Download
1 / 53
540 likes | 671 Views
Ilmastonmuutos – seuraukset ja torjuminen. Kaisa Kosonen, Greenpeace. Greenpeace. Alkoi protestina USA:n Alaskassa tekemiä ydinasekokeita vastaan 1971. Seuraavaksi valaanpyynnin vastustus 1980-luku voimakkaan kasvun aikaa Suomeen 1989. Greenpeace nyt.
E N D
Ilmastonmuutos – seuraukset ja torjuminen Kaisa Kosonen, Greenpeace
Greenpeace • Alkoi protestina USA:n Alaskassa tekemiä ydinasekokeita vastaan 1971. • Seuraavaksi valaanpyynnin vastustus • 1980-luku voimakkaan kasvun aikaa • Suomeen 1989
Greenpeace nyt • Tukijoita maailmanlaajuisesti n. 3 milj. Suomessa n. 20 000 • Kampanjat: ilmasto, meret, metsät, valaat, ydinvoima & ydinaseet, ympäristömyrkyt, GMO, reilu kauppa & rauha • Kantavat periaatteet: - riippumattomuus - väkivallattomuus - tinkimättömyys
Jäätiköiden sulaminen • Ilmaston lämpeneminen on alkanut sulattaa jäätiköitä kaikissa maanosissa pelottavalla vauhdilla. • Yli kolme neljäsosaa maailman makean veden varannoista on sitoutunut jäätiköihin ja mannerjäihin. Kaikkein herkimpiä ilmaston lämpenemiselle ovat juuri vuoristojäätiköt. • 1990-luvun puolivälistä lähtien jäätiköiden sulamistahti on kiihtynyt selkeästi. Monet jäätiköt, jotka ovat elintärkeitä makean veden lähteitä ja vesivarastoja uhkaavat sulaa kokonaan lähivuosikymmeninä. • Yksin vuoden 2003 helleaallon arvellaan sulattaneen 10 % Italian ja Sveitsin Alppien jäätiköistä.
Tulvat ja merenpinnan nousu • Tulvien ennustetaan lisääntyvän jo entisestään tulvista kärsivillä alueilla. • Lähivuosikymmenin päästöt voivat johtaa lämpenemiseen, joka sulattaa Grönlannin mannerjään lähes kokonaan. Tämä nostaisi merenpintaa noin 7 metriä. Länsi-Antarktisen jääkilven sulaminen toisi arviolta 5 metriä lisää. • Vuosisadan loppuun mennessä merenpinta voi nousta arviolta puoli metriä – mahdollisesti tuplastikin enemmän. • Jo metrin nousu hukuttaisi alleen satojen miljoonien ihmisten elinalueet.
Kuivuudet • Sademäärien arvellaan vähenevän jo entisestään kuivuudesta kärsivillä alueilla. Tämä on vakava uhka ruuantuotannolle. • Toisaalta vaarassa ovat muun muassa Amazonin trooppiset sademetsät, joita uhkaa kuivuminen ja muuttuminen savanniksi.
Ilmaston ennustettavuus vaikeutuu • Äkilliset sääilmiöiden vaihtelut • Myrskyjen lisääntyminen ja niiden tuhovoiman kasvaminen. • Vuonna 2005 havaittiin eniten trooppisia sykloneita ja hurrikaaneja sitten mittausten alkamisen vuonna 1851. • Etelä-Brasiliaa maaliskuussa 2004 runnonut hurrikaani Catarina löi tiedemiehet ällikällä, sillä ilmiön ei pitänyt olla mahdollinen. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa hurrikaani Etelä-Atlantilla.
Sukupuuttoaalto kiihtyy • Ilmasto lämpenee niin nopeasti, että vain harvat kasvi- ja eläinlajit pysyvät muutostahdissa mukana. Joillakin lajeilla (kuten jääkarhu) ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta muuttaa elinaluettaan. • Suurin osa maailman koralleista on tuhoon tuomittuja jo sillä lämpenemisellä, mihin olemme nykypäästöillä sitoutuneet.
Ei vain ”ympäristöongelma”, vaan inhimillinen kriisi ja turvallisuusuhka • trooppiset taudit leviävät • Vesipula ja nälkä lisääntyvät • ympäristöpakolaisuus lisääntyy • Konfliktien vaara kasvaa
Tuntemattomat seuraukset ja nk. megariskit • Ilmaston lämpeneminen voi käynnistää ilmiöitä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta entisestään. palautemekanismit • laajamittainen hiilen tai metaanihydraattien vapautuminen ikiroudasta tai mannerjalustojen sedimenteistä • Hiilinielujen muuttuminen hiililähteiksi • Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen sulaminen • suurten merivirtojen muuttuminen Kynnysarvoja on vaikea määrittää etukäteen.
Paljonko on paljon? • Maailman keskilämpötila on noussut nyt n. 0,7 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. • Ilman päästövähennystoimia lämpötila voi vuosisadan loppuun mennessä nousta jopa liki kuusi astetta (tai mahdollisesti enemmänkin). • Viime jääkauden ollessa laajimmillaan lämpötilan arvellaan olleen vain n. 5 astetta nykyistä kylmempi.
