Perhe- ja jäämistöoikeuden harjoitusseminaari kl 2013

1. Perhe- ja jäämistöoikeuden harjoitusseminaari kl 2013 Yliopistonlehtori Tapani Lohi

2. Harjoitusseminaarin tarkoitus 1) Juridisen ajattelun ja argumentoinnin kehittäminen. 2) Harjaannuttaa opiskelijaa juridisen asiatekstin kirjoittamiseen ja oikeudellisen lähdemateriaalin käyttämiseen. 3) Tieteelliseen kirjoittamiseen perehdyttäminen. 4) Juridisen tiedon syventäminen: a) Oman työn aiheesta, b) Opponoitavan työn aiheesta ja c) Muiden seminaarilaisten aiheista. 5) Suullisen esiintymisen harjoitus

3. Harjoitusseminaarin vaatimukset 1) Seminaarityö: ohjepituus 15-20 sivua Palautus viimeistään ke 6.2 klo 16.00 sähköpostitse (opettajalle + kaikille seminaarilaisille). 2) Oman työn suullinen esitys ja puolustaminen. - Esityksen ohjepituus 15 minuuttia. - Havaintovälineiden käyttö pakollista. - Syytä miettiä, mistä asioista puhuu – aika ei riitä koko työn sisällön läpi käymiseen. 3) Yhden työn opponointi: sekä suullisesti että kirjallisesti (n. 3 s.). - Kirjallinen versio palautettava esityskerralla.

4. 4) Lyhyt kirjallinen kommentti (1-2 s.) yhdestä työstä (muusta kuin opponoitavasta). - Palautettava viimeistään ko. työn esityskerralla 5) Läsnäolo seminaarissa - to 10.1. pakollinen - seminaarijakso (11.-15.2.): neljänä päivänä viidestä. 6) Aktiivinen osallistuminen keskusteluun. Työt luettava ennen seminaarikertoja! Ohjauksesta Jokaisen seminaarilaisen on oltava hyvissä ajoin ennen työn palautusta yhteydessä seminaarin pitäjään – viimeistään ke 23.1.

5. Seminaarityö = ON-lopputyö • Hyväksytty seminaarityö käy sellaisenaan ON-lopputyöksi. • Harjoitusseminaarin arvosana = ON-lopputyön arvosana. • Opiskelijan ilmoitettava valinnasta seminaarin pitäjälle hyvissä ajoin ennen ON-publiikkiin ilmoittautumista.

6. Läksyt torstaiksi 10.1. 1) Lukekaa vanha seminaarityö (”Rintaperillisen lakiosa ja lesken asumissuoja”) • Pohtikaa, mikä työssä hyvää, mikä huonoa.’ • Esim. esityksen rakenne, lähteiden käyttö, argumenttien perustelu, esitystekniset seikat • Miettikää kysymyksiä oman työnne tekemistä ajatellen. 2) Tutustukaa Tapani Lohen opetusmonisteeseen ”Oikeustieteellinen seminaarityö”. - löytyy perhe- ja jäämistöoikeuden kotisivulta (oppimateriaalit).

7. Kirjoittamisohjeita: • Tapani Lohi: Oikeustieteellinen seminaarityö (2006) Perhe- ja jäämistöoikeuden kotisivuilla (oppimateriaalit) Pääkohtia: • Muotoseikkoja • Työn sisältöä koskevia näkökohtia • Lähteiden käyttämisestä • Esityksen itsenäisyys • Kieliasu

8. Työn sisältö: keskeisiä asioita • Rajaus: • Rajaa riittävästi, mutta älä liikaa. • Rajaukset tehtävä käsiteltävän asian ehdoin – ei pelkästään omien mieltymysten ja ensiarvioiden mukaan! • Vaara: • Liikaa yleisiä, kaikille tuttuja (jopa itsestään selviä) asioita. Liian vähän työn ydinasiaa koskevaa pohdintaa! – Vaikeisiin ja epäselviin kysymyksiin ei juuri paneuduta. • Kysymyksenasettelu. • Kirjoittajalla on oltava jokin tutkimustehtävä, jota hän pyrkii toteuttamaan.

9. Itsenäisyys I 1) Teksti itse tuotettua. • Ei valmiin tekstin kopiointia • Ei myöskään valmiin työn rakenteen suoraa kopiointia 2) Lähteet osoitettava viittauksin • Milloin lähdeviite ja milloin ei? 3) Kriittinen ote lähdeaineistoon • Kaikkea kirjoihin kirjoitettua ei pidä uskoa! • Jos tietyn kirjoittajan teksteissä havaitaan sisäisiä ristiriitoja, tämä nostettava esille (ei saa ”salata” ongelmalliselta tuntuvia kannanottoja).

10. Itsenäisyys II 4) Työssä esitetyt kannanotot kannanotot ja niiden perustelut ymmärrettävä • Jos työssä esitetään normiväite: ”Tosiseikasta X seuraa A”, kirjoittajan tiedettävä, mihin väite perustuu: • 1) Lähdepohja: lain säännös, esityölausuma, KKO:n käytäntö, vai oikeustiede? • 2) Asiasyyt: Miksi oikeudessamme on tällainen säännös, miten sitä voidaan asiallisesti perustella? • Ymmärrettävä myös, mitä normiväite X -> A merkitsee käytännön soveltamistilanteissa. 5) Sisällössä jotain omaa • Itse hahmoteltuja kysymyksiä • Omia mielipiteitä

11. Esittämisjärjestyksestä • Tärkeää miettiä, missä järjestyksessä asiat tuodaan esille. 1) Työn kokonaisrakenne (eri jaksojen välinen järjestys, yksittäisten jaksojen kokoonpano) 2) Yksittäisten jaksojen rakentaminen 3) Yksittäisten tekstinkappaleiden rakentaminen

12. Esityksen pitäisi edetä johdonmukaisesti ja asioiden tulla esille sellaisissa yhteyksissä, että kirjoituksesta muodostuu helposti seurattava kokonaisuus. • Peukalosääntöjä: • Perustavat asiat, joiden varaan täydentävä aines rakentuu, kannattaa esitellä lukijalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. • Yleisestä erityiseen: Luonteeltaan yleiset asiat syytä esittää ensin, ja erityiskysymykset vasta tämän jälkeen • Esim. lakiosan täydennyksen yleiset edellytykset ennen täydennysvastuun täsmällistä sisältöä tai täydennysvaatimuksen toteuttamista. • Asioiden esittämisjärjestystä oltava valmis muuttamaan moneenkin kertaan kirjoitustyön kuluessa!

13. Lähteiden käytöstä Oikeuslähteiden ”etusijajärjestys”: 1) Laki 2) Lainvalmistelutyöt + oikeuskäytäntö 3) Oikeuskirjallisuuden kannanotot Jos joku asia todetaan suoraan laissa, on viitattava lakiin. Ei tarvita välttämättä viittausta oikeuskirjallisuuteen. Samoin, jos kannanotto perustuu suoraan esityölausumaan. Lukijalle joka tapauksessa selvitettävä kannanoton varsinainen ”lähde” (siis löytyykö se esim. suoraan laista tai hallituksen esityksestä vai onko kyse aidosti tietyn kirjoittajan omasta mielipiteestä).

14. Oikeuskirjallisuuden käyttämisestä Lähteiden ”etusijajärjestys” 1) Edustavimmat – vähemmän edustavat lähteet • Jotain asiaa nimenomaisesti käsittelevä tieteellinen artikkeli tai monografia (esim. väitöskirjat). • Tieteellinen yleisesitys (esim. Aarnio – Kangas SJO I) • Oppikirja tai käytännön käsikirja • Pääsykoekirja tai maallikoille suunnattu teos. 2) Mahdollisimman tuoreet lähteet • Uusin painos (saatavuusongelma)

15. Sisennettyjen tekstikappaleiden käyttö Esimerkkejä käyttötarkoituksista: - KKO:n ratkaisu, esimerkiksi sen otsikko. - Lainkohta tai joku pitkähkö lainattu ilmaus - Mieti aina, tarvitaanko todella lainausta, vai olisiko parempi selittää asia omin sanoin. - KKO:n ratkaisut tai lainkohtalainaukset liitettävä aina jotenkin tekstiin . - Jaksoa ei pidä aloittaa ”selittämättömällä” lainauksella. - “Sivupolku”, joka sisältää tärkeää asiaa, mutta menee kuitenkin esityksen pääjuonen sivuun. Huom: lukijan voitava ymmärtää esitys, vaikka hän hyppäisi tällaisen kohdan yli.

16. Alaviitteistä • Erilaisia käyttötapoja: 1) Lähdeviitteinä • Kirjallisuusviitteet, joskus myös KKO:n ratkaisut. 2) Keskusteleva alaviite, jossa otetaan kantaa jonkun toisen esittämään käsitykseen. 3) Sivuhuomautuksen luonteinen alaviite. • Monesti on harkinnanvaraista, pitäisikö tietty asia esittää a) normaalissa tekstissä, b) sisennyksessä vai c) alaviitteessä.

17. Keskustelevien tai ”sivuhuomautuksia” sisältävien alaviitteiden ja sisennysten käyttäminen • Ei ole pakollista. • Edