Itsensä työllistäminen ja työttömyysturva

1. Itsensä työllistäminen ja työttömyysturva Kela, Mela ja Mä!-tilaisuus27.11.2009 Marjaana Maisonlahti Lakimies, Opettajien Työttömyyskassa Marjaana Maisonlahti

2. Työnjako työ- ja elinkeinotoimiston ja työttömyyskassan (Kelan) välillä • Työttömyyskassa: • Päivärahan omavastuuaika • Työssäoloehdon täyttyminen • Päivärahan määrä ja kesto • Soviteltu päiväraha • Työ- ja elinkeinotoimisto (jatkossa te-toimisto): • Työnhakijana oleminen • Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen • Yritystoiminnan / oman työn vaikutus etuuksien saamiseen • Korvauksettomat määräajat (karenssi) Marjaana Maisonlahti

3. Yleistä työmarkkina-asemasta • Työttömyysturvalain näkökulmasta henkilö voi työllistyessään olla • Palkansaaja, eli työllistyä työ- tai virkasuhteessa • Yrittäjä, eli työllistää itse itsensä toiminnassa, jota työttömyysturvalain säännösten mukaan pidetään yritystoimintana tai • Omassa työssään työllistyvä, eli työllistyä itsenäisesti muulla tavalla kuin yrittäjänä. Esimerkiksi omakotitalon rakentaminen, mutta myös päätoiminen työskentely apurahalla • Päätoimisesti 1-3 tavalla työllistyvä on työmarkkinoilla • Poikkeus: päätoimisesti apurahalla työskentelevä on hyväksyttävästä syystä poissa työmarkkinoilta! • Palkansaajan työllistymisen määrä ja työn sitovuus riippuvat työnantajan kanssa tehdystä sopimuksesta • Yrittäjä ja omassa työssään työllistyvä voivat itse vaikuttaa työllistymisensä määrään ja sitovuuteen Marjaana Maisonlahti

4. Palkansaajan ansioturvan jäsenyys- ja työssäoloehto • Kuka on palkkatyöntekijä? • Palkkatyöntekijä  toimeentulo palkkatyöstä ja -tulosta • Palkka TES:n mukainen, ellei alalla ole TES:ta  vähintään 1025,20 €/kk kokoaikatyöstä vuonna 2009 • Palkansaajakassan jäsenyys • Jäseneksi pääsee, kun on työttömyyskassan toiminta-alan mukaisessa palkkatyössä • Vähintään 10 kk, aiempaa kassajäsenyyttä mahdollista hyväksyä mukaan eräin ehdoin • Työssäolo palkkatyössä • Työtä vähintään 18 h/kalenteriviikko • Alkuehto 43 viikkoa/28 kk, paluuehto 34 viikkoa/24 kk Marjaana Maisonlahti

5. VAKO 8.2.2007 asianro 9340/2005/493 • S oli ollut työsuhteessa yliopistoon ajoilla 1.4.-31.5.2004 ja 2.8.-31.12.2004. Tämän lisäksi hän oli tehnyt työtä tutkimusstipendeillä vuonna 2003. S oli lisäksi ilmoittanut toimineensa yrittäjänä vuodesta 2001 alkaen kevääseen 2004 saakka. Tutkimusstipendeillä tehtyä työtä ei voitu lukea S:n työssäoloehtoon, koska kyse ei ollut vakuutuksenalaisesta työstä. Yritystoimintaa ei voitu myöskään lukea palkansaajan työssäoloehtoon. S:llä ei ollut oikeutta työttömyyspäivärahaan evätyltä ajalta. Työttömyysturvalaki 5 luku 2 §, 3 § ja 4 §. Lähde: TYJ/OTT Mika Valkonen Marjaana Maisonlahti

6. Yrittäjän ansioturvan jäsenyys- ja työssäoloehto • Yrittäjä  toimeentulo yritystoiminnasta? • Yrittäjäksi katsotaan mm henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä maatalousyrittäjän eläkelain 1 a §:n 2 momentissa tarkoitettua apurahansaajaa. • Yrittäjäksi katsotaan laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin myös yrityksen osaomistaja (TyEL-vakuutetut) • Yrittäjäkassan jäsenyys • Jäseneksi voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8.520 euron vuosituloon (710 euroa kuukaudessa) perustuva lakisääteinen eläkevakuutus • jäsenyys vähintään 24 edellistä kuukautta, aiempaa kassajäsenyyttä mahdollista hyväksyä mukaan eräin ehdoin • Työssäolo yrittäjänä • työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista Marjaana Maisonlahti

