1 / 14

Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization

Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization. Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual and Motor Skills, 1989, p.1351-1367 Silmänliikeseminaari 24.10 2000 Merja Heino. Sisältö. 1. Johdanto 1 kalvo

river
Download Presentation

Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Pupil Response: A Psychophysiological Measure of Fear During Analogue Desensitization Sturgeon, Robert S., Cooper, Leslie M., Howell, Robert J. Perseptual and Motor Skills, 1989, p.1351-1367 Silmänliikeseminaari 24.10 2000 Merja Heino

  2. Sisältö 1. Johdanto 1 kalvo 2. Menetelmä 6 kalvoa 3. Tulokset 2 kalvoa 4. Diskussio 1 kalvo 5. Omia kommentteja 2 kalvoa 12 kalvoa

  3. Johdanto • Tutkimuksen tavoite: Todistaa pupillien koon mittaamisen olevan hyvä tapa mitata pelkoa ja erottaa fobiaiset henkilöt fobiattomista. • Tutkittavaksi fobiaksi valittiin käärmeiden pelko

  4. Menetelmä • Tutkimus toteutettiin seuraamalla Langin ja Lazovikin käärmepelkotutkimusta vuodelta 1963. • 2 hypoteesia: 1. Pelon lievityksen tuloksissa ei eroa kahdella eri hoitomentelmällä - kuvaärsykkeellä tai tilanteiden kuvittelulla 2. Pupillikoon muutokset pienenisivät hoidon aikana huomattavasti

  5. Menetelmä 2 • Kokeen suorittaja jatko-opiskelija • Koe tehtiin kahdelle ryhmälle • 1. Ryhmä: • 7 hlöä, kaikki naisia, keski-ikä 25v. • 2. Ryhmä: • 8 hlöä, 5 naista, 3 miestä, keski-ikä 21v.

  6. Menetelmä 3 • Koehenkilöt valittiin kahden kriteerin perusteella: 1. Valmius noudattaa aikatauluja ja pysyä mukana tutkimuksessa koko 8 viikon ajan 2. Käärmepelon aste • Ryhmät homogeeniset pelon määrän suhteen.

  7. Menetelmä 4 • Kaikille koehenkilöille samat alkutestit: • 10-point Fear Thermometer • Fear Survey Schedule • Pupillikoot saatiin mitattua vain kuvia katsoneelta ryhmältä • Koehenkilöt muodostivat henkilökohtaiset pelkohierarkiat. Valitsivat myös 4 rentoutuskuvaa.

  8. Menetelmä 5 • Laitteisto: • Musta puulaatikko, jonka perällä 12x10" näyttö ja etuosassa maski johon koehenkilöt asettivat kasvonsa. • Pupillien kokoa nauhoitettiin videokameralla, ja nauhurilla. Kamera laatikon oikealla puolella suunnattuna peilien avulla vasempaan pupilliin.

  9. Menetelmä 6 • Pupillin kokoa mitattiin jälkikäteen videomonitorilta työntömitalla. • Yksittäisen kuvan näyttöaika/tilanteen kuvitteluaika mitattiin sekuntikellolla • Yksi pelonlievityssessio kesti n. 35min • Samaa kuvaa näytettiin peräkkäin 5, 10, 15, 20 ja 30s. ajan.

  10. Tulokset • Tilanteet kuvitellut ryhmä ilmoitti pelonlievennyksen jälkeen keskimääräisen käärmeenpelkoasteensa huomattavasti matalammaksi kuin kuvia katsellut ryhmä. • Kuvia katselleet koehenkilöt selviytyivät lievityssessiosta nopeammin kuin tilanteet kuvitelleet koehenkilöt.

  11. Tulokset 2 • Jälkitesteissä koehenkilöiden pupillit laajenivat huomattavasti vähemmän kuin alkutesteissä samoja kuvia katsottaessa. -> Tekijät päättelivät pupillien koon heijastavan hyvin pelon vähenemistä. • Pupillit eivät laajentuneet suhteessa kuvan paikkaan pelkohierarkiassa; ensimmäinen kuva laajensi pupilleja eniten vaikka se oli pelottavuudeltaan vähäisin. Habituation?

  12. Diskussio • Kuvallinen ärsyke teholtaan kuviteltua ärsykettä suurempi. • Pupillien koko heijastaa hyvin pelon määrää. • Aiempi tutkimus vahvistaa pupillikoon mittaamisen ylivertaisuutta esim. ihon sähkönjohtavuuden tai sydämen sykkeen mitaamiseen verrattuna (Metalis & Hess, 1981) -> ei habituation-ongelmaa.

  13. Omat kommentit • Pupillikoon muutokset voitiin mitata vain toiselta ryhmältä. Mitä hyötyä kontrolliryhmästä? • Mittauslaitteisto oli vanha ja aiheutti useita häiriöitä testin aikana. • Testitilanne epäluonteva -> vaikutti varmasti ensimmäisenä näytettyjen kuvien suuriin pupillimuutoksiin.

  14. Omat kommentit 2 • Kuvallisen ärsykkeen huomattiin olevan 'voimakkaampaa' vaikutukseltaan, mutta kuvitteluryhmä sai parempia tuloksia pelon vähenemisessä. • Olisi aiheellista toistaa testi uudemmilla laitteilla ja niin että pupillikoot saataisiin mitattua molemmilta ryhmiltä.

More Related