1 / 36

Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä

Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1. Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi. Rajanylityspaikka Checkpoint Charlie. East Side Gallery.

penda
Download Presentation

Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Berliini järjestyksen kourissa Saksan pääkaupunki historiapolitiikan näyttämönä Perus- ja aineopintojen luentosarja kl 2010, torstaisin klo 16.15–17.45 U 35 ls 1, alk. to 14.1. Professori Seppo Hentilä seppo.hentila(at)helsinki.fi

  2. Rajanylityspaikka Checkpoint Charlie

  3. East Side Gallery

  4. Muurin murtumisen taustaa: Toukokuussa 1989 DDR:ssä pidettiin kunnallisvaalit Ensi kertaa ihmiset uskalsivat avata suunsa kokouksissa, joissa ehdokkaita nimettiin Siellä täällä, erityisesti kirkkojen suojissa, toimi ryhmiä, jotka kehottivat ihmisiä äänestämään hallitsevan puolueen SED:n “yhtenäislistaa” vastaan Vaalien ylivalvoja, politbyroon jäsen Egon Krenz julisti virallisen tuloksen – ja, yllätys yllätys, 98,85 % äänestäneistä oli kannattanut “yhtenäislistaa” Ihmiset olivat tyrmistyneitä, ja jotkut rohkaistuivat jopa tekemään kanteluja havaitsemistaan vaaliväärennöksistä

  5. Tärkein edellytys oli kuitenkin se, että Neuvostoliitto ei enää puuttunut liittolaismaidensa oppisitioiden liikehdintään ; toisaalta DDR:n kansantalous oli romahtamaisillaan Loppukesällä 1989 alkoi itäsaksalaisten joukkopako länteen Ensimmäinen Trabantin mentävä aukko rautaesirippuun repesi Unkarin ja Itävallan rajalla jo elokuun lopulla Syyskuun 11. päivänä Unkari avasi rajansa kokonaan; kolmessa päivässä pakeni 15 000 itäsaksalaista ja lokakuun loppuun mennessä jo 50 000 Toinen pakotie olivat Saksan liittotasavallan suurlähetystöt Prahassa ja Varsovassa

  6. Itäsaksalaiset seurasivat länsi-TV:stä suorana lähetyksenä lähes vuorokaudet ympäriinsä Trabanttien karavaania, joka ei tuntunut loppuvan milloinkaan Viralliselle DDR:lle, joka valmistautui lokakuun 7. päivänä pidettäviin 40-vuotisjuhliinsa, tilanne oli kiusallinen Juhlien koreografia oli kuitenkin täysin vanhan kaavan mukainen sotilasparaateineen ja sinipaitaisten nuorisoliittolaisten kulkueineen Honecker julisti puheessaan, että “sosialismi loistaa DDR:n väreissä uljaammin kuin koskaan” Hän ei sanallakaan viitannut, ongelmiin, levottomuuksiin eikä pakolaisiin

  7. Marraskuun 4. päivän 1989 jättimielenosoitus Alexanderplatzilla Egon Krenz joutui eroamaan DDR:n valtio- ja puolue- johtajan paikalta

  8. SED:n politbyroon tiedotusvastaavan Günter Schabowskin kuuluisa lehdistötilaisuus 9.11.1989 noin klo 19. Taikasana, joka avasi muurin = unverzüglich, välittömästi

  9. Ensimmäisenä pettivät rajajoukkojen konseptit Bornholmer Strassen rajanylityspaikalla noin klo 22

  10. Muurin murtuminen sai ihmisssä aikaan ennennäkemättömäm euforian, joka alkoi kuitenkin hiipua itse asiassa jo ennen Saksojen virallista yhdistymistä 3.10.1990

  11. Nyt Berliinin muurin sijaintia on vaikea katukuvasta erottaa; ydinkeskustassa se on merkitty katuun kivetyksellä ja messinkilaatalla, jossa lukee ”Berliner Mauer 1961-1989” Die Mauer im Kopf , ”muuri päässä”

  12. 8. Luento 4.3. Sosialistinen kaupunkiutopia

  13. Luennon teemoja: Millainen Berliinistä olisi tullut, jos kylmä sota ei olisi jakanut kaupunkia? Berliini DDR:n pääkaupunkina DDR:n restaurointipolitiikka Stalinallee – Karl-Marx-Allee – Frankfurter Allee

  14. Alexanderplatz – avaruusajan dynamiikkaa Rapistuva kantakaupunki – esimerkkinä Prenzlauer Berg Berliinin 750-vuotisjuhla – Gendarmenmarkt – Nikolaiviertel Tuomiokirkko ja Uusi Synagoga

  15. Berliinin jälleenrakentaminen maailmansodan tuhojen jäljiltä Bauhaus-arkkitehti Hans Scharoun toimi liittotutuneiden nimittämä näkaupunkisuunnittelun johtajana vuoteen 1947 Hänen johdollaan valmistui ns. Kollektivplan, jonka tavoitteena oli rakentaa Berliinistä väljä, moderni puutarhakaupunki Suunnitelmaa ei koskaan toteutettu; voittajavaltojen välien kiristyminen jakoi kaupungin (saarto kesäkuusta 1948 toukokuuhun 1949) Saksojan jako 1949, jolloin DDR teki (Itä-)Berliinistä pääkaupunkinsa

