300 likes | 409 Views
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka. Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius. Esityksen sisältö. Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan
E N D
Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka Miten käy ilmastomme? 10.5.2008 Ilmastovastaava Leo Stranius
Esityksen sisältö • Kansainvälinen tilanne: Ilmastonmuutoksen supervuodet • Ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta: IPCC • Ilmastoneuvottelut: Balilta Kööpenhaminaan • EU:n ilmasto- ja energiapaketti • Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus • Kasvihuonekaasupäästöt • Energiankulutus • Uusiutuvien energialähteiden potentiaali • Asioita voi muuttaa: Mitä minä voin tehdä? • Asuminen, liikkuminen ja ruoka
IPCC:n neljäs arviointiraportti • Maailman keskilämpötila ei saa nousta yli 2ºC esiteolliseen aikaan verrattuna. • Maailman päästöjen kasvu on saatava taitettua laskuun viimeistään vuonna 2015. • Globaalien päästövähennysten oltava vähintään:- 50 % v.1990 tasosta v.2050 mennessä IPCC Fourth Assessment Report, Working Group III, Summary for Policymakers, Table SPM.5
Mitä kahden asteen lämpeneminen tarkoittaa? • Äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen sekä niiden aiheuttamien kustannusten lisääntymistä. • Neljännes kaikista maapallon lajeista uhkaa kuolla sukupuuttoon. • Pahentaa miljardien ihmisten vesi- ja ruokapulaa. • Levittää tuholaistauteja. • Ajaa sadat miljoonat ihmiset ympäristöpakolaisiksi. • Sademetsät ja korallit uhkaavat vaurioitua peruuttamattomasti.
Nobelin rauhanpalkinto 2007 • Nobelin rauhanpalkinnon saivat hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC sekä Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. • Palkinto myönnettiin Goren ja IPCC:n työstä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Nicholas Sternin raportti 2006 • Sir Nicholas Sternin Iso-Britanian hallitukselle syksyllä 2006 tekemä raportti osoittaa, että ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti välttämätöntä. • Raportin mukaan maat voivat menettää jopa 5-20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastokriisiä ei pysäytetä.Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa vastaavasti noin prosentin globaalista bruttokansantuotteesta. Stern Review on the Economics of Climate Change
Balin ilmastokokous • Neuvotteluissa mukana käytännössä kaikki maat • Teollisuusmaiden vähennysten tulisi olla 25-40 % alle vuoden 1990 tason vuonna 2020 • Lisäksi neuvottelupaketissa mukana • Teknologian siirto • Metsäkadon hillitseminen • Sopeutumisrahasto
EU valmis vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20/30 prosentilla vuoteen 2020 Lisäksi uusiutuvan energian osuus kaikesta energiasta nostetaan 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä
Komission ilmasto- ja energiapaketti 23.1.2008 • Päästävähennystavoite -20% vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä (-14% vuoden 2005 tasosta): • Päästökauppasektori: EU: -21% vuoden 2005 tasosta • Päästökaupan ulkopuoliset alat: EU: -10% vuoden 2005 tasosta • Suomen osuus: -16% • Uusiutuvien tavoite 20% osuus energian loppukulutuksesta • Suomen osuus vastuunjaossa 38% vuoteen 2020 mennessä • Liikenteen biopolttoaineet 10% vuoteen 2020 mennessä • Hiilen talteenotto ja varastointi (CCS)
Suomen kasvihuonekaasupäästöt -30%! -80%! -95%! Lähde: Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut
Energian kokonaiskulutus 1970-2007 Lähde: Tilastokeskus, Energiatilasto
Aseteollisuuden tuotekehittelyyn käytettiin OECD maissa vuonna 2006 peräti 85 kertaa enemmän varoja kuin uusiutuvien energialähteiden tuotekehitykseen!
Ernst&Young sijoittaa Suomen kolmanneksi vähiten houkuttelevaksi maaksi uusiutuvan energian investoinneille ja kaikkein vähiten houkuttelevaksi investoinneille tuulivoimaan.
Vesivoima • EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistavoitteen saavuttamisessa vesivoiman lisärakentamisella ei ole merkitystä. • Esimerkiksi Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaat olisivat yhteensä noin puoli prosenttia sähköstä ja vain kuudeskymmenesosa EU:n uusiutuvan energian lisäystavoitteesta. • Vuotosta ja Kollajaa vastaava uusiutuvan energian lisäys saataisiin esimerkiksi yhdellä tuulivoimapuistolla. • Ruotsissa avattiin syksyllä merituulipuisto, joka tuottaa 330 gigawattituntia sähköä vuodessa ja Tanskassa on pari 600 gigawattitunnin puistoa. • Vesivoimalla on merkittäviä haittoja luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle sekä turismille. Rakennettua koskiluontoa ja tekoaltaiden alle hukutettua suoerämaata eikä kultturimaisemaa saada enää koskaan takaisin. • Allasvesivoima ei ole puhdasta vaan tekoaltaista karkaa hiilidioksidia ja metaania fossiiliseen tahtiin.
Virtaa tulevaisuuteen: Uusiutuva energian lisäyspotentiaali 2020 • Lisäyspotentiaali 60 TWh, josta • 59 % voidaan tuottaa biokaasulla, metsä- ja peltoenergialla sekä uusiutuvilla kierrätyspolttoaineilla • 14 % tuulivoimalla • 11 % pientalojen uusiutuvilla lämmitysmuodoilla • 8 % pelleteillä • 7 % liikenteen biopolttonesteillä
Bioenergia • Suurin uusiutuvan energian potentiaali bioenergiassa: • Puu pienkäyttö • Pelletit • Metsähake • Kierrätyspolttoaineet (biohajoava jäte), biokaasu, kaatopaikkakaasu • Peltobiomassat • Biopolttonesteet • Uhka monimuotoisuudelle • Hiilen kiertokulku metsässä pitkä ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta
Tuulivoima kasvaa • Tuulivoima on maailman nopeiten kasvava energiantuotantomuoto • Tuulivoima Suomessa suosituin sähköntuotantomuoto • Vuonna 2007 uutta tuulivoimakapasiteettia valmistui maailmassa 20070 MW (kasvu 27 prosenttia) • Ydinvoimaloita valmistui vuonna 2006 kolme (yhteisteho noin kuudesosa tuulivoimaloiden kapasiteetin lisäyksestä) • Teholla mitattuna tuulivoimaloita on maailmalla tilauksessa 3,5 kertainen määrä ydinvoimaloihin verrattuna
Tuulivoima Suomessa • Tuulivoimalla tuotetaan vain 0,2 % Suomen sähköstä, Suomessa reilu 100 voimalaitosta • Suomessa runsaasti tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita • Rannikko- ja merialueet sekä Lapin tunturit, merialueilla kapasiteetti jopa kymmeniä terawattitunteja vuosittain • Ympäristöhaitat: laitteiden rakentamiseen ja huoltoon liittyvät haitat, maisema-, melu- ja lintuhaitat • Ensisijaiset sijoituskohteet: satama-alueet ja muut rakennetut alueet • Suomessa vähemmän tuulivoimaa kuin yhdessäkään toisessa EU15-maassa (Luxemburgia lukuun ottamatta)
Tuulivoimalat ja lintukuolemat • Suomen lintukuolemat (vuosittain) • Sähköverkko noin 200 000 lintua • Rakennukset (ikkunat) noin 500 000 lintua • Tieliikenne 4 300 000 lintua • Tuulivoimalat noin 100 lintua vuodessa eli 1-1,5 lintua tuulivoimalaa kohden. • Lähde: (SY721 Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset: http://www.environment.fi/default.asp?contentid=99318&lan=fi).
Asioita voi muuttaa • Yksityisellä kulutuksella on väliä • Esim. kasvihuonekaasujen lähteet: • Yksityinen kulutus 40 % • Julkinen sektori 7 % • Pääomanmuodostus 11 % • Vienti 42 % • 81 % suomalaisista valmis tinkimään kulutuksestaan ilmastonmuutoksen hillitsemikseksi (HS 26.9.2007)
Mitä minä voin tehdä? • Asu tiiviisti ja käytä ekoenergiaa (asuminen 26%) • Liiku jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä (liikkuminen 25%) • Syö kasvispitoista ruokaa (ruoka 24%) • Osallistu ympäristöjärjestöjen toimintaan!
Suomeen tarvitaan ilmastolaki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä • Laillisesti sitovalla tavoitteella taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaiset vähennykset hallitusti ja realistisesti. • Viiden prosentin vähennys vuonna 2010 alkaen (vuoden 1990 tasosta) • 38% 2020 mennessä • 87% 2050 mennessä • vrt. IPCC 25-40% 2020, 80-95% 2050 • Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse.
Yhteenveto • Ilmastonmuutos on politiikan, liike-elämän ja ihmisten ykköshuolenaihe. • Siirtyminen hiilivapaaseen yhteiskuntaan edellyttää perustavaalaatuisia muutoksia ajattelussamme. • Energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden potentiaalia tarjoaa lukuisia uusia mahdollisuuksia.
Lisätietoja: http://www.sll.fi • Suomen luonnonsuojeluliiton Energia- ja ilmastoviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/energiaviestit • Suomen luonnonsuojeluliiton liikenneviestit:http://www.sll.fi/luontojaymparisto/liikenne/resolveuid/c04637c5d89d5d6a93b0a229f130e53a • Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle 2007: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/esitykset.pdf • Ilmastotavoite 2050 - Polkuja vähäpäästöiseen yhteiskuntaan. Greenpeace, Maan ystävät, SLL ja WWF. 2006: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/energiajailmastonmuutos/ilmastotavoite2050 • Ilmastolakikampanja: Polttava Kysymys! http://www.polttavakysymys.fi • Suomalaisten ympäristöjärjestöjen ilmastotietopankki:http://www.ilmasto.org • Energian ympäristömerkki: http://www.norppaenergia.fi
KIITOS! Leo Stranius leo.stranius@sll.fi Puh. 040-754 7371