Perinnön ja lahjan verotus

1. Perinnön ja lahjan verotus Huittinen 21.9.2012 klo 14.45 – 15.30 Suvi Lehtonen

2. Perintö, testamentti ja lahja • Perinnön, testamentin ja lahjan saajan on maksettava valtiolle perintö- tai lahjaveroa. • Perintövero määrätään perukirjan perusteella. • Perintöverovelvollisuus alkaa perinnönjättäjän kuolemasta, siis ennen perinnönjakoa. • Jos saaja kuitenkin testamenttimääräyksen mukaan saa omistusoikeuden perittävään omaisuuteen vasta tiettyjen ehtojen täytyttyä, perintöverovelvollisuus alkaa ehtojen täyttyessä.

3. Perintö- ja lahjavero • Perinnön ja lahjan verottamisesta on säännökset perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL). • Perintö- ja lahjavero ovat progressiivisia veroja, joiden suuruus määräytyy PerVL:ssa olevien veroasteikkojen perusteella. • Veron suuruuteen vaikuttaa myös se, mihin veroluokkaan perinnön tai lahjan saaja kuuluu: • Lapset ja heidän rintaperillisensä, aviopuoliso, aviopuolison lapsi ja heidän rintaperillisensä, isä, äiti, isovanhemmat sekä avopuoliso, jos on yhteinen lapsi tai oltu avioliitossa. • Muut sukulaiset ja vieraat.

4. Perintövero Perintöveroasteikko I-veroluokassa Perintöveroasteikko II-veroluokassa

5. Perintövero • Jos perinnön arvo on alle 20.000 euroa, se on verovapaa. • Lisäksi perinnönjättäjän tai hänen perheensä käytössä ollut tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata siltä osin kuin sen arvo on enintään 4.000 euroa. • Ennen perintöveron määräämistä, kuolinpesän varoista ja perinnönsaajan perintöosuudesta saadaan tehdä joitakin vähennyksiä. • Hautajaisista ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset • Perinnönjättäjän puoliso saa tehdä puolisovähennyksen, jolloin hänen perintöosuudestaan vähennetään 60.000 euroa. • Suoraan alenevassa polvessa oleva alaikäinen perillinen saa puolestaan tehdä 40.000 euron suuruisen alaikäisyysvähennyksen.

6. Perintövero / Esimerkki • Esimerkiksi 42.000 euron perintöosuudesta maksetaan ensimmäisessä luokassa veroa 1.700 euroa. • 1.500 + (2.000 * 10 %) • Toisessa veroluokassa veroa maksetaan 4.620 euroa. • 4.100 + (2.000 * 26 %) • Verohallinnon perintöverolaskuri

7. Perinnöstä luopuminen • Perintöveroa ei määrätä perinnöstä luopujalle, jos luopuminen on tapahtunut tehokkaasti eli ehdoitta ja ryhtymättä pesään. • Perinnöstä ei voi tehokkaasti luopua vain osittain. • Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaaja tai jos edunsaaja on määrätty, saajaksi on määrätty luopujan sijaan tulevat perilliset. • Perinnöstä voi luopua tehokkaasti ainoastaan sijaan tulevien perillisten hyväksi. • Tehokas luopuminen edellyttää myös sitä, että sijaantuloperilliset ovat perimysasemassa suhteessa perinnönjättäjään.

8. Perinnöstä luopuminen / Esimerkki 1 A Perittävä C D C1 C2 D1 D2 D3 Kun C ja D luopuvat perinnöstä, perintö siirtyy luopujien lapsille. Verot pienenevät, koska perintöverotuksen progressiivisuus pienenee kun perinnönsaajia on useampia. Lisäksi veroetua syntyy siinä, että yhden sukupolven veroja ei tarvitse maksaa.

