Venäjä – slaavilaisten kansojen isoveli

1. Venäjä – slaavilaisten kansojen isoveli Luento IKEBB-kurssilla T. Vihavainen, Renvall-instituutti Humanistinen tiedekunta

2. Kysymykset kertaukseen • 1. Mitkä seikat ovat historian eri vaiheissa erottaneet ja mitkä yhdistäneet venäläisiä ja muita slaavilaisia kansoja? • 2. Millaisia ristiriitoja on historian eri vaiheissa ollut Venäjän ja sen läntisten naapurimaiden välillä? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

3. Taustaa: kielisukulaisuus ja kysymys poliittisesta yhtenäisyydestä • kysymykset etnogeneesistä ja historian ”kansallisesta” luonteesta • uskontojen, uskontokuntien ja kulttuuripiirien rajat (vrt. Huntington) • -poliittiset ja ideologiset rajat (Venäjän, Itävallan ja Turkin imperiumit, neuvostoimperiumi) Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

4. Venäjän länsirajan muutokset • Kiovan Venäjä (800-1100-l.) ”Mereltä merelle” • Pietari Suuri: Suomenlahden pohjukka ja Baltia 1721 • Katariina Suuri: Puolan jaot, Mustanmeren rannikko • Aleksanteri I: Suomi ja Bessarabia Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

5. Venäjän länsiraja • Lenin 1918-20: Suomi, Baltia, Puola, Läntinen Valkovenäjä ja –Ukraina sekä Bessarabia menetetään • Stalin 1940-45: menetykset palautetaan, paitsi Suomi, Puolaa siirretään länteen, Itä-Preussi (Kaliningradin alue) liitetään • Jeltsin 1991: palautukset menetetään, imperiumi hajoaa Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

6. ”Kaikki Venäjät” = Iso-Venäjä, Vähä-Venäjä (Ukraina), Valko-Venäjä, Punainen Venäjä (Червоная Русь= Galitsia) Venäjän valtakunta/valtakunnat = Rus vuoteen 1721 Vuodesta 1721 Vserossijskaja Imperija eli Rossija ”Venäjien” kansallinen projisiointi menneisyyteen: ”Liettuan Venäjä” valkovenäläinen suurvalta, Kiovan Venäjä ukrainalainen suurvalta jne. Myyttinen ”Venäjän” valtiollinen idea: ”Kiev –Venäjän kaupunkien äiti” Itäslaavien keskinäiset suhteet Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

7. Moskova ”Tataarikaanien perillinen” Venäjän vapautuminen Ordasta Moskovan johdolla > patrimoniaalisen despotismin aatteen triumfi ja vapaan yhteiskunnan (Novgorod) kukistaminen Ukrainan itsenäistyminen Puolasta, 1654 liitto Moskovan kanssa (”yhdistyminen”, Bogdan Hmelnitski) Itsenäisyyspyrkimykset: Mazepa ja Kaarle XII 1700-l. 1800-luvulla Kyrilloksen ja Metodioksen veljestö Osa Ukrainasta Itävallan hallussa Itsenäisyys (Saksan avulla 1918) (Skoropadski, Petljura) Talonpoikaisliike: Mahno 1920 Ukraina Moskovan Venäjän yhteydessä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

8. 1920-luku ”Korenizatsija” - ukrainalaistaminen 1932-33 Ukrainan nälänhätä (”Holodomor”) 1933-37 puhdistukset ja terrori II ms.: kansallinen vapausliike OUN (Stepan Bandera) ”Kansallinen yhdistäminen”: 1940 Pohjois-Bukovina Romanialta, 1945 Karpaatti-Ukraina Unkarilta (Slovakialta) 1954 Krimin liittäminen Ukrainaan (juhlavuosi) Ukraina ja Neuvostoliiton kausi Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

9. Ukraina • 1991 Belovezhskaja Pushtshan sopimus: Neuvostoliitto hajoaa neuvostotasavaltojen rajalinjoja pitkin • Kansallinen Ukraina syntyy, runsain venäläisin vähemmistöin (itäinen alue, Krim) • Ukraina on osin ”vanhaa Eurooppaa” (Puolan ja Itävallan hallussa olleita alueita), osin entistä Venäjän imperiumia • Uniaattikirkon ja katolisuuden (puolalaisuuden) vaikutus merkittävä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

10. Taustaa: uskonnollinen rajalinja ortodoksia – katolisuus Taistelu Ukrainasta ja Valko-Venäjästä Ekspansiivinen katolisuus, Brestin unioni 1596 ja uniaattikirkon perustaminen Puolan ortodoksisille alueille (tunnusti paavin yliherruuden, ortodoksinen liturgia) Sekasorron aika, Vale-Dmitri Moskovassa. 1612 kansannousu 1700-luvun loppu: Puola jaetaan Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken. Vapaustaistelu murskataan Nousu Venäjää vastaan Napoleonin Venäjän-retken aikana Puolan kapinat ja niiden kukistaminen 1830 ja 1863 Venäjä ja Puola Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

11. Uudelleensyntyminen 1918 (”Polonia restituta”) Puolan sota 1920. Läntinen Ukraina ja Valko-Venäjä Puolalle. Ranskan rooli Puolan (perinteisenä) tukena Puolan 4. jako 1939 Saksan ja NL:n kesken. NL liittää itäiset alueet Karkotukset ja terrori 1939-40 (Katyn) Kilpailevat Puolan hallitukset ja armeijat II ms. Varsovan kansannousun tapaus Uudet rajat 1945: Puolan valtion ”siirto länteen” Moskovan holhousta: Rokossovski Tyytymättömyyttä: Gomulka Vapausliike. Solidaaarisuus 1980-l. > Jaruzelski ja intervention uhka Neuvostoliitto ja Puola Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

12. Slavofiilinen liike. 1. vaihe 1840-luvulla Taustaa: saksalainen filosofia, Hegel Vastustaa länsimaistajia (zapadnikit) Alkuperäisen venäläisyyden ihailua. Ortodoksiset ja kyläyhteisön arviot keskeisiä, ei kieli Jopa kielteistä suhtautumista muihin slaaveihin (”Puola, slaavilaisten kansojen Juudas”) Panslavistinen vaihe 1800-luvun lopulla ja 1900-luvulla: Slaavien vapauttaminen ja yhdistäminen Venäjän johdolla: Turkin sota 1877-78. Vastakkaisuus Itävallan kanssa Venäjä ja slaavilaisuuden aate Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

13. Venäläisyyden olemus väkivallaton, Venäjän pyrkimykset jaloja ja epäitsekkäitä (Dostojevski) Venäjän historian selittäminen vapaaehtoisen yhdistymisen pohjalta Feodalismi ja katolisuus ylpeyden tyyssijoja (nöyryys suurin hyve) Itsevaltius perustuu oikeuteen ja totuuteen, demokratia taisteluun ja vallanhimoon ( esim. Puolan Sejm) Taipumus nähdä venäläisyys ylimpänä arvona ja muut slaavit huonoina venäläisinä tai länsimaisen kulttuurin edustajina (poikkeus: bulgaarit ja serbit) Vaihtoehtoinen panslavismi: austroslavismi ( 1848 kongressi) Slavofiilisyyden elementtejä Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

14. Venäjän keisarikunta: venäläistämispolitiikka Ukrainassa, Valko-Venäjällä ja Puolassa Vapautusmissio Balkanilla ja pyrkimys Turkin salmiin ”Vanhempi veli”: ajoittain ainoa itsenäinen ortodoksinen t. slaavilainen valtio, ”Keisarikunta” = maallisen vallan keskus ja hengellisen vallan tyyssija Neuvostoliitto: isovenäläisen kansan panos suurin Saksan kukistamisessa ja Euroopan vapauttamisessa Komintern 1919-1943: NL= kaikkien työläisten isänmaa Neuvostososialismin kehitysaste korkeampi kuin kansandemokratioiden Sosialistisen yhteisön edut ratkaisee suurimman jäsenen etu Imperiaalinen näkemys Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

15. 1960-luvun lopulta lähtien NL:ssa julistetaan vallitsevan ”kehittyneen” l. ”kypsän” sosialismin NL:ssa rakennetaan kommunistista yhteiskuntaa, kansandemokratian maissa ”kehittynyttä sosialismia” NL:n järjestelmä on kehittyneempänä auktoriteettiasemassa Siirtyminen sosialismiin on peruuntumaton prosessi (Brežnevin oppi). “Veljellinen apu vastavallakumouksen vientiä vastaan”. Varsovan liitto Työnjako: SEV, ”družba”- öljyputki Sosialismin kausi Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

16. II ms. jälkeiset rajansiirrot Miehitysjoukot Kylmä sota ja rautaesirippu Skisma Jugoslavian ja Albanian kanssa 1940-l. ”kansallisen kommunismin” ideologinen epäilyttävyys (Puola, Unkari, Tšekkoslovakia, Romania) Mellakat ja kapinat: Berliini 1953, Puola ja Unkari 1956, Tšekkoslovakia 1968, Puola 1980-l. Ystävyyden ongelmia Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

17. Taustaa: Gorbatšovin ajan “uusi ajattelu”, “yhteinen eurooppalainen koti”. Perestroika ja glasnost. Uusi historiakuva (mm. Ribbentrop-sopimus, Katýnin dokumentit julki) Imperiumin hajoaminen Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

18. Imperiumin romahdus • ”tappio kylmässä sodassa” (”Aave kummittelee Itä-Euroopassa: tieteellis-teknisen vallankumouksen aave”) • Venäjän itsenäisyysliike Jeltsinin johdolla (”Uhrautunut aina muiden puolesta”) • Taloudellinen syöksykierre • Järjestelmän legitimiteetin ja pelon häviäminen • Nationalismin nousu ideologian tilalle • Massojen mobilisointi kansalliselta pohjalta ”ison veljen” holhousta vastaan • Venäjän pidättyväinen politiikka Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

19. Tuhatvuotisen itäslaavien unionin hajoaminen NL:n sisäisiä rajoja pitkin Supervallan häviäminen > unilateralismi maailmapolitiikassa Suuret kansalliset vähemmistöt (25 milj. venäläistä) Imperiumin hajoaminen kansallisvaltioiksi Seuraukset Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

20. Perintöä • Kansallisen tietoisuuden uusi konstruointi. Identiteettiongelmat (vrt. ”kehittynyt sosialismi”: ”yhtenäinen neuvostokansa, uudenlainen ihmisyhteisö”) • Uudet kansalliset historiat. Kiistakysymyksiä: ”Holodomor” (1932-33 näjänhätä) –rikos ihmiskuntaa vastaan? • Venäjä: ”imperiumin taakan heittäminen” • Kiitollisuus vai katkeruus? Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi

21. Esimerkki Header and Footer –asetuksista: Osaston tai henkilön nimi, esityksen nimi