ASIANTUNTIJUUS

1. ENDOPROTEESIHOITAJA – TEKONIVELPOTILAAN HOIDON ASIANTUNTIJAsh,endoproteesihoitaja Hanna MetsämäkiTYKS

2. ASIANTUNTIJUUS • Asiantuntija on jonkin erityisalan taitava henkilö, jolla on koulutus ja pitkä työkokemus sekä hallussaan erityistietämystä. Hänen tärkeimpänä tuntomerkkinään pidetään kykyä soveltaa teoreettista tietoa ja koulutuksen kautta hankkimiaan tekniikoita käytännön ongelmiin. Asiantuntija omaksuu, kehittää ja soveltaa teoreettista tietoa, organisoi ja ohjaa toimintaansa, toimii taloudellisesti sekä hallitsee vuorovaikutussuhteet. Asiantuntijan tunnusmerkkejä ovat myös suuntautuminen tulevaisuuteen sekä eettisyys toiminnassa. Asiantuntijan tärkeitä työvälineitä ovat tiedon kartuttaminen, uudistaminen ja soveltaminen • Ammattitaito koostuu kunkin ammatin omasta ja erikoisosaamista vaativasta tieto- ja taitoperustasta • Asiantuntijuuden käsite poikkeaa ammattitaidon käsitteestä niin, että se ei ole ammattiin tai vakanssiin sitoutumista, vaan asiaan, aiheeseen tai tehtävä- ja ongelma-alueeseen liittyvää osaamista • Perinteisen ammatillisen tutkinnon suorittaminen ei takaa ammatillista pätevyyttä, asiantuntijuutta, vaan sen lisäksi tarvitaan kriittistä ja refleksiivistä ammatillisuutta mahdollistamaan jatkuva oppiminen • Asiantuntijan toiminnassa korostuu: ongelmanmäärittelytaidot, tiedonhankintataidot, ongelman ratkaisu ja uuden toimintamallin jäsentäminen hankitun tiedon avulla • Asiantuntija tunnistaa ongelmat, joiden ratkaiseminen laajentaa tietämistä ja osaamista -> kasvattaa asiantuntemusta

3. ENDOPROTEESIHOITAJA • Tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijakoulutus on tarkoitettu fysioterapeuteille ja sairaanhoitajille • tavoitteena on, että asiantuntija pystyy sekä itsenäisesti että työryhmän jäsenenä vastaamaan hoidon suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja seurannasta. Asiantuntija voi toimia itsenäisesti kaikissa hoitopolun vaiheissa ja vastata omalta osaltaan hoidon kokonaisuudesta asiakaskeskeisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti • Endoproteesihoitajien koulutus aloitettiin vuonna 2000 sekä Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa että Sairaala Ortonissa. Myöhemmin myös Turun amk sekä Oulun seudun amk • Piramk (v. 2001-2009) 170 • Turku 23 + 16 • Oulainen 11 • Orton n. 400 • Ammattikorkeakouluissa tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijan erikoistumisopinnot ovat laajuudeltaan 20 opintoviikkoa. Sairaala Orton toteuttanut koulutusta lyhyemmillä koulutusjaksoilla (7 lähiopetuspäivää, 3 opintoviikkoa) • työkokemus

4. Endoproteesihoitajan tehtäviä ovat tiedon jakaminen, potilaan ohjaus, opastus ja koordinointi, pitkäaikaisseuranta, yhteistyö potilaan ja hoitotiimin kanssa, yhteistyö verkostoissa sekä hoitotyön asiantuntijana toimiminen • Hoitotyön seitsemän osa-aluetta ovat auttaminen, opettaminen ja ohjaaminen, diagnosointi- ja tarkkailutehtävät, nopeasti muuttuvien tilanteiden hallinta, hoito-ohjelmien varmistus, laadun kehittäminen sekä organisatoriset ja työrooliin liittyvät taidot. Benner on määritellyt, mitä sairaanhoitajien tekemiä taitoalueita kuhunkin osa-alueeseen kuuluu