7. Palkkatyöntekijästä yrittäjä • Osaomistaja on henkilö, joka työskentelee • johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai • osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta; tai • muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta. Marjaana Maisonlahti

8. VAKO 11.6.2009 Dnro 5945/2008/1977 • Kun henkilön YEL-tulo ei ylittänyt työttömyysturvalain asettamia rajoja työssäoloehdon kertymiselle, hänellä ei ollut oikeutta työttömyysetuuteen evätyltä ajalta. Vakuutusoikeus totesi lisäksi, että koska henkilön yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus oli 6.2.2007 annetulla lainvoimaisella päätöksellä päätetty, ei työtulosta ole voitu antaa tarkastuspäätöstä sen jälkeen. Työttömyysturvalaki 5 luku 3 § 1 ja 2 mom., VN:n asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta 2 luku 8 §. Lähde: TYJ/OTT Mika Valkonen Marjaana Maisonlahti

9. Entäs freelancer? • Freelancer voi olla joko yrittäjä, työntekijä tai hän voi saada ns. työkorvauksia olematta yrittäjä tai työsuhteessa • Yrittäjänä toimiva freelancer toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana • Yrittäjä vakuuttaa itse itsensä • Jos työtä tehdään työsuhteessa, työnantaja on velvollinen noudattamaan työlainsäädäntöä ja hän on velvollinen vakuuttamaan työntekijän • Työttömyysturvan ansioturva vakuutetaan itse • Työkorvauksia saava freelancer: omaa työtä? • Ei ole yrittäjä eikä palkansaaja • Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. • Onko työkorvauksen saajalle työttömyyskassaa? Marjaana Maisonlahti

10. VAKO 16.6.2005 Dnro 3704/2004/2256 • Palkansaajan työssäoloehtoa kerryttäväksi työksi ei voida katsoa työtä, josta on maksettu ennakkoperintälain mukainen työkorvaus ja joka on ollut arvonlisäveron alaista toimintaa. Työkorvauksista ei suoriteta työttömyysvakuutusmaksuja. Työttömyysturvalaki 5 luku 2 §, 3 § ja 4 § sekä 15 luku 1 § 6 mom. • vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut sekä josta on toimitettu ennakonpidätys • palkansaajan työssäoloehtoon luetaan vain kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Työkorvaukset eivät ole työttömyysturvalaissa tarkoitettua työssäoloehtoa kerryttävästä työstä saatua palkkaa. Lähde: TYJ/OTT Mika Valkonen Marjaana Maisonlahti

11. VUOROTELLEN Palkansaaja- ja yrittäjäkassojen välillä voi vaihtaa vakuutusta Rajoitettu oikeus viedä aiemmin kerrytettyjä oikeuksia mukana Jälkisuoja Peruspäivärahassa voidaan ottaa huomioon kumpaakin toimintaa Säännös rakennettu niin, että yrittäjän työssäoloehdossa voidaan ottaa huomioon työttömyyttä edeltävän 28 kk:n aikana tehty palkansaajatyö Kattaa vaihtelun palkansaaja- ja yrittäjäaseman välillä vuorotellen, SAMAAN AIKAAN Rinnan yritystoimintaa ja palkkatyötä tekevä henkilö joutuu valitsemaan, kummassa järjestelmässä itsensä vakuuttaa Palkansaajakassa vai yrittäjäkassa? Kumpi on päätyötä? Miten ratkaistaan? Valinta ei automaattisesti tarkoita, että henkilön työvoimapoliittinen lausunto perustuisi siihen, minkä kassajärjestelmän hän on valinnut! Sekä ansiopäivärahassa että peruspäivärahassa vain toinen työllistyminen huomioon! Sekä yrittäjä että palkansaaja Marjaana Maisonlahti

12. Yhteenveto • Kun henkilö on sekä yrittäjä että palkansaaja vuorotellen • Vakuutuksen optimaalinen kartuttaminen edellyttää vaihtamista kassajärjestelmien välillä • Peruspäivärahassa huomioidaan kumpaakin toimintaa • taikka rinnan • Työttömyysetuusjärjestelmässä joutuu valitsemaan, kummat tulot jättää pois ansioturvansa vakuutuksesta • Kumpi on päätyö? • Arviointi vaikeaa, kun työllistävyys vaihtelee • ”Liian pitkä yrittäjyys” ja ”väärä vakuutus” • Palkansaajan työttömyysturvan menettäminen Marjaana Maisonlahti

13. Työttömyysetuuksien erityiset saamisedellytyksetPalkansaaja, yrittäjä, oma työ? • Palkansaajan, yrittäjän ja omassa työssä työllistyneen työllistymisen päättyminen arvioidaan kukin omien kriteeriensä perusteella • Yritystoiminnan ja oman työn osalta muistettava, että vain PÄÄTOIMINEN työllistyminen estää työttömyysetuuden maksamisen • Palkansaajalla näyttö työllistymisen päättymisestä on selkeä: työ- tai virkasuhde on päättynyt joko määräajan päätyttyä tai jommankumman sopimusosapuolen purettua tai irtisanottua sopimussuhteen • Työ voi myös muuttua osa-aikaiseksi Marjaana Maisonlahti

14. Päätoiminen työllistyminen yrittäjänä Päätoimisesti yritystoiminnassa työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, kunnes yritystoiminta todisteellisesti päättynyt tai ollut yhdenjaksoisesti keskeytyneenä vähintään neljän kuukauden ajan tai osoittanut työllistymisen sivutoimiseksi Etuutta ei siis makseta ennen työllistymisen todisteellista päättymistä Päätoiminen työllistyminen omassa työssä Päätoimisesti omassa työssään työllistyneen henkilön katsotaan edelleen työllistyvän siinä siihen ajankohtaan asti, kun työnhakijan esittämän selvityksen perusteella tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa tai kun osoittanut työllistymisen sivutoimiseksi Etuutta ei siis makseta ennen työllistymisen päättymistä Yrittäjä versus oma työ; päättymisen osoittaminen Marjaana Maisonlahti

15. Miksi erilaiset säännökset? • Kuinka yritystoiminta päättyy? • Yritystoiminnan harjoittamiseen liittyy useita rekisteröintejä, ja mm. rekisterissä olon päättyminen on näyttöä yritystoiminnan päättymisestä • Selkeä osoitus yritystoiminnan päättymisestä on yrityksen myynti tai sen konkurssi • Vaihto- ja käyttöomaisuuden myynti • Kuinka omassa työssä työllistyminen päättyy? • Yleisin päättymissyy lienee tietyn projektin päättyminen • Apurahakauden päättyminen • Ei rekisteröintejä päätettäväksi • Konkurssia ei voi tehdä eikä ole myytävää yritystä • Ei pääsääntöisesti sellaista vaihto- tai käyttöomaisuutta, josta luopuminen voisi olla edellytyksen toiminnan pitämiselle päättyneenä • Ammattitaidon ylläpitämiseksi tarvittavat tarvikkeet ja välineet tai tavanomainen teosvarasto eivät ole myytävää vaihto- tai käyttöomaisuutta Marjaana Maisonlahti

16. Milloin päätoiminen yrittäjyys päättyy tai muuttuu sivutoimiseksi? • Edellytetään todisteellista päättymistä, jos kyse yritystoiminnasta • Vaihtoehtona riittävän pitkä keskeytyminen tai sivutoimiseksi osoittaminen • Todisteellinen keskeytyminen vähintään 4 kk:n ajan • Riittävän pitkä kokoaikainen palkkatyö yritystoiminnan rinnalla • Se, että yritystoiminta ei tuota tulosta, ei oikeuta työttömyysturvaan • Työttömyysturva tarkoitettu korvaamaan tulojen poisjääntiä silloin, kun työllistyminen palkkatyössä tai yritystoiminnassa päättyy • Edellytetään, että henkilö on käytettävissä kokoaikatyöhön Marjaana Maisonlahti

17. VAKO 14.5.2009 Dnro 3112/2008/1595 • Työttömyyspäivärahahakemus oli hylätty 23.7.2007 lukien, koska henkilön katsottiin työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassaan tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään. Henkilön yritys oli poistettu arvonlisäverovelvollisten rekisteristä 1.8.2007 alkaen ja ennakkoperintärekisteristä 14.8.2007 alkaen. Yritystoiminnan oli siten katsottava keskeytyneen 14.8.2007 alkaen. Kaikkea yrityksen käyttöomaisuutta ei oltu myyty (pakettiauto) eikä myyntivoittolaskelmaa esitetty. Kun toiminimeä ei oltu poistettu kaupparekisteristä, yritystoimintaa ei voitu katsoa lopetetuksi työttömyysturvalain 5 §:ssä säädetyllä tavalla. Työttömyysturvalaki 2 luku 4 § ja 5 §, VN.n asetus työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä 2 §. Lähde: TYJ/OTT Mika Valkonen Marjaana Maisonlahti

18. Oma työ? • ”Käsitteellisesti oma työ rinnastuu yritystoimintaan siinä mielessä, että sitä lähtökohtaisesti tehdään ilman työsopimuslaissa tarkoitettua johtoa ja valvontaa. Toisaalta oma työ koostuu laajasta joukosta itsenäisesti suoritettavaa tieteellistä tai taiteellista työtä, jossa tavoitteena ei ole välitön taloudellinen voitto. Siten varsinaiseen yritystoimintaan liittyvän riskin soveltaminen omaan työhön sen loppuessa on ongelmallista.” HE 92/2008 • Oma työ onkin työnteon muoto, jossa • ei synny työsopimussuhdetta (eli ei työntekijä) ja • toiminnan tavoitteena ei ole ainakaan välittömän liikevoiton saaminen (eli ei yrittäjä) Marjaana Maisonlahti

19. Oman työn määrittelyä • HE 92/2009 mainittuja omassa työssään työllistyviä: • Omaa taloaan rakentavat • Omaishoitajat • Apurahan turvin työskentelevät • Taiteentekijät • Yleensä omaa työtä tekevä on työmarkkinoilla (työllistyy) • Apurahalla työskentely on kuitenkin työttömyysturvalain näkökulmasta hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta • Tausta tutkimustyön ja opiskelun vaikutuksen arvioinnissa • Apurahakausi ei siis kerrytä työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa, mutta • Se pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa, jolloin voidaan ottaa huomioon tavanomaista vanhempia työskentelyaikoja työssäoloehdossa, tai • Riittävän pitkänä oikeuttaa määräajalta työmarkkinatukeen ilman tarveharkintaa Marjaana Maisonlahti

20. Kun oma työ päättyy • Työnhakija vetoaa toiminnan päättymiseen, ja esittää oman luotettavan selvityksen • Esim. tilaustyön luovuttaminen tilaajalle tai kustantajalle, apurahakauden päättyminen • Näissä tilanteissa toistaiseksi voimassa oleva myönteinen lausunto • Jos ei ole esittää luotettavaa selvitystä, perusteena työnhakijan ilmoitus toiminnan päättymisestä • Työvoimaviranomainen antaa työnhakijalle määräaikaisen esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon enintään neljän kuukauden ajaksi • Määräajan päätyttyä tilannetta tarkastellaan uudelleen ja selvitetään, työllistyikö henkilö omassa työssään esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon voimassaoloaikana • Apurahojen hakeminen lausunnon voimassaoloaikana ei ole osoitus päätoimisesta työllistymisestä omassa työssään • Ennen työnhakijaksi ilmoittautumista valmistuneiden kirjallisten töiden ja artikkeleiden julkaisu tai teosten esittäminen lausunnon aikana ei osoita toimintaa päätoimiseksi Marjaana Maisonlahti

21. VAKO 12.3.2009 Dnro 4958/2008/839 • Työvoima toimisto oli tehnyt M:lle työtarjouksen siivoojan työstä. Työnantaja oli ilmoittanut työvoimatoimistolle, ettei M:n työllistäminen onnistu hänen taiteellisen toimintansa takia. Henkilön työvoimatoimistolle antaman selvityksen mukaan hän on todennut olevansa työmarkkinoiden käytettävissä, koska keikoista ei tule aina niin paljon rahaa, että sillä eläisi täysipäiväisesti. Hän on lisäksi ilmoittanut, että hän on valmis vastaanottamaan työtä, jos se sopii sovittuihin keikka-aikatauluihin. Lisäksi hän on vielä todennut, että toiminta vie aikaa myös harjoittelun muodossa. Myös markkinointi hoidetaan itse. M on ilmoittanut voivansa ottaa vastaan kokoaikatyötä taiteellisen toiminnan niin salliessa. Koska M:n oman ilmoituksen perusteella hänen omat työnsä ovat olleet esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle, hänen on katsottava työllistyneen työttömyysturvalain 2 luvun 4 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla omassa työssään. Näin ollen hänellä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen hakemaltaan ajalta. Työttömyysturvalla ei ole tarkoitus kattaa yritystoiminnan tai muuhun omaan työhön mahdollisesti sisältyvää riskiä. Työttömyysturvalaki 2 luku 4 §. Lähde: TYJ/OTT Mika Valkonen Marjaana Maisonlahti

