1 / 12

Suomen kielen

Suomen kielen . ominaispiirteet. Äänteet. Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes aina yhdellä kirjaimella. Yksi poikkeus: ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko nk:lla esim. ke nk ä, Helsi nk i tai ng:llä esim. ke ng ät, Helsi ng issä. Vokaalit. runsaasti vokaaleja

everly
Download Presentation

Suomen kielen

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Suomen kielen ominaispiirteet

  2. Äänteet • Suomen kielessä yhtä äännettä merkitään lähes aina yhdellä kirjaimella. • Yksi poikkeus: ŋ eli äng-äänne, jota merkitään joko nk:lla esim. kenkä, Helsinki tai ng:llä esim. kengät, Helsingissä

  3. Vokaalit • runsaasti vokaaleja A E I O U Ä Ö Y • Vokaaleilla on kaksi kestoastetta.lyhyt ja pitkä • Sanan merkitys muuttuu vokaalin keston mukaan, esim.tule tulee tuuleetapaamme tapamme

  4. Jos kaksi eri vokaalia kuuluu samaan tavuun, ne muodostavat diftongin: KOI-RA ÄI-TI LAI-VA • Diftongeja on yhteensä 18. • Diftongin alkuäänteenä voi olla mikä tahansa vokaali, mutta loppuäänteenä ei voi olla a tai ä.

  5. Vokaalit jaetaan etu-, taka- ja keskivokaaleihin sen mukaan, missä kohdin suuta ne lausutaan. etuvokaalit keskivokaalit takavokaalit (välivokaalit) Ä, Ö, Y A, O, U E, I

  6. VOKAALISOINTU Tarkoittaa sitä, että samassa yhdistämättömässä sanassa on vain joko etu- tai takavokaaleja. OLYMPIA takavokaali etuvokaali takavokaali Olympia rikkoo vokaalisoinnun, joten se on siis lainasana!

  7. Konsonantit • Alkuperäisiin konsonantteihimme kuuluu 13 konsonanttia: p, t, k, d, m, n, ŋ, l, r, s, h, v ja j • Konsonantti voi esiintyä joko yksinäiskonsonanttina (kuka) tai kaksoiskonsonanttina (kukka). • Alkuperäisten suomenkielisten sanojen alussa voi olla vain yksi konsonantti. • Jos sanan alussa on kaksi tai kolme konsonanttia, on kyseessä lainasana (prinssi). • Suomenkielinen sana ei voi päättyä mihin tahansa konsonanttiin. Mahdollisia ovat vain konsonantit l, n, s, t, r.

  8. ASTEVAIHTELU = sanansisäiset konsonantit k, p ja t katoavat tai muuttuvat toiseksi konsonantiksi kun sanaa taivutetaan: katto katon mato madon kauppa kaupasta lakki lakille kampa kamman

  9. Sanasto • Kielemme pitkäsanaisuus johtuu sijataivutuk-sesta sekä johdosten ja yhdyssanojen runsaudesta. • Suomi on synteettinen kieli, mikä tarkoittaa sitä, sana muodostuu useista merkitysyksiköistä (morfeemeista). • Useimmat Euroopan kielet ovat analyyttisiä kieliä, joissa morfeemit ovat usein erillisinä sanoina. Vrt. suomi ja ruotsi.

  10. Skulle vi springa lite hit och dit utan något särskilt ändamål? Juoksentelisimmekohan?

  11. Morfeemit • Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on merkitys. • Sanat koostuvat yhdestä tai useammasta morfeemista. • Morfeemit ovat aina samassa järjestyksessä: • kantasana kirja • johdin johtimella sanasta tehdään toinen sana sto • tunnus esim. monikon tunnus i • pääte esim. sijapääte ssa • liite esim. omistusliite mme

  12. Joitakin morfeemeja voi samassa sanassa olla useita ja joku voi puuttua, mutta järjestys ei muutu: KIRJASTOSSAMMEKIN liite(partikkeli) (omistus)liite kantasana pääte johdin

More Related