5. Endoproteesihoitajan työssä • Auttamisen osa-alue • vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoina, asiakaslähtöisyytenä ja kokonaistilanteen kartoittamisena sekä tietotekniikan hallitsemisena • tiedon antaminen • potilaiden perheiden henkinen tukeminen • potilaan osallistumisen ja oman toipumisen hallinnan maksimointi ja ohjaaminen • Opettamisen ja ohjaamisen osa-alue • opettajan ja konsultin rooli • tiedon välittäminen muille • tulee hallita potilaan itsehoitoa tukevat valmiudet ja ymmärtää kunkin potilaan erityistarpeet oppimisessa • potilasopetuksen koordinointi työyksikössä • Diagnosointi- ja tarkkailutehtävät • tulee esille preoperatiivisten käyntien yhteydessä • keskeistä on hoitajan hyvä havaintokyky ja asiantuntemus sekä kyky tehdä päätöksiä koskien potilaan hoitoa ja hoitotoimenpiteitä

6. Hoito-ohjelmien varmistuksen osa-alue • tiedon ja taidon hallitseminen • käyttää hyväksi tieteellistä tietoa, jotta tekonivelpotilaan hoito perustuisi yhä enemmän tutkittuun tietoon, sekä yhdistellä olennaista tietoa, jotta potilashoito olisi parasta mahdollista • hoitaja pohjaa toimintansa paitsi tietoon, myös kokemukseen, ja hänellä on intuitiokykyä sekä kykyä muuttaa hoitotyön toimintatapoja • antaa asiantuntijana tarvittaessa konsultointiapua • koordinoi hoitotyöntekijöiden tiimityöskentelyä • opastaa erilaisissa hoitotoimenpiteissä • Laadun kehittämisen osa-alue • tulee kehittää ja parantaa omaa ja koko ammattikuntansa ammattitaitoa • tulee kyetä arvioimaan hoidon tasoa ja tekemään parannusehdotuksia Endoproteesihoitajan tulee pyrkiä kehittämään hoitotyötä jatkuvan opettamisen ja tutkimuksen avulla. Häneltä vaaditaan kykyä tutkimustiedon, teoriatiedon sekä teorian ja käytännön jatkuvaan uudistamiseen, käsitteelliseen ja kriittiseen ajatteluun sekä tiedon prosessointiin

7. SAIRAANHOITAJAN KLIINISEN HOITOTYÖN ERITYISPÄTEVYYS Tarkoituksena on • Tukea ja motivoida sairaanhoitajia kehittämään osaamistaan näyttöön perustuvassa hoitotyössä ja edistää hoitotyön vaikuttavuutta • Tarjota vaihtoehtoisia tapoja kehittää ammatillista osaamista koulutuksen, työkokemuksen sekä monialaisen, tutkivan ja kehittävän työotteen avulla • Tehdä sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen näkyväksi tunnustamalla toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen erityisosaaminen Erityispätevyysalueet • Äkilliset terveysmuutokset • Pitkäaikaiset terveysmuutokset • tarkennuksena nimike sisältää lisämääreen, esim. diabeteshoitotyö, päihdehoitotyö jne.

8. ERITYISPÄTEVYYDEN RAKENTUMINEN • Erityispätevyyden julkinen tunnustaminen ja osaamisen jakaminen • Erityispätevyyden kriteerien täyttyminen • Erityispätevyyden osoittaminen ja arvioitavaksi luovuttaminen (erityispätevyyshakemus /verkkoportfolio) • Tiedollinen osaaminen 40 op. • Taidollinen osaaminen 40 op. • Yhteistoiminta-ja kehittämisosaaminen 60 op. • + yksilöllisesti vaihdellen 60 op. em. osaamisalueilta • Osaamisen kehittäminen • koulutus, työkokemus, monialainen työote, tutkiva ja kehittävä työote

9. TIEDOLLINEN OSAAMINEN 40 OP • Sairaanhoitajatutkinnon jälkeen opintoja vähintään 40 op, 1 op= 27h • Opintojen liityttävä erityispätevyys-alueeseen