9. Perinnöstä luopuminen / Esimerkki 2 • Esimerkki • Matilla on kolme lasta Liisa, Leena ja Laura. • Matti kuoli jättäen jälkeensä 150.000 euron arvoisen perinnön. • Yhden lapsen perintöosuus on tällöin 50.000 euroa. • Jokainen lapsi menettelee hieman eri tavalla perintöjensä

10. Perinnöstä luopuminen / Esimerkki 2 jatkuu 1. Liisa päättää ottaa vastaan koko perintöosuuteensa: 2. Leena luopui perinnöstä omien lastensa Kallen, Villen ja Matin hyväksi. Ilmoituksen luopumisesta Leena teki kirjallisesti ennen perintöön ryhtymistä. Pojille tuleva perintöosuus on 1/3 Leenan saamasta osuudesta.

11. Perinnöstä luopuminen / Esimerkki 2 jatkuu • Laura luopui myös perinnöstä ja nimesi hyvän ystävänsä Rikun perinnön saajaksi. Laura joutuu maksamaan osuudestaan perintöveron, vaikka hän luopui perinnöstä, sillä hän nimesi jonkun muun henkilön kuin lakimääräisen perillisensä ottamaan perinnön vastaan. Laura ei ole sukua Rikulle, joten Riku joutuu maksamaan lahjaveroa II luokan mukaan.

12. Perinnöstä luopuminen / Esimerkki 2 jatkuu • Liisa otti ensin perinnön vastaan, mutta vakavasti sairastuttuaan päätti kuitenkin luopua omasta osuudestaan kahden lapsensa Erkin ja Ension hyväksi. Koska Liisa otti perinnön vastaan, hän joutuu tämän takia maksamaan osuudestaan perintöveron. • Liisan perinnöstä luopuminen lastensa Erkin ja Ension hyväksi katsotaan lahjaksi. • Erkki ja Ensio joutuvat maksamaan kumpikin lahjaveroa.

13. Lahjavero Lahjaveroasteikko I-veroluokassa (PerVL 19a §) Lahjaveroasteikko II-veroluokassa

14. Arvostaminen • Veron määrä riippuu perityn, testamentilla saadun tai lahjoitetun varallisuuden arvosta. • Varojen arvostamisella on huomattava merkitys perintö- ja lahjaverotuksessa: perintövero on tietenkin sitä vähäisempi, mitä alemmaksi perittävän omaisuuden arvo määritetään. • Periaatteessa varat arvostetaan käypään arvoonsa, mutta eräissä tapauksissa käyvän arvon ja perintöveroarvon ero saattaa olla tuntuva.

15. Kolmen vuoden sääntö • Lahjaveroa täytyy maksaa, jos saa samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana lahjoja, joiden arvo on yhteensä 4.000 euroa tai enemmän. • Lahjavero määrätään jokaiselta antajalta saaduista lahjoista erikseen. Esimerkki: Isä ja äiti voivat kumpikin lahjoittaa tyttärelleen, tämän aviopuolisolle ja näiden kolmelle lapselle kullekin verottoman 3.999 euron arvoisen lahjan eli yhteensä 2 * 5 * 3.999 euroa = 39.990 euroa. Seuraavan kerran isä ja äiti voivat antaa samoille henkilöille verottomia lahjoja, kun on kulunut kolme vuotta edellisestä lahjoituksesta.

16. Kolmen vuoden sääntö • Aikaisemmin saatu lahjalasketaan yhteen samalta henkilöltä kolmen vuoden kuluessa saatavan uuden lahjan tai perinnön kanssa, ja lahja- tai perintövero lasketaan tämän yhteismäärän perusteella. • Aikaisemmasta lahjasta maksettu vero vähennetään yhteenlasketuista lahjoista tai yhteenlasketusta lahjasta ja perinnöstä menevästä verosta.

17. Kolmen vuoden sääntö / Esimerkki • Poika saa isältään 1.1.2010 elantomenoihin 5.000 euroa ja maksaa siitä lahjaveroja 170 euroa. • Keväällä 2012 poika tarvitsee lisää rahaa ja saa taas isältään 5.000 euroa. • Lahjaverot lasketaan 10.000 eurosta. 520 euron lahjaverosta vähennetään jo suoritettua lahjaveroa 170 euroa. • Maksettavaa pojalle jää toisesta lahjasta 350 euroa. • Jos isä on lahjoittanut 3 999 euroa pojalleen 24.12.2009, hän voi seuraavan kerran tehdä verovapaan lahjoituksen 25.12.2012.