22. Yhteenveto 1 • TE-toimisto selvittää ensin, onko henkilö palkansaaja, yrittäjä vai omassa työssään työllistyvä • Jos taiteellista työtä tehty työ- tai virkasuhteessa, kyse normaalista palkkatyöstä ja työn päättyessä lähtökohtainen oikeus työttömyysetuuteen • Jos kuitenkin aikoo jatkaa toimintaa palkkatyön päättymisestä huolimatta, tutkitaan, onko kyse yritystoiminnasta tai omasta työstä • Jos kyse jommastakummasta, tutkitaan toiminnan pää-/sivutoimisuus • Jos taiteellista työtä tehty yrittäjänä, tutkitaan, onko yritystoiminta päättynyt • Jos toimintaa harjoitetaan yritysmuodossa, edellytetään joko lopettamista tai 4 kuukauden todisteellista keskeyttämistä • Lisäksi yritystoiminta voidaan osoittaa sivutoimiseksi kokoaikaisella palkkatyöllä tai päätoimisella opiskelulla taikka muulla koulutuksella • Sivutoimiseksi osoitettua yritystoimintaa saa jatkaa työttömyysaikana! • Toiminnan kasvattaminen voi osoittaa muutoksen päätoimiseksi Marjaana Maisonlahti

23. Yhteenveto 2 • Jos taiteellista työtä tehty omana työnä, tutkitaan, onko oma työ päättynyt • Jos toimintaa harjoitetaan/on harjoitettu omana työnä, edellytetään ilmoitusta toiminnan lopettamisesta ajalla, jolloin on työnhakijana • Oma työ on myös voitu osoittaa sivutoimiseksi kokoaikaisella palkkatyöllä, päätoimisella opiskelulla tai muulla koulutuksella • Sivutoimiseksi osoitettua omaa työtä saa jatkaa työttömyysaikana! • Toiminnan kasvattaminen voi osoittaa muutoksen päätoimiseksi • Lisäksi jos taiteilijan toimeentulo on jatkuvasti muodostunut useista tulolähteistä (palkkatyöstä ja omasta työstä), ja palkkatyön katkot johtuvat ammatista (esimerkiksi näyttämötyön näytäntökausien väliset jaksot, opetustyötä tekevän kuvataiteilijan oppilaitoksen toimintatauot), oma työ on lähtökohtaisesti sivutoimista Marjaana Maisonlahti

24. Yhteenveto 3 • Sekä yrittäjä- että oma työ –säännöksillä tutkittaessa työnhakijan on ilmoitettava lausunnon aikaisista muutoksista TE-toimistolle • Esteettömän lausunnon aikana saa kuitenkin • Hakea apurahoja ja näyttelyaikoja • Esittää julkisesti/julkaista ennen työnhakijaksi ilmoittautumista valmistuneita teoksia • Esiintyä satunnaisesti • Pitää yllä ammattitaitoja • Esteettömän lausunnon aikana ei saa • Valmistautua ennalta sovittuun produktioon • Harjoittaa toimintaa, jolla on taloudellinen tavoite Marjaana Maisonlahti

25. Materiaalista • Tämän esityksen materiaali on valmistettu tiedotus- ja koulutustarkoituksessa, eikä niitä ole tarkoitettu lainopillisiksi neuvoiksi tai tulkintalinjauksiksi. Tiedon oikeellisuus ja kattavuus on ollut valmistelutyön tavoitteena, mutta koska etuusoikeus ratkaistaan aina yksittäistapauksissa kunkin henkilön tosiasiallisen toiminnan ja olosuhteiden perusteella kokonaisharkintaa käyttäen, esityksen oikeellisuutta, sovellettavuutta, tarkkuutta ja ajantasaisuutta yksilön etuusoikeuden syntymisen ja säilymisen tai päättymisen näkökulmasta ei voida taata. Esitys perustuu kirjoitushetkellä (20.11.2009) voimassa olevaan lainsäädäntöön eikä siinä ole voitu ottaa huomioon mahdollisia tulevia lakimuutoksia. • Esityksen valmistelija ja Suomen taiteilijaseura sen esille asettajana yksimielisesti toteavat, ettei heillä ole vastuuta toimista ja ratkaisuista, jotka lukija tekee tai jättää tekemättä sen perusteella, mitä hän on esityksestä lukenut. Marjaana Maisonlahti