  16. Osia Scharounin suunnitelmasta toteutui 1950-luvun lopulla ja 1960-luvulla Potsdamer Platzin tuntumaan rakennetussa Kulttuurifoorumissa; keltainen rakennus oikealla Filharmonia, tasakattotalo vasemmalla Staatsbibliothek

  17. Hans Scharoun, Berliinin Filharmonia, valmistui 1963

  18. KOKO Berliini, DDR:n pääkaupunki Westberlin = Besondere politische Einheit, joka ei kuulu Saksan liittotasavaltaan • Berliinin kolme kriisiä: • -Saarto 1948-49 • Hrushtshevin ultimaa- • tumi 1958 • Kriisi elokuusta loka- • kuuhun 1961

  19. DDR:n mahdollisuuksia korjata pommitusten vaurioittamaa kaupunkia rajoitti sosialistisen talouden heikko kehitys Vain kaikkein välttämättömintä korjattiin ja sitäkin huterasti Aluksi kaupunkikuvasta pyrittiin hävittämään paha imperialistinen, militaristinen ja fasistinen Saksa; silti lukuisia 3. valtakunnan rakennuksia otettiin uusiokäyttöön Aina 1970-luvun alkupuolelle saakka vanhaa hävitettiin niin paljon kuin resurssit antoivat myöten; suurin osa hävittämättä jääneestä jäi rapistumaan – rakennustelineet ehtivät monesti lahota ennen korjaajien saapumista 1980-luvulla DDR:ssäkin trendi kääntyi vanhan säilyttämisen suuntaan Loppujen lopuksi DDR rakensi hyvin vähän julkisia rakennuksia, jotka olisivat jääneet pysyvästi muistuttamaan sen valtakaudesta

  20. Stalinallee, ensimmäinen monumentaaliprojekti, rakennettu vuosina 1951-56 Vasemmalla urheiluhalli, joka romahti; huomaa kupolien yhdenmukaisuus Gendarmenmarktin kirkkojen tornien kanssa

  21. Albert Speerin suunnittele- mat katulyhdyt kelpasivat hyvin käyttöön myös DDR:ssä Stalinin patsas 1951-61

  22. Neuvostoarkkitehtuurin vaikutukset ovat Stalinalleessa silmiinpistäviä

  23. Alexanderplatz ennen vuotta 1945 ja 1960-luvun puolivälin jälkeen Avaruusajan moderni metropoli

  24. N. 300 m korkea televisiotorni, joka valmistui 1969 DDR:n 20-v.-juhlaan Torni ei saanut olla korkeampi kuin Moskovan Ostankinon vastaava torni, mutta sen tuli olla selvästi korkeampi kuin Länsi-Berliinin v. 1926 valmistunut Funkturm Alexin tv-tornistga tuli kaupungin yksi pysyvistä symboleista Taustalla vas. Interhotel ”Stadt Berlin”, nyk. ”Park Inn” ja ”Marienkirche”, kaupungin vanhin yhä toimiva kirkko 1200-luvulta

  25. Maailmankello ”Weltuhr” ja suihkulähde nimeltä ”Kansojen ystävyys” (Völkerfreundschaft)

  26. Prenzlauer Bergin kaupunginosa, Itä-Berliinin urbaani sydän

  27. Fehrbelliner Strasse Prenzlauer Bergissä Suurin osa Prenzlauer Bergin rakennuskannasta on 1870-1910-luvulla valmistunutta Jugend-arkkitehtuuria; sen, mitä sota ei tuhonnut, rapistui DDR:n aikana lähes täydellisen piittaamattomuuden seurauksena

  28. Jo DDR:n aikana Prenzlauer Bergiin majoittui taiteilijoita ja opiskelijoita, joita systeemi piti potentiaalisina vihollisinaaan; muurin murtumisen jälkeen kaupunginosa restauroitiin upeasti ja siitä tuli kaupungin trendikkäin asuinalue lukuisine ravintoloinen ja gallerioineen; nykyään PB on suurimmalle osalle opiskelijoita jo auttamatta liian kallis

  29. Kastanienallee Eberswalder Strasse

  30. Itä-Berliinin perinteinen urbaani keskus, Schönhauser Alleen U-Bahn -asema ja Konopken Currywurst-kioski

  31. Pommitusten runtelema Gendarmenmarkt, jonka DDR restauroi vasta Berliinin 750-vuotisjuhliin 1987

  32. Gendarmenmarkt, keskellä Konzerthaus, vasemmalla Deutscher Dom ja oikealla Französicher Dom

  33. Uusklassistisen tyylisuunnan merkittävimpiä luomuksia on Schinkelin Konzerthaus, alkujaan Schauspielahaus Gendarmenmarktilla, valm. 1821

  34. Vasemmalla pommien runtelema Berliinin tuomiokirkko, jonka restauroinnin DDR salli länsirahoituksesta huolimatta vasta 1980-luvulla; 1890- l. valmistunut kirkko oli Hohenzollernien hovikirkko ja Pohjois-Saksan evankelisten pääkirkko

  35. DDR:n ”Disneyland”, 1980-luvulla rakennettu Nikolaiviertel, joka jäljittelee alkuperäistä keskiaikaista Berliiniä kaupungin syntysijoilla, talot on rakennettu uusista elementeistä

More Related