140 likes | 244 Views
Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization. Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual and Motor Skills, 1989, p.1351-1367 Silmänliikeseminaari 24.10 2000 Merja Heino. Sisältö. 1. Johdanto 1 kalvo
E N D
Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual and Motor Skills, 1989, p.1351-1367 Silmänliikeseminaari 24.10 2000 Merja Heino
Sisältö 1. Johdanto 1 kalvo 2. Menetelmä 6 kalvoa 3. Tulokset 2 kalvoa 4. Diskussio 1 kalvo 5. Omia kommentteja 2 kalvoa 12 kalvoa
Johdanto • Tutkimuksen tavoite: Todistaa pupillien koon mittaamisen olevan hyvä tapa mitata pelkoa ja erottaa fobiaiset henkilöt fobiattomista. • Tutkittavaksi fobiaksi valittiin käärmeiden pelko
Menetelmä • Tutkimus toteutettiin seuraamalla Langin ja Lazovikin käärmepelkotutkimusta vuodelta 1963. • 2 hypoteesia: 1. Pelon lievityksen tuloksissa ei eroa kahdella eri hoitomentelmällä - kuvaärsykkeellä tai tilanteiden kuvittelulla 2. Pupillikoon muutokset pienenisivät hoidon aikana huomattavasti
Menetelmä 2 • Kokeen suorittaja jatko-opiskelija • Koe tehtiin kahdelle ryhmälle • 1. Ryhmä: • 7 hlöä, kaikki naisia, keski-ikä 25v. • 2. Ryhmä: • 8 hlöä, 5 naista, 3 miestä, keski-ikä 21v.
Menetelmä 3 • Koehenkilöt valittiin kahden kriteerin perusteella: 1. Valmius noudattaa aikatauluja ja pysyä mukana tutkimuksessa koko 8 viikon ajan 2. Käärmepelon aste • Ryhmät homogeeniset pelon määrän suhteen.
Menetelmä 4 • Kaikille koehenkilöille samat alkutestit: • 10-point Fear Thermometer • Fear Survey Schedule • Pupillikoot saatiin mitattua vain kuvia katsoneelta ryhmältä • Koehenkilöt muodostivat henkilökohtaiset pelkohierarkiat. Valitsivat myös 4 rentoutuskuvaa.
Menetelmä 5 • Laitteisto: • Musta puulaatikko, jonka perällä 12x10" näyttö ja etuosassa maski johon koehenkilöt asettivat kasvonsa. • Pupillien kokoa nauhoitettiin videokameralla, ja nauhurilla. Kamera laatikon oikealla puolella suunnattuna peilien avulla vasempaan pupilliin.
Menetelmä 6 • Pupillin kokoa mitattiin jälkikäteen videomonitorilta työntömitalla. • Yksittäisen kuvan näyttöaika/tilanteen kuvitteluaika mitattiin sekuntikellolla • Yksi pelonlievityssessio kesti n. 35min • Samaa kuvaa näytettiin peräkkäin 5, 10, 15, 20 ja 30s. ajan.
Tulokset • Tilanteet kuvitellut ryhmä ilmoitti pelonlievennyksen jälkeen keskimääräisen käärmeenpelkoasteensa huomattavasti matalammaksi kuin kuvia katsellut ryhmä. • Kuvia katselleet koehenkilöt selviytyivät lievityssessiosta nopeammin kuin tilanteet kuvitelleet koehenkilöt.
Tulokset 2 • Jälkitesteissä koehenkilöiden pupillit laajenivat huomattavasti vähemmän kuin alkutesteissä samoja kuvia katsottaessa. -> Tekijät päättelivät pupillien koon heijastavan hyvin pelon vähenemistä. • Pupillit eivät laajentuneet suhteessa kuvan paikkaan pelkohierarkiassa; ensimmäinen kuva laajensi pupilleja eniten vaikka se oli pelottavuudeltaan vähäisin. Habituation?
Diskussio • Kuvallinen ärsyke teholtaan kuviteltua ärsykettä suurempi. • Pupillien koko heijastaa hyvin pelon määrää. • Aiempi tutkimus vahvistaa pupillikoon mittaamisen ylivertaisuutta esim. ihon sähkönjohtavuuden tai sydämen sykkeen mitaamiseen verrattuna (Metalis & Hess, 1981) -> ei habituation-ongelmaa.
Omat kommentit • Pupillikoon muutokset voitiin mitata vain toiselta ryhmältä. Mitä hyötyä kontrolliryhmästä? • Mittauslaitteisto oli vanha ja aiheutti useita häiriöitä testin aikana. • Testitilanne epäluonteva -> vaikutti varmasti ensimmäisenä näytettyjen kuvien suuriin pupillimuutoksiin.
Omat kommentit 2 • Kuvallisen ärsykkeen huomattiin olevan 'voimakkaampaa' vaikutukseltaan, mutta kuvitteluryhmä sai parempia tuloksia pelon vähenemisessä. • Olisi aiheellista toistaa testi uudemmilla laitteilla ja niin että pupillikoot saataisiin mitattua molemmilta ryhmiltä.