18. Kolmen vuoden sääntö / Esimerkki • Myös kolmen vuoden aikana ennen kuolemaa tehdyt lahjanluonteiset kaupat tulevat mukaan perintöverotukseen Matti on äitinsä ainut lapsi. Äiti antaa Matille vuosi ennen kuolemaansa 3.900 euroa. Kuollessaan äidin pesän nettosäästö on 17.000 euroa. Matille määrätään perintöverot 20.900 eurosta eli 163 euroa.

19. Ennakkoperintö • Perittävän eläessään rintaperilliselle antamaa hänen oloihinsa tavanomaista arvokkaampaa lahjaa pidetään ennakkoperintönä, jollei perittävä ole ilmaissut päinvastaista tarkoitusta. • Sekä ennakkoperinnöstä että lahjasta maksetaan lahjaveroa silloin, kun lahja saadaan. • Ennakkoperintö otetaan aina perintöverotuksessa huomioon. • Ennakkoperintö lisätään perintöverotuksessa pesän säästöön. • Perintöosuuden perusteella laskettavasta perintöverosta vähennetään ennakkoperinnöstä aikaisemmin maksettu lahjavero. • Maksettavaksi jää perintöveron ja lahjaveron erotus

20. Verosuunnittelu • Verosuunnittelulla pyritään hakemaan laillisin keinoin mahdollisimman pienet veroseuraamukset esimerkiksi omaisuutta jälkipolvelle siirrettäessä. • Hyvä verosuunnittelu on monesti pitkän aikavälin suunnittelua. • Mahdollisuus saada maksullinen ennakkoratkaisu aiotusta toimenpiteestä lahjanantajan verotoimistosta.

21. Verottomat lahjat • Lahjaveroa ei tarvitse maksaa tavanomaisesta koti-irtaimistosta, jonka arvo on enintään 4.000 euroa ja joka on tarkoitettu lahjansaajan tai hänen perheensä henkilökohtaiseen käyttöön. • Verovapaata koti-irtaimistoa voi lahjoittaa verottomasti useampia eriä kolmen vuoden aikana. • Irtaimistoa ei siis koske sääntö, jonka mukaan kolmen vuoden aikana annettujen lahjojen arvo lasketaan yhteen. • Jos yksittäisen esineen arvo on enintään 4.000 euroa, täytyy lahjasta maksaa veroa.

22. Verottomat lahjat • Lahjaveroa ei tarvitse maksaa lahjasta, joka on käytetty toisen kasvatusta tai koulutusta varten tai toisen elatukseksi. • Edellytyksenä on, että lahja on annettu sellaisessa muodossa, ettei lahjansaajalla ole mahdollisuutta käyttää lahjaa muuhun tarkoitukseen. • Jos lahja annetaan lapselle rahana, sitä pidetään verotettavana lahjana.

23. Koroton velka • Varsin usein vanhemmat avustavat lapsiaan korottomilla lainoilla. • Sinänsä koroton velkajärjestely on mahdollinen verottajan mielestä, kunhan kyseessä on todellinen velka. • Koron perimättä jättäminen ei ole lahja lainansaajalle. • Jos korkoa kuitenkin maksetaan, on se saajalleen verotettavaa pääomatuloa ja vastaavasti koron maksajalle vähennyskelpoista lainan käyttötarkoituksesta riippuen. • Velkapääoma voi sen sijaan olla lahja lahjansaajalle, jos kyseessä ei ole todellinen velka.

24. Hallintaoikeus • Erityisesti asuntoja ja vapaa-ajanasuntoja lahjoitettaessa lahjaveroa on mahdollista pienentää siten, että lahjoittaja pidättää itsellään ns. hallintaoikeuden omaisuuteen. • Lahjoitettavan omaisuuden omistusoikeus siirtyy lahjoitushetkellä lahjansaajalle mutta lahjoittajalla on elinikäinen oikeus käyttää omaisuutta. • Käyttöoikeuden katsotaan vähentävän lahjoitetun omaisuuden arvoa. • Vähennys lasketaan nautintaoikeuden haltijan ikään perustuvan kertoimen avulla. • Kerroin kerrotaan velvoitteen vuosituotolla.

