Ohjeita oikeudellisen kirjoitustyön laatimiseen

1. Ohjeita oikeudellisen kirjoitustyön laatimiseen Tavoite Harjaannutaan oikeustieteellisen kirjoittamisen perusteisiin

2. Muotoseikat Tekniset muotoseikat * erillinen kansilehti, työn nimi, projekti tekijä, ajankohta * tutkielman tiivistelmä (sähköinen pohja) * sivujen on oltava numeroitu: numerointi roomalaisilla numeroilla (I,II..) lähde-ym. luetteloissa ja arabialaisilla (1,2..) itse työn tekstissä * työn pituus 60-80 tekstisivua (A 4, riviväli 1,5, 12 pt Times New Roman tai sitä vastaava)

3. * sivuille on jätettävä leveä marginaali, sidottu marginaali 3 cm ja muut marginaalit 2,5 cm * normaalin konekirjoitussivun pituus on noin 35 tekstiriviä ja joka rivillä noin 60 merkkiä * alaviitteissä suositellaan käytettäväksi ns. Hardvardin mallia: Kaisto 2005 s. 16. * hallituksen esityksiin viitataan mielellään alkuperäisen paperiversion sivunumeroilla (esim. HE 133/2003 s. 28 tai HE 2003:133 s. 28)

4. * toissijaisesti voi viitata pykäläkohtaisiin yksityiskohtaisiin perusteluihin seuraavasti: HE 133/2003, 2 §:n yksityiskohtaiset perustelut * lähdeluettelo on syytä jakaa seuraavasti: kirjallisuus ja artikkelit, virallislähteet, internet-lähteet ja haastattelut * kirjallisuus järjestetään tekijän sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen, esim. Hemmo 1997 Hemmo, Mika:Sopimusoikeus I. Toinen, uudistettu laitos. Jyväskylä 1997.

5. Lähteissä käytetty hallituksen esitys tulisi merkitä lähteisiin seuraavasti: • HE 133/2003 Hallituksen esitys Eduskunnalle rahoitus- vakuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi • Internet-lähteen merkitseminen esim: • IFRS-opas 2005 IFRS-opas Pörssisäätiön sivuilla. Laadittu 31.1.2005. • http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path • Viittauspäivä 7.3.2007.

6. Tieteelliset muotoseikat • Alaviitteet * Wordilla kirjoitettaessa alaviitteen saa tehtyä yhdistelmällä Control+Alt+F * dokumentoiva alaviite (Hemmo 2001 s.14) * keskusteleva alaviite (Näin Hemmo 2001 s. 132. Vrt. toisin Telaranta 1990 s. 125, joka jäsentää kysymyksen systemaat-tisemmasta näkökulmasta).

7. vain kirjoittamalla voi oppia! Tutustu esim. Lakimies-aikakauskirjan viime vuosien numeroihin ja ota mallia. Laadukas kirjoitustyö rinnastuu monessa suhteessa tieteelliseen artikkeliin -> tavoitteen ja tehtävän asettelu, jäsennys, perustelutapa, viittaustekniikka • Lakeihin viitataan lain koko nimellä ensimmäisellä kerralla (esim. velkakirjalaki 31.7.1947/622; VKL); tämän jälkeen käytetään vakiintunutta lyhennettä VKL

8. Vakiintuneiden lyhenteiden käytöstä • Jos laissa juokseva pykälöinti koko lain läpi niin tällöin käytetään pykälämerkkiä • Esim. VKL 14 §:n 2 momentissa tai VKL 14.2 §:n perusteella; TakSL 14.1 §:n 2 kohta • MK 17:1:n mukaan tai MK 17 luvun 1 §:n mukaan; KK 13:2; PK 21:3; OK 10:7

9. Lähteissä alaviitteessä seuraavia käytäntöjä: • Havansi 1993a s. 201-212. • Aurejärvi LM 1983 s. 111. • Ks. Aurejärvi – Hemmo 2004 s. 23-32. • Vrt. Tammi-Salminen DL 2002 s. 83. • KKO 2001:33 tai vanhempi KKO 1984 II 32

10. Oikeuslähdeoppi • Hyödynnettävä kaikkea kotimaista aiheen kannalta relevanttia materiaalia • Säädösmateriaali • Esityöt - komitea- ja työryhmämietinnöt - hallituksen esitykset - eduskunnan valiokuntien mietinnöt ja lausunnot

11. Oikeuskirjallisuus - perusoppikirja -> lähteitä - väitöskirjat - Finlexin FOKI-tietokanta (Oikeus-käytäntö kirjallisuudessa) • Oikeustapaukset - Finlex-tietokanta - EDILEX-tietokanta

12. Ulkomaisen materiaalin tarpeellisuus riippuu aiheesta - pohjoismainen kirjallisuus on relevanttia erityisesti yhteispohjoismaisissa lakihankkeissa (esim. VKL, OikTL, KL) * Jos jostakin seikasta on laissa selvä säännös -> tulee siihen viitata suoraan sen sijaan, että viittaisi säännöstä referoivaan kirjallisuuteen

13. Esimerkki: Kiinteistön hallinnanjakosopi-mus voidaan kirjata erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin MK 14:3:n mukaan. • Alaviitteessä jotain lisättävää tai kommentoitavaa lainkohdan tulkintaan; esim. MK 14:3:n tulkinnasta ks. Tepora BLF 2004 s. 354-356.

14. Kirjoitusoppaita • Pekka Timosen teos Johdatus lainopin metodiin ja lainopilliseen kirjoittamiseen -> nettiosoite: http://www.helsinki.fi/oik/tdk/tutkopas.html • Joensuun yliopiston opettajien teos: Kirjoitetaan juridiikkaa – ohjeita oikeus-tieteellisten kirjallisten töiden laatijoille (2001)

15. Tampereen yliopiston oikeustieteen laitoksen sivuilta on saatavilla Jukka Viljasen laatima teos: Oikeudellisten tutkimusten kirjoitusopas -> ks. www.uta.fi/laitokset/oikeus/suomi/opiskelu.htm

16. Tietokantoja • www.finlex.fi • www.finlex.fi/oikeus/foki • Helsingin yliopiston kirjaston ARTO ja HELKA –tietokannat • Ks. www.helsinki.fi/kirjastot • Tiedekunnan kirjaston kokoelmat aiheenmukaisessa järjestyksessä • Eduskunnan kirjaston SELMA-tietokanta ks. www.eduskunta.fi/kirjasto • Oikeusministeriön sivu www.om.fi • Edilexin tietokanta www.edilex.fi

17. Opinnäytetyön peruselementit • Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Työn paikantaminen suhteessa sen aikaisempaan ja sitä lähellä olevaan tutkimukseen • Oikeusteorian tuntemus • Työn alaan liittyvän lukeneisuuden laajuus ja ajallinen ulottuvuus • Tieteellinen kurinalaisuus eli sisäinenjohdonmukaisuus • Johtopäätösten perustelu • Yllä mainitut seitsemän kokonaisuutta muodostavat arviointikriteerit

18. Tieteellisen kysymyksenasettelun selkeys • Tehtävä -> järjestyksen luominen • Systemaattinen ajattelu • Kokonaistavoite • Yksityiskohtainen ongelman yksilöinti • Ongelmakeskeinen / selkeä kysymyksen asettelu • Esim. henkilösuhteiden erottelu, objektin laadun erottelu jne.

19. Työn paikantaminen • Osoitettava kyky tietyn alueen tai alueiden perusasiantuntemusta edellyttävässä tutkimustyössä • Tutkimustraditio • Raja-alueet lähialueisiin • Ylittävä keskustelu yli rajojen • Paikantaminen -> (1) tutkimustapateorian tasolla ja (2) tutk.aineellisen aihepiirin kysymyksenasettelun paikantaminen

20. Oikeusteorian tuntemus • Perusvaatimus • Teorian tuntemus ja hallinta -> erottaa käytännön toiminnoista (lainopillisesta selvitystyöstä) • Teorian taso -> oikeusteoreettiset käyttö-edellytykset tunnettava; esim. juridisten peruskäsitteiden ja oikeusperiaatteiden käyttö

21. Työn alaan liittyvä lukeneisuus • Lukeneisuuden vaatimus -> perus-vaatimus • Kotimainen aineisto kokonaisuudessaan omassa substanssiaineessa • Eettinen näkökohta -> edellyttää neutraalia oikeuslähdeaineiston käyttöä • Oikeusteorian kattavuus vähäisempää • Pohjoismainen lainsääd. + tutk.traditio

22. Ulkomainen tutk.traditio tai lainsäädän-nöllinen ratkaisumalli tunnettava -> jos asiallinen liittymä tutkimusaiheeseen • Eurooppalainen oik.kehitys tunnettava, EY –oikeus + Euroopan ihmisoikeussopimus • Oikeusvertailua koskeva jakso on hyödynnettävä itse tutkimuksessa • Ajantasainen normi- ja kirjallisuustietous • Alkuperäisyys, ei plagiointia!

23. Sisäinen johdonmukaisuus • Kirjoittaja hallitsee aihepiirinsä • Aiheen rajaus -> naseva otsikko • Työn on vastattava (1) työssä asetettuun perustavoitteeseen ja (2) sen mukaisiin alakysymyksiin (joita voi olla 3-6) • Edellä sanottu määrää työn kokonaisrakenteen -> luvut ja alaotsikot • Rakenne voi muodostua esimerkiksi seuraavanlaiseksi:

24. Aineen rakenne • Lähtökohdat - kuvaus ilmiöstä / toimintaympäristöstä (2) Tehtävänasettelu - Kokonaistavoite - yksilöidyt konkreettiset alakysymykset (3) Varsinainen tutkimusjakso - 2-3 lukua alaotsikoineen (4) Aineessa ei yleensä tiivistelmää; sitä vastoin tutkielmassa voi olla ”lopuksi” –jakso, jossa kirjoittaja esimerkiksi säädettävän lain kannalta tuo oikeuspoliittisia ajatuksiaan esille

25. Kirjoitustyön dispositio (runko otsikoineen) elää koko työn ajan • Eduksi on, että aivan kirjoitustyön lopussa palataan tehtävänasettelua koskevaan osioon ja se kirjoitetaan uudestaan • Viittauskulttuuri -> on otettava vakavasti • Lähdesyvyys -> ei tyydytä vain yleis-teoksiin (perusoppikirjaan)

26. Johtopäätösten perustelu • Hyväksyttäviä kysymyksiä  hyväksyttäviä vastauksia • Systeemirajojen ylitys • Tulkintastandardien tuntemattomuus • Sitoutuminen oikeuskäytäntöön • Lopputuloksen johtaminen kysymyksenasettelusta

27. Tieteellinen omaperäisyys • Tavoitteet • Tarkastelukulman valinta • Kysymyksenasettelut • Jäsentely • Väitetään jotain -> uutta aikaisempaan nähden -> uutta tietoa -> tieteen tehtävä

28. Arvostelussa kiinnitetään huomiota • Onko aiheen kannalta relevantit oikeudelliset ongelmat osattu hahmottaa? • Onko relevantti lainsäädäntö, oikeustapausaineisto ja oikeuskirjallisuus löydetty ja onko aineistoa osattu hyödyntää asianmukaisesti? • Kykeneekö kirjoittaja itsenäiseen juridiseen argumentaatioon? • Onko työ osattu laatia sellaiseen muotoon, että se vastaa oikeustieteellisissä teksteissä käytettäviä muodollisia ja tieteellisiä konventioita? • Kykeneekö opiskelija kirjoittamaan virheetöntä ja selkeää asiaproosaa äidinkielellään?

29. Arvosteluperusteita • Hylkäämiseen vaikuttavat  • lähteiden plagiointi tai orjallisen seuraaminen • Sekavuus, virheellisyys • Olennaiset puutteet lähteiden käytössä tai argumentoinnissa

30. Arvosanat • a,lubenter ja non sine (1-2) • Kattava, pinnallinen selostus aiheesta • Ei plagiaatteja • Cl-magna (3)  • Jäsennelty selostus asiakokonaisuudesta • Ei systemaattisesti perustu suoraan aikaisempaan kirjoitukseen • Tiedostettu kysymyksenasettelu, jonka mukaan tutkimus on myös toteutettu

31. Eximia ja laudatur (4-5)  • Itsenäisesti valittu ja johdonmukaisesti suoritettu tutkimustehtävä • Osoittaa kykyä argumentoida itsenäisesti ja punnita eri argumentteja • Erinomainen kieliasu, kirjoitustyyli ja tekninen viimeistely

32. Seminaarityön ulkoinen muoto • Kansilehti -> otsikko, aine, jolle työ tehdään, tekijän nimi, ajankohta ja ohjaaja • Sisällys(luettelo) • Lähteet • Lyhenteet • Varsinainen leipäteksti • 1. luvun otsikko 1.1. alaotsikko 1.1.2. alaotsikon alaotsikko