10. TAIDOLLINEN OSAAMINEN 40 OP • Työkokemus • 3 + 2 vuotta = 40 op • vähintään viisi vuotta, josta hoitotyön erityispätevyysalueen työkokemusta eriteltyinä toimenkuvina, tehtäväkuvauksina ja/tai erityisosaamis- tai vastuualueina tulee olla vähintään kolme vuotta • jonka jälkeen 1 v = 10 op

11. YHTEISTOIMINTA-JA KEHITTÄMISOSAAMINEN 60 OP 1.Monialainen työote: • opetus, ohjaus, luottamustehtävät 2.Tutkiva ja kehittävä työote: • Projektit, opinnäytteet, tutkimukset 3. Julkaistutoiminta: • kirjat, artikkelit, julkaistut hoito-ohjeet • Hakijalla tulee olla vähintään yksi näyttö jokaisesta kolmesta osioista, jotta minimivaatimus täyttyy

12. ERITYISPÄTEVYYSNIMIKKEENHAKU • Kerran vuodessa (syksyllä) • Sairaanhoitajaliiton verkkoportfolio erityispätevyyshakemus • käsittelymaksu (vuonna 2010 120 €) • Arviointikriteerit perustuvat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjen (Suomen Bioanalyytikkoliitto, Suomen Fysioterapeuttiliitto, Suomen Kätilöliitto, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto, Suomen Röntgenhoitajaliitto) yhteiseen näkemykseen erityispätevyydestä ja sen arvioimisesta • Nimikkeen päivitys 5 vuoden välein Lisätietoja: www.sairaanhoitajaliitto.fi

13. Marraskuussa 2010 :  Anne Halonen, Jyväskyläpitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Hanna Metsämäki, Raisiopitkäaikaiset terveysmuutokset, endoproteesipotilaan hoitotyö Tiia Saastamoinen, Helsinkiäkilliset terveysmuutokset, tehohoitotyö Marraskuussa 2009 : Maija Pietarinen, Joensuu, Lehmo pitkäaikaiset terveysmuutokset, diabetespotilaan hoitotyö Jaana Kotila, Helsinkiäkilliset terveysmuutokset, neurokirurginen hoitotyö Aino Mäkitalo, Jyväskylä pitkäaikaiset terveysmuutokset, neurologisen potilaan hoitotyö Heli Kallio, Turku, Littoinenpitkäaikaiset terveysmuutokset, haavahoitotyö Tammikuussa 2009 : Päivi Juselius, Lohjapitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Ritva Simonen, Helsinkipitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Seija Salomaa, Lahtipitkäaikaiset terveysmuutokset, urologinen hoitotyö Tammikuussa 2008 : Sari Härmä-Rodriguez, Kangasalapitkäaikaiset terveysmuutokset, diabeteshoitotyö Päivi Muma, Järvenpäääkilliset terveysmuutokset, kriisihoitotyö. Ulla Solonen, Jyväskyläpitkäaikaiset terveysmuutokset, haavanhoitotyö ERITYISPÄTEVYYSNIMIKKEENSAANEET

14. FYSIOTERAPIAN ERIKOISASIANTUNTIJA • Suomen Fysioterapeuttien erikoisasiantuntijalinjauksen tarkoituksena on • tukea ja motivoida fysioterapeuttia kehittymään ammatillisessa kasvussaan • edistää asiantuntijuutta fysioterapiassa • tarjota vaihtoehtoisia väyliä saavuttaa erikoisasiantuntijuus koulutuksen, työkokemuksen ja muun toiminnan kautta • edesauttaa fysioterapia-ammatin kehittymistä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla • tuoda esille näyttöön perustuva osaaminen ja työn monialaisuus ja vaihtelevuus fysioterapiassa • Erikoisasiantuntija on edelläkävijä omalla erikoisosaamisalueellaan kyseenalaistaen ja luoden uutta toimintakulttuuria • toimii aktiivisena tiedon kerääjänä, osaamisen välittäjänä, osaamisen soveltajana ja osaamisen kehittäjänä • Erikoisasiantuntijalla on ohjauksellinen ja valmentava työote, jossa asiakas on aktiivinen osallistuja • Erikoisasiantuntijan ominaisuuksiin kuuluvat hyvä ammatillinen itsetuntemus ja empatiakyky sekä pätevyys arvioida ja käsitellä eettisiä kysymyksiä

15. Fysioterapian erikoisasiantuntijalta edellytetään • vahvaa kliinistä osaamista • fysioterapia-alan teoreettista hallintaa • Koulutus • työkokemus • vahvaa näyttöä toiminnasta erikoisalansa kehittäjänä, kouluttajana ja tiedon välittäjänä • erikoisasiantuntija-alueet • Lasten fysioterapia • Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) fysioterapia • Aikuisten neurologinen fysioterapia • Kansanterveystyön fysioterapia • Työfysioterapia • Erikoisasiantuntijakriteeristössä on huomioitu fysioterapeuttien maailmanjärjestön WCPT:n ja Euroopan aluejärjestön fysioterapian erikoistumista koskevat kannanotot. Nimikettä voivat hakea Suomen Fysioterapeuttien jäsenet vuosittain huhti- ja lokakuussa. Fysioterapian erikoisasiantuntijanimike tulee päivittää viiden vuoden välein tai erikoisasiantuntijanimike ei ole voimassa Lisätietoja www.suomenfysioterapeutit.fi

16. MYÖNNETYT ERIKOISASIANTUNTIJANIMIKKEET Tuki- ja liikuntaelimistön (TULE) fysioterapia Falck Mikael, Helsinki Koho Petteri, Helsinki Lehtola Vesa, Kotka Luomajoki Hannu, Sveitsi Pitkämäki Keijo, Porvoo Rautiainen Jari, Jyväskylä Riihinen Markku, Kuopio Ulaska Mika, Helsinki

17. Kliinisen hoitotyön erityispätevyysnimikettä voidaan pitää lisäansiona, jonka avulla tunnustetaan sairaanhoitajan erityinen osaaminen ja asiantuntijuus kliinisessä työssä. Nimike antaa perusteet yksilöllisten kannustimien käyttöön, kuten uudenlaisiin tehtävänkuviin ja osaamiseen perustuvaan palkkakehitykseen • Nimikkeen saaneen tulee itse olla yhteydessä työnantajaansa ja neuvotella nimikkeen mahdollisesti aiheuttamista tehtävän kuvan muutoksista ja / tai suhteesta palkkaukseen • Palkkauksessa voidaan soveltaa KVTES 2007 - 2009 LIITE 3:n mukaista soveltamisohjetta

18. LÄHTEET • Benner P. 1993. Aloittelijasta asiantuntijaksi. Juva. SHKS/WSOY • Eteläpelto. 1992. Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen .Teoksessa J. Ekola (Toim.), Johdatusta ammattikorkea-koulupedagogiikkaan. Juva, Finland: WSOY. • Heikkinen M. 2003. Asiantuntijasairaanhoitajille asetettujen kriteerien toteutuminen aura-mallissa – Työyhteisön näkökulma. Pro gradu –tutkielma. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitos. • Karvinen S. 1996. Sosiaalityön ammatillisuus modernista professionaalisuudesta reflektiiviseen asiantuntijuuteen. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 34. Kuopion yliopisto. • Sairaanhoitaja asiantuntijana – yhteistyöseminaari 12.11.2010 (Teija Korhosen ja Anna Suutarlan esitykset) • Tossavainen K. 1999. Oppimisen ja opetuksen kehittämismahdollisuudet terveys-ja sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksessa –maailma muuttuu –opiskelu ja opetus uudistuvat. Teoksessa K. Tossavainen K & Turunen H. (toim.) Koulutusrakenteet muuttuvat –muuttuuko opetus ja oppiminen? • www.sairaanhoitajaliitto.fi • www.suomenfysioterapeutit.fi

19. KIITOS !