25. Hallintaoikeus

26. Hallintaoikeus / Esimerkki 1 Isoäiti lahjoittaa omistamansa kaksion hallintaan oikeuttavat osakkeet (markkina-arvoltaan 100.000 euroa) pojanpojalleen mutta pidättää itsellään elinikäisen käyttöoikeuden asuntoon. Isoäiti on 68 vuoden ikäinen. Isoäidin iän perusteella määräytyvä kerroin on 8. Se kerrotaan omaisuuden laskennallisella tuottoarvoluvulla, joka on 5. Näin saatu prosenttiosuus (8*5=40) vähennetään lahjan verotuksessa vahvistetusta arvosta: 100.000 – 40 % * 100.000 = 60.000 euroa. Pojanpoika maksaa lahjaveron alennetun arvon eli 60.000 euron perusteella.

27. Hallintaoikeus / Esimerkki 2 Esimerkki: Isoäiti Veera lahjoittaa kesämökin ja pidättää hallintaoikeuden lapselleen Leenalle. Omistus lahjoitetaan lapsenlapsi Liisalle. Leenan ei tarvitse maksaa saamastaan hallintaoikeudesta lahjaveroa.  Liisan täytyy maksaa saamastaan omaisuudesta lahjaveroa. Lahjan arvossa otetaan huomioon Leenalle pidätetty hallintaoikeus (kerroin määräytyy Leenan iän perusteella).

28. Voiko hallintaoikeudesta luopua myöhemmin? • Hallintaoikeudesta voi luopua. • Hallintaoikeuden haltija voi nimenomaisesti ilmoittaa luopuvansa hallintaoikeudesta tai luopuminen voi tapahtua esimerkiksi niin, että hallintaoikeuden kohteena oleva omaisuus myydään. • Hallintaoikeudesta luopuminen katsotaan veronalaiseksi lahjaksi. • Lahjan arvo lasketaan sen mukaan, mikä on hallintaoikeuden arvo luopumishetkellä. Arvoon vaikuttavat siis omaisuuden käypä arvo ja hallintaoikeudesta luopuneen ikä luopumishetkellä.

29. Hallintaoikeudesta luopuminen / Esimerkki Esimerkki: Isoäiti luopuu eliniäkseen pidättämästään hallintaoikeudesta ollessaan 80-vuotias. Kesämökkikiinteistön arvo, johon hallintaoikeus on kohdistunut, on luopumishetkellä 150 000 euroa.  Hallintaoikeuden arvo on luopumishetkellä 5 x (3 % x 150 000) = 22 500 euroa. Lahjavero määrätään omaisuuden omistajan maksettavaksi. Veroa tulee maksettavaksi I veroluokan mukaan 1 560 euroa

30. Lahjanluonteinen kauppa (PerVL 18 § 3 mom.) • Jos kauppahinnaksi on sovittu enintään 75 % (3/4) omaisuuden todellisesta arvosta, on kyseessä alihintainen eli lahjanluontoinen kauppa. • Tällöin käyvän arvon ja sovitun kauppahinnan välinen ero katsotaan lahjaksi. Esimerkki: Isä myy tyttärelleen 200.000 euron arvoisen huoneiston 130.000 eurolla. Kaupan seurauksena tyttären katsotaan saavan 70.000 euron suuruisen lahjan, josta lahjaveron määrä on 6.910 euroa. Jos kauppahinta olisi yli 150.000 euroa (yli 75 %), lahjaveroa ei määrättäisi.

31. Lahjanluonteinen kauppa • Esimerkki • Isä myy pojalleen käyvältä arvoltaan 17.000 euron arvoisen autonsa 12.770 eurolla. • 4.230 euron alennusta ei pidetä lahjaverotuksessa lahjana. • Esimerkki • Jos isä myy pojalleen käyvältä arvoltaan 5.000 euron arvoisen auton 1.700 eurolla, alennus on ¾-säännös huomioiden selvästi liikaa, mutta kuitenkin alle 4.000 euron verottoman lahjan.

32. Lahjanluonteinen kauppa (TVL 47 § 5 mom.) • Lahjanluonteisessa kaupassa myös myyjälle voi tulla luovutusvoittoveroseuraamuksia tuloverotuksen osalta. • TVL 47 §:n 5 momentin mukaan, jos omaisuus on luovutettu käypää arvoa alempaa hintaan siten, että kysymys on perintö- ja lahjaverolain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta lahjanluonteisesta kaupasta, luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. • Vastikkeellisesti luovutetun osuuden hankintamenoksi katsotaan siihen kohdistuva osa omaisuuden hankintamenosta.

33. Lahjanluonteinen kauppa (TVL 47 § 5 mom.) => Jos myyjä on antanut ostajalle kauppahinnasta alennusta niin paljon, että alennus verotetaan ostajan myyjältä saamana lahjana, syntyy myyjälle laskennallista luovutusvoittoa. • Veroa joudutaan maksamaan laskennallisesta erästä, vaikka todellista voittoa ei synnykään.

34. Esimerkki: Matin isä luovuttaa Matille 100.000 euron arvoisen kesämökin 20.000 eurolla. Saannossa on siis lahjaa Matille 80.000 euroa, josta Matti maksaa lahjaveroa 8.210 euroa. Matin isä on maksanut itse mökistä aikanaan 50.000 euroa. Matin isän luovutusvoittoa laskettaessa tässä 20.000 euron luovutuksessa Matin isän hankintamenoksi mökille katsottaisiin se suhteellinen osa hänen mökin 50.000 euron hankintamenosta, joka kohdistuu vastikkeelliseen luovutukseen eli tässä tapauksessa 1/5. Matin isän luovutusvoittoa laskettaessa mökin hankintameno on siis 10.000 euroa (1/5*50.000). 20.000 euron luovutuksessa Matin isälle syntyy luovutusvoittoa 10.000 euroa. Tästä 10.000 eurosta Matin isän luovutusvoittovero 30 %:n mukaan on 3.000 euroa vuonna 2012.

35. Luovutusvoittoverotus • Perinnöt ja lahjat ovat vastikkeettomia saantoja. • Silloin kun omaisuus on saatu vastikkeetta, sillä ei ole hankintamenoa. • Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo (TVL 47 §).

36. Luovutusvoittoverotus Esimerkki: Matti saa isältään Helsingissä sijoitusyksiön vuonna 2009, jonka Matti päättää laittaa vuokralle. 100.000 euron lahjaverotusarvosta maksetaan 10.810 euron lahjaverot. Vuonna 2012 Matti myy itse asunnon 120.000 eurolla ja joutuu silloin maksamaan luovutusvoittoveroja voitosta 6.000 euroa (30 %). Matin veroiksi tulee yhteensä 16.810 euroa. Jos Matti olisikin maksanut vuonna 2009 lahjaveroja 120.000 eurosta 13.410 euroa, olisi hän välttynyt luovutusvoittoverolta kokonaan.

37. Luovutusvoittoverotus • Luovutusvoittoa laskettaessa omaisuuden hankintameno lasketaan lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. • Säännöksen tarkoitus on estää välilahjoitusten käyttö verosuunnittelussa. • Hankintameno-olettama on näissä tapauksissa aina 20 prosenttia luovutushinnasta. • Kun lahjansaajan hankintamenona käytetään lahjoittajan hankintamenoa, lahjaan voidaan katsoa kohdistuvan piilevä verovelka.

38. Vakuutuskorvaus • Edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadusta vakuutuskorvauksesta määrätään lahjaveroa vasta sitten kun korvausten yhteismäärä kolmen vuoden aikana ylittää 8.500 euroa. • Vakuutuskorvausten 8.500 euron verottomaan määrään lasketaan yhteen kaikilta eri antajilta saadut korvaukset. • Talousarvioesityksen verolait vuodelle 2013: Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuskorvauksen lahjaverovapaudesta 8 500 euron määrään asti luovuttaisiin.

39. Esimerkki: Aikaisempia lahjoja ei ole taustalla. Vuonna 2012 äiti ja isä ottivat kumpikin erikseen lapselleen ensikertaa 8.000 euron suuruisen vakuutuksen ja sijoittivat yhteensä yli 16.000 euroa vakuuttamiseen. Suorituksen veronalaisuutta tarkasteltaessa päältäpäin erotetaan ensin 8.500 euron vapaaosa lapselle. Jäljellä olevaan 7.500 euroon sovelletaan lahjaverotuksen yleisiä normeja. Koska sekä isän että äidin osuus on erikseen jäljellä olevasta 7.500 eurosta alle 4.000 euroa, ei suoritettavia lahjavero tule eikä lahjaveroilmoituksia tarvitse antaa. Jos ainoastaan toinen vanhemmista haluaisi tehdä kertaluonteisen vakuutuslahjoituksen antamatta muita lahjoja, voisi vakuutuslahja olla ”sentin” alle 12.500 euroa kerran kolmessa vuodessa.

40. Henkivakuutuskorvaus • Omaisuuden siirtäminen seuraavalle sukupolvelle henkivakuutusta käyttämällä on perintöverotuksen kannalta edullista. • Henkivakuutuskorvausten edullisuus perintöverotuksessa perustuu erityissäännökseen (PerVL 7a §). • Vakuutussuoritus eli kuolemantapaussumma, joka maksetaan vakuutetun kuoleman johdosta kertakorvauksena vakuutetun lähiomaiselle, ei ole tuloveron alaista.

41. Henkivakuutuskorvaus • Kun omaisuutta halutaan perintönä siirtyvän vakuutussuorituksella on korvaus perintö- ja lahjaverolain 7 a §:n mukaan perintöverosta vapaa aina 35.000 euroon asti. • Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 35.000 euroa. • Ylimenevä osa on perintöveronalaista, ja se lisätään muuhun veronalaiseen perintöosaan. • Perintöverosta vapaa 35.000 euron raja on edunsaajakohtainen.

42. Henkivakuutuskorvaus / esimerkki 1 Vainajalla oli 200.000 euron riskihenkivakuutus, jonka edunsaajiksi oli merkitty omaiset. Vainajan kuollessa pesään kuuluivat leski ja kaksi lasta. Lesken osuus vakuutuskorvauksesta oli 100.000 euroa, josta hän saa verotta puolet, eli 50.000 euroa. Lesken verotettava osuus vakuutuskorvauksesta on siten toinen puolisko, eli 50.000 euroa. Yhden lapsen verotettavaksi osuudeksi vakuutuskorvauksesta jää näin ollen 15.000 euroa. Vastaavalla tavalla lasketaan myös toisen lapsen osuus.

43. Henkivakuutuskorvaus / esimerkki 2 Tilanne muuten sama kuin esimerkissä 1, mutta edunsaajia ei ole mainittu, joten vakuutuskorvaus maksetaan suoraan kuolinpesälle. Lesken osuus on puolet, eli 100.000 euroa. Tästä verotonta on 35.000 euroa ja verotettavaa 65.000 euroa. Yhden lapsen osuus on 50.000 euroa, josta verotonta on 35.000 euroa. Verollinen osuus yhden lapsen kohdalla on 15.000 euroa.

44. Lähteitä ja lisätietoa • Aarnio, A., Kangas U., Puronen P. & Räbinä T. 2012. Perunkirjoitus ja perinnön veroseuraamukset. Helsinki: Talentum. • Koponen, J. 2010. Kuolinpesän osakkaan opas. Helsinki. Verotieto Oy. • Lindholm, T. 2012. Lahjaverokirja. Helsinki: Verotieto Oy. • Lindholm, T. 2012. Perintöverokirja. Helsinki: Verotieto Oy. • Perintö- ja lahjaverolaki 12.7.1940/378. • www.veronmaksajat.fi • www.vero.fi • Verohallinnon ohje Dnro 746/36/2009: Varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa • Verohallinnon ohje Dnro 763/36/2011