0,7 astetta näkyy jo • Kulunut vuosikymmen oli pohjoisen pallonpuoliskon lämpimin 1000 vuoteen • jäätiköiden vetäytyminen eli sulaminen • ikiroudan sulaminen • jokien ja järvien jääpeitekauden lyheneminen • kasvukausien piteneminen korkeilla ja keskileveysasteilla • kasvien ja eläinten levinneisyyden siirtyminen napoja kohti tai ylemmäs vuoristoissa • eräiden kasvi- ja eläinpopulaatioiden pieneneminen • puiden kukinnan, hyönteisten ilmestymisen ja lintujen muninnan aikaistuminen
Paljonko on paljon? • Kansainvälinen ilmastonmuutoksen puitesopimus (1992) määritti perimmäiseksi tavoitteeksi lämpenemisen hillitsemisen vaarattomalle tasolle. Tätä ei ole kyetty YK:n tasolla konkretisoimaan. • EU:n tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu alle kahden asteen. Tämä on tutkijoiden keskuudessa yhä enemmän tukea saava ehdoton yläraja lämpenemiselle. Ei estä kaikkia seurauksia, mutta voi estää kaikkein vakavimmat ja peruuttamattomimmat seuraukset.
Toisin sanoen… • 1°C liikaa koralleille • 2°C voi olla liikaa Grönlannin jäätiköille • 2,5°C – 3°C lämpeneminen voi lisätä vesipulaa kolmella miljardin ihmisen osalta • 3°C 3 – 3,5 miljardia ihmistä voi asua maissa tai alueilla, joiden odotetaan kärsivän merkittäviä satomenetyksiä kolmen asteen lämpenemisellä. • 2 - 3 °C liikaa Amazonin sademetsille • 4°C seurauksia voi vain aavistella!
EU:n tavoitteena on rajoittaa maailman keskilämpötilan nousu kahta astetta pienemmäksi. Tämä on tieteellisesti, teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, mutta aika on käymässä vähiin.
Maailman päästöt on puolitettava v. 2050 mennessä IEA:n ennustus (vain CO2) Päästövähennykset, joita lämpenemisen rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi edellyttää.
Kansainvälinen ilmastopolitiikka • Teoria ilmastonmuutoksesta on sata vuotta vanha. Ilmastonmuutostutkimus on kerännyt todistusaineistoa puoli vuosisataa • maailman ensimmäisen ilmastokonferenssi 1979 • v. 1988 perustettiin hallitustenvälinen ilmastonmuutoksen tutkijapaneeli IPCC. Toimintaan osallistuu noin 2500 tutkijaa. • Toronton protokolla v. 1988 tavoite -20 % v. 2005 mennessä • Rion ympäristökokous 1992 ilmastonmuutoksen puitesopimus • Kioton pöytäkirja 1997 sitovat päästövähennysvelvoitteet & aikataulu. Voimaan 2005.
Kioton pöytäkirja • Ratifioinut 165 maata, ml. Kiina ja Intia! • USA ja Australia ulkopuolella • Teollisuusmaat – 5 % v. 1990 päästötasosta kauteen 2008 – 2012 mennessä. • Kehitysmaille ei sitovia velvoitteita. • Tarkoitus tiukentaa sitoumuksia uusien sitoumuskausien myötä.
Kiina ja Intia syypäät? • Kiina ja Intia ovat mukana Kioton pöytäkirjassa. Sille, että kehitysmaat eivät saaneet sitovia velvoitteita ensimmäisellä kaudella on selkeä syy. • Teollisuusmaat ovat tuottaneet n. 80 % ilmakehässä nyt olevista kasvihuonekaasuista, vaikka niissä asuu vain 1/4 maapallon väestöstä. • Yksi amerikkalainen tuottaa yli 20 kertaa enemmän päästöjä kuin intialainen.
Onneksi ratkaisut ovat jo olemassa - ne on vain otettava käyttöön
Uusiutuvat energialähteet Energia, jonka saamme auringosta tunnissa on enemmän kuin koko ihmiskunta kuluttaa vuodessa. • Aurinkoenergia (keräimet, paneelit, lämpövoimalat • tuulivoima • Geoterminen energia & lämpöpumput • vesivoima • bioenergia (puujätteet, peltobioenergia, biokaasu ym. • Aalto- ja vuorovesienergia
Eikö se ole tavattoman kallista? • Taloudellisten kannattavuuslaskelmien tekeminen ilmastotieteen ja -politiikan yhteydessä on hyvin vaikeaa ja usein harhaanjohtavaa. On kuitenkin jo selvää, että ilmaston lämpenemisen torjuminen alle kahden asteen tulee halvemmaksi kuin torjumatta jättäminen. • Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima vain näennäisesti halpoja • Ulkoiskustannukset (esim. hiilivoiman todelliset kustannukset olisivat kaksinkertaiset) • Julkiset tuet (250 – 300 mrd $ /vuosi) • Uusiutuvien hinnat tulleet nopeasti alaspäin tuotannon volyymien kasvettua.
