Saksan aseveli käy erillissotaa - jatkosodan historiapolitiikkaa

1. Saksan aseveli käy erillissotaa - jatkosodan historiapolitiikkaa Aine- ja perusopintoja korvaava luentosarja Kevät 2009 , 15.1.-2.4. to klo 16.15 – 17.45 U35 ls 1 Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

2. VII LUENTO 26.2. Suomalaiset miehittäjinä Itä-Karjalassa

3. Ohto Mannisen tutkimus Suomen Itä-Karjalan –politiikasta jatkosodan alussa ilmestyi 1980.

4. Suomi suureksi – Viena vapaaksi! • Ns. Pakaslahden lista • Takuu (casus belli) • Rajat • Elintarpeet • Nikkeli • Enso-Vallinkoski • 10 trool. 3 mpnk • Suomalaiset eivät saa ylittää • rajaa ennen kuin ven:t sen tehneet • K:lle 30.5.41

5. Vastaus Suomen Berliinin-lähettilään T. M. Kivimäelle 17.5.1941 esittämään pyyntöön presidentti Rytille ”Eräs” saksalainen pyytänyt aineistoa Suomen toivomuksista Itä-Karjalaan liittyen Tieteellinen selvitys, prof. Voionmaa tai prof. Jaakkola Todennäköisesti tiedustelu tuli von Ribbentropin yksityiskansliasta (NSDAP) Aineiston keräsi prof. Jalmari Jaakkola Ryti pyysi rajakysymyksistä myös Mikkelin päämajan ehdotuksen – viisi vaihtoehtoa (kartta seuraavassa slaidissa) Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä Ryti selitti käsittäneensä Saksan tarvitsevan tietoja rauhanneuvotteluja varten

6. Saksan pyynnöstä toukokuussa 1941 laadittu kartta tulevan Suur-Suomen rajavaihtoehdoista – niitä oli kaikkiaan viisi

7. Takuu (casus belli) – jos NL hyökkää Suomen kimppuun, Saksa takaa itsenäisyyden Rajat – viisi vaihtoehtoa sen mukaan, miten vahvaksi NL sodan jälkeen jää Elintarpeet – viljatoimitukset Saksasta Nikkeli – suomal.-venäläisen yhtiön sijaan suomal.-saksalainen nikkeliyhtiö Enso-Vallinkoski – Enson tehtaat ja Vuoksessa oleva Vallinkosken voimala 10 trool. 3 mpnk – Muurmannin rannikon valtamerikalastus Suomalaiset eivät saa ylittää rajaa ennen kuin ven:t sen tehneet – ”ajopuuteorian” ennakkotilaus

8. ”Suomi ottaa Karjalan, Saksa ottaa Suomen” Jo kesällä 1941 Hitler näytti tulleen sille kannalle, että Suomen tulisi olla Saksasta erillinen, mutta siihen liittosuhteessa sidottu valtio (Bundesstaat) Suomen ulkopoliittinen johto varoi esittämästä poliittisia sodanpäämääriä – muita kuin talvisodan hyvittämisen Sotilasjohto katsoi Itä-Karjalan miehityksen turvallisuuspoliittisesti välttämättömäksi Sai säännöllisesti poliittisen johdon siunauksen esittämilleen tavoitteille

9. Sotamarsalkka Mannerheimin ns. miekantuppipäiväkäsky 10.7.1941

10. Ylipäällikön päiväkäskyn lisäosa, joka jaettiin saksalaisille joukoille 10.7.1941 ”Tänä maailmanhistoriallisena ajankohtana seisovat saksalaiset ja suomalaiset sotilaat jälleen – kuten Suomen vapaussodan aikana vuonna 1918 – rinta rinnan taistelutovereina bolshevismia ja Neuvostoliittoa vastassa. Saksalaisten joukkojen taistelu Pohjolassa Suomen vapaussoturien rinnalla tulee uusimaan ja syventämään vanhaa ja vakaata aseveljeyttä ja ikiajoiksi murskaamaan bolshevismin vaaran sekä takaamaan onnellisen tulevaisuuden.”

11. Suomen armeijan hyökkäys 10.7.1941 – 6.12.1941 • Vanhalle rajalle 24.7. • Kannaksen valtaus 2.9. • Syvärille 15.9. • Ääniselle 1.10. • Äänisen – Seesjärven väliselle • Maaselän kannakselle 6.12.

12. Väinö Tannerin lausunto 30.7.1941, lainaus Arvi Korhonen: Menneet vuodet (oikovedos, s. 163)

13. Itä-Karjalaakin laajempia tavoitteita esittivät yksityiset, erit. heimojärjestöt ja useat tutkijat Presidentti Ryti tuki ja jopa inspiroi taustalla Suur-Suomi –kaavailuja Kiteytys Rytin omista toiveista (vuodenvaihteeseen 1942-43 saakka) Itä-Karjala – ns. kolmen kannaksen raja Viro – autonomisena alueena Suomeen Inkeri – Suomeen Pietari ja Kuola –”syötettävä” saksalaisille Laajat väestönsiirrot – suomensukuisia Karjalaan, venäläiset siirrettävä pois

14. Itä-Karjalan hallinnon suunnittelu alkoi jo kesäkuun puolivälissä 1941 • ”PM – Suunnitelma eräiksi toimenpiteiksi Itä-Karjalan kysymyksessä” 16.6.1941 • Alueen väestön suomalaistaminen: • Herätettävä luottamus siihen, että he todella • jäävät Suomen yhteyteen • Alueen väestö puhdistettava vieraista aineksista, jäljelle • jäävät voitava varauksetta lukea suomenheimoisiksi • Osoitettava ulkovalloille, että Suomella on halu ja kyky • pitää Itä-Karjala • Karjalan väestön keskuudessa saatava aikaan aktiivinen • tahto liittyä Suomeen

15. Itä-Karjalassa 760 000 asukasta, joista noin 150 000 suomenheimoista; loput ”epäkansallista ainesta” • Väestönsiirrot venäläisten tilalle: • Heimopakolaiset • Suomalaiset rintamamiehet, sotainvalidit, sotaorvot • Inkeriläiset, Tverin karjalaiset • Ulkosuomalaiset Yhdysvalloista ja Kanadasta

16. Myös maan ylin johto osoitti suurta heimorakkautta etenkin sodan alkuvaiheessa Historioitsijat sotapropagandan palveluksessa: Arvi Korhonen, Eino Jutikkala, Jalmari Jaakkola, Pentti Renvall, L. A. Puntila Presidentti Ryti pani alulle projektin, jossa tuli tieteellisesti perustella Itä-Karjalan kuuluminen Suomelle (tai, ettei Itä-Karjala ainakaan kuuluisi Saksalle tai Norjalle) Jalmari Jaakkolan työ ”Itä-Karjalan ja Kuolan kysymys” laajeni kirjaksi nimeltä ”Die Ostfrage Finnlands” – jaettiin UM:n kautta, myöhemmin myös engl. , ransk. ja ruots. laitos Suomessa teosta ei saatu levittää Myös Kuolan niemimaan kuuluttava Suomelle – pelko siitä, että Saksa luovuttaisi sen Norjalle

17. Sotilaspastori Jussi Tenkun Inkerin -päiväkirja 1943

18. Jalmari Jaakkola: Die Ostfrage Finnlands – päätössanat ”Neuvostoliiton ikeen alaisena elää vanha ja lukuisa karjalaisten, inkeriläisten ja edellisille sukua olevien vepsäläisten muodostama väestö, joka on historian kuluessa ja monissa muodoissa ilmituonut vapaudenrakkautensa ja tahtonsa irtaantua Venäjän herruudesta ja joka on vastoin juhlallisimpia suomalais-venäläisiä sopimuksia ja ristiriidassa Euroopan yleisen oikeustajunnan kanssa syösty bolševististen vallanpitäjien toimesta sellaiseen kansalliseen ja sosiaaliseen kurjuuteen, ettei Suomi voi tämän väestön ydinvaltiona sitä vaieten sivuuttaa .”

19. Historioitsija Eino Jutikkalan ja maantieteilijä Väinö Auerin ”Finnlands lebensraum” ilmestyi 1941

20. Valtion tiedotuslaitoksen (VTL) toimesta laadittu tieteellinen tutkimus Aluksi käsikirjoitus nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland Fennokarelia Suomen laajentumistarpeen perustelu: väentiheys oli leveysasteeseen nähden Suomessa kaikkein korkein; 2/3 väestöstä, joka asui 60. leveyspiirin pohjoispuolella, oli suomalaisia Ennen painoon menoa käsikirjoituksen hyväksyivät presidentti Ryti ja pääministeri Rangell Eräitä viittauksia ”vähempiarvoisiin” rotuihin poistettiin Tätäkään teosta ei saanut levittää Suomessa

21. Itä-Karjalan suomalaiset keskitysleirit Osmo Hyytiä, Helmi Suomen maakuntien joukossa. Suomalainen Itä-Karjala 1941–1944 (2008) Kohahdutti, koska se osoittaa, että Itä-Karjalan keskitysleirit perustettiin nimenomaan marsalkka Mannerheimin käskystä Helsingin Sanomissa nämä tiedot uutisoitiin ikään kuin täysin uusina löydöksinä Menettely miehitetyillä alueilla Itä-Karjalassa poikkesi yleisestä linjasta siten, että niillä oli ylipäällikön 8.7.1941 antaman käskyn mukaan venäläinen väestö vangittava ja suljettava keskitysleireihin

22. Mannerheim antoi keskitysleirikäskynsä 8.7.1941 eli jo ennen Karjalan armeijan hyökkäystä ja miekantuppipäiväkäskyään Tässä kohtaa ei tietenkään kellään ollut aavistusta siitä, minkälaisia painolasteja jo pelkkään keskitysleiri-sanaan tulisi myöhemmin saksalaisten toiminnan vuoksi liittymään Tämä asia on muistettava arvioitaessa suomalaisten toimia nykypäivästä käsin

23. Kuukautta myöhemmin käskyä täydennettiin niin, että vangittaviksi ja leireihin suljettaviksi tulivat alueella tavatut poliittisesti aktiivit ainekset: Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin eli NKVD:n "johtajat ja virkailijat, teollisuuslaitosten johtajat, kaikki kommunistisen puolueen jäsenet, yhdistysten ja järjestöjen johtajat, sanomalehtien johtajat ja kaikki poliisin jäsenet.” Elokuussa 1941 puhuttiin jo "rodullisesti puhtaan kantaväestön luomisesta” Sellaistakin suunniteltiin, että suomalaisissa leireissä olleet venäläiset annettaisiin saksalaisille ja tilalle otettaisiin saksalaisten käsiin joutuneiden suomensukuisten kansojen edustajia Venäjältä

24. Kun tiedot Mannerheimin perustamista keskitysleireistä herättävät tällaista ihmetystä ja kovaa halua rientää puolustamaan marsalkkaa, se kertoo vallitsevasta tilanteesta jo paljon Torjuntavoittotulkinnan edustajat tarkastelevat kesän 1944 taisteluja irrallaan aiemmista tapahtumista ja ennen kaikkea niistä offensiivisista sodanpäämääristä, jotka 1941 hahmoteltiin Antti Laine: Suur-Suomen kahdet kasvot. Itä-Karjalan siviiliväestön asema suomalaisessa miehityshallinnossa 1941–1944 (1982) Helge Seppälä: Suomi miehittäjänä (1989) 1990-luvulla historiantulkinnoissa tapahtunut uuspatrioottinen käänne on kadottanut, osin tiedostamatta mutta osin täysin tietoisestikin, monet jatkosodan vähemmän mairittelevista episodeista

26. Helge Seppälän Suomen miehityspolitiikkaa arvostelevat teokset 1983 ja 1989

27. Keskitysleirit olivat yksi seuraus jatkosodan alkuperäisistä tavoitteista ja niiden käytännön toimeenpanosta Kesällä 1941 Suomi lähti palauttamaan talvisodassa menetettyjä alueita ja ottamaan sen päälle korkoja, ts. strategisesti edullisempaa ns. kolmen kannaksen rajaa Stalingradin 1943 jälkeen nämä tavoitteet unohdettiin ja määriteltiin sota uudelleen kansallisen olemassaolon ja demokraattisen hallitusmuodon puolesta käydyksi puolustussodaksi Tämä jälkimmäinen versio on viimeistään kesän 2004 torjuntavoiton 60-vuotisjuhlallisuuksien jälkeen ollut yleisessä tietoisuudessa vallitseva tulkinta

28. Suomalaisille keskitysleireille suljettiin kaikkiaan lähes 24 000 siviilivankia Leireillä kuolleiden arviot vaihtelevat 4600:n ja 8000:n välillä Huono ravinto, epähygieeniset olot ja fyysisesti heikkokuntoisilla vangeilla teetetyt raskaat työt niittivät satoa Oma lukunsa olivat kurinpitosäännöt, jotka sallivat raipparangaistukset ja sulkemisen pimeään koppiin jopa 12 vuorokaudeksi Suomalaisdokumentit kertovat seitsemän rikkeisiin syyllistyneen vangin ampumisesta, venäläislähteet ja -tutkimus huomattavasti suuremmasta määrästä

29. Rotuerottelusta "kansallisiin" ja "epäkansallisiin" tai "vierasheimolaisiin" luovuttiin vasta syksyllä 1943, kun miehityshallinnon otteet olivat tuoneet Suomelle kiusallista huomiota lännessä On pohtimisen arvoinen kysymys, selittyvätkö venäläisväestön kohtelu Itä-Karjalassa sekä jatkosodan Suomessa jokapäiväinen ryssittely ja muu venäläisiin kohdistuva halveksunta pelkillä talvisodan katkerilla kokemuksilla Taipumus rodulliseen ylemmyydentuntoon ei ollut meillä aivan niin vierasta kuin myöhemmin on haluttu nähdä Keski- ja Itä-Euroopan kaltainen vahva antisemitistinen traditio Suomesta puuttui, mutta syvään juurtunutta ryssävihaa meiltä kyllä löytyi

30. Toisin kuin Suomessa erityisesti sotien aikana uskottiin, venäläisviha ei ole Matti Klingen mukaan historiallista ja ikuista perua vaan antikommunistiseen ajatteluun liittyvää Myös sanan ”ryssä” negatiiviset konnotaatiot ovat myöhempää perua; sana lienee liitetty alun perin uskontoon ja sillä tarkoitettiin ”ryssänkirkon” jäseniä eli karjalaisia Monet nuoren polven historiantutkijatkin ovat sitä mieltä, että ryssäviha syntyi vasta vuosina 1917–18 ja vahvistui seuraavina vuosikymmeninä Outi Karemaa esimerkiksi pitää 1920-luvulla syntyneen voimakkaan venäläisvihan syitä sisäpoliittisina; sisällissota jakoi maan kahtia ja jätti syvät arvet yhteiskuntaamme Tässä tilanteessa valkoiset ns. jälkiaktivistit leimasivat venäläiset sodan syntipukeiksi ja Suomen perivihollisiksi

31. On tietysti totta, että toisen maailmansodan tapahtumien kansainvälisessä vertailussa miehittäjä-Suomen synnit ovat, jos niitä aletaan suhteellistaa, hyvin pieniä Talvi- ja jatkosotien urotekoja ei kuitenkaan tulisi käyttää unohtamisen keppihevosina Tietoisuus Suomesta miehittäjävaltiona ja suomalaisten keskitysleirien tuhansista nälkä- ja tautikuolemista kuuluu suomalaiseen toisen maailmansodan historiaan siinä kuin Raatteen tie ja Tali-Ihantalan murskattu teräskin Sotaveteraanien kunnia ei pitäisi menneisyyden totuudenmukaisesta käsittelystä heilahtaa minnekään suuntaan Samaten pitäisi myös "suurimman suomalaisen" kuvaan mahtua muitakin kuin vain niitä kaikkein kirkkaimpina loistavia sävyjä