talousarvion valmistelussa

18. Euroopan neuvoston määritelmän mukaan valtavirtaistaminen on poliittisten ja hallintoprosessien uudelleen organisoimista, parantamista, kehittämistä ja arviointia niin, että pyrkimys sukupuolten väliseen tasa-arvoon sisällytetään kaikkeen politiikkaan ja hallintotoimiin, kaikilla tasoilla ja kaikissa vaiheissa niiden toimijoiden toimesta, jotka normaalisti kyseisiä toimintoja harjoittavat.

19. Sukupuoli ja valta • 1. Yksiulotteinen valta • Valta on resurssi, jota voidaan omistaa ja jakaa. • -> Nollasummapeli, jossa toisen saama lisävalta on toiselta pois. • Valtakäsitystä kritisoitu jähmettyneeksi

20. Sukupuoli ja valta • 2. Patriarkaatti ja alistava valta • Patriarkaatissa on kyse miesten ylivallasta. • Tämän näkemyksen mukaan alistamisen muodot eri instituutioissa ja tilanteissa liittyvät toisiinsa ja tukevat toisiaan. • Valtakäsitystä kritisoitu epähistoriallisena ja yleistävänä

21. Sukupuoli ja valta • 3. Valtauttava valta (Hannah Arendt) • Valta tarkoittaa kykyä, taitoa ja mahdollisuutta toimia ja se syntyy yhdessä toimittaessa. • Valta on mahdollistavana tekijänä tavoite sinänsä.

22. Sukupuoli ja valta • 4. Tuottava valta (Michelle Foucault) • Valta ei ole keskittynyt vain tiettyihin käsiin tai instituutioihin, vaan sitä on kaikkialla. • Vallan ulkopuolista toimintaa ja kanssakäymistä ei ole olemassa. • Valtasuhteita ei pidä ymmärtää vain ylhäältä alaspäin vaan myös alhaalta ylös. • Valta ei ole ainoastaan alistavaa, vaan se on ennen kaikkea tuottavaa.

23. Keskiviikkokerho • Suomalainen salainen herrakerho, johon kuuluu miesvaikuttajia liike-elämästä, hallituksesta, oppositiosta, työmarkkinajärjestöistä, valtionyhtiöistä ja mediasta, eli Suomen ”kiireisimmät ja vaikutusvaltaisimmat miehet” (HBL 8.10.2007). • Toiminut vuodesta 1942, kerhoon kuuluu noin 100 miesvaikuttajaa, kokoontuu kerran kuussa.

24. Sukupuolistunut väkivalta ja kunniaväkivalta • Kunniaväkivallassa yhteisöllistä kunniaa pyritään puolustamaan väkivallan keinoin tilanteessa, jossa yksilön epäillään aiheuttaneen yhteisölle häpeää loukkaamalla kulttuurien yhteisöllistä siveysmoraalia.

25. Esimerkki tilastojen lukemisesta Yksittäisenä tietona se, että poliisin tietoon tulleista törkeän väkivallan luokkaan kuuluvasta läheissuhteessa tapahtuvasta väkivallasta noin puolet on naisten tekemää, ei kerro vielä mitään. Tieto on sijoitettava kontekstiinsa:  • a) Poliisin tietoon tulevia pahoinpitelyjä on noin. 23 000 vuodessa (2003) • b) Tavallisia pahoinpitelyjä on n. 15 000, törkeitä 1800, lieviä loput (2003) • c) Törkeiden pahoinpitelyjen joukossa n. 20 % on lähisuhdeväkivaltaa • eli reilut 400 (1998) • d) Törkeäksi luokiteltu lähisuhdeväkivalta on ainoa luokka, jossa • naisten ja miesten osuus tekijöinä lähestyy toisiaan. Tämä liittyy siihen, että väkivalta luokitellaan oikeudellisin kriteerein. Se edellyttää mm. aseen käyttöä. Törkeäksi LUOKITELTU väkivalta on siten oma pienehkö erikoiskategoriansa.

26. Tilastokeskus 2005 • Vuonna 2005 poliisin tietoon tulleissa perheväkivaltarikoksissa oli 4 109 uhria • naisia 3 195, miehiä 914 (nainen epäiltynä tekijänä 444 kertaa) • runsas puolet tapauksista avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa eli parisuhdeväkivaltaa • Parisuhdeväkivallan 2 423 uhrista miehiä oli 270 eli 11%

27. Välittämisen ja väkivallan ristiriita Tilanteen käsittämättömyys Eristäytyminen Salaaminen Syyllisyys Häpeän vaientava voima häpeä väkivallan kohteena olemisesta häpeä kumppanin käyttäytymisestä häpeä suhteessa viipymisestä häpeä suhteessa epäonnistumisesta häpeä siitä, että ei ole kyennyt luomaan ja ylläpitämään tasa-arvoista parisuhdetta Sanojen puuttuminen

28. INSTITUTIONAALINEN NÄLÖKULMA SUKUPUOLEEN

29. Table 3: Theoretical approaches to the determination of human agency

30. Heteronormatiivisuus on ihmisten toimintaa ohjaava vallan muoto ja sosiaalisten yhteisöjen rakentumista jäsentävä sääntö. Merkittävä heteronormatiivisuutta ylläpitävä instituutio on heteroseksuaalinen avioliitto. Lauren Berlant & Michael Warner 1998

31. Heterotapaisuus on sukupuolitapaisuuksien organisoitumisen muoto. Taustalla on ajatus siitä, että naiset ja miehet täydentävät toisiaan, erottuvat selvästi toisistaan ja muodostavat luontaisia ja ihanteellisia pareja.

32. Tehtävä • Kunniaväkivallan institutionaalinen analyysi

33. Keskeisiä lähteitä • Arendt, H. (1970) On Violence. Harcourt Brace. • Berlant, L. & Warner, M: (1998) Sex in Public. Critical Inquiry 24, 547-566. • Bourdieu, P. (1998) Järjen käytännöllisyys. Vastapaino. Tampere • Bourdieu, P. (2000) The Weight of the World. Social Suffering in contemporary Society. Stanford University Press • Foucault, M. (1980) Tarkkailla ja rangaista. Helsinki. Otava. • Husso, M. (2003) Lyötyjen aika ja tila. Vastapaino. Tampere. • Husso, M. & Heiskala, R. (2009) Institutionaalinen näkökulma sukupuoleen. Teoksessa Husso, M. & Heiskala, R. Sukupuolikysymys. Gaudeamus • Anu Koivunen ja Marianne Liljeström (1996) (toim.) Avainsanat • Saresma, T., Rossi, L. & Juvonen ,T (2010) Käsikirja sukupuoleen. Vastapaino. • Scott, J. (1986) Gender and the Politics of History . Columbia University Press • Scott, R. (2001) Institutions and Organizations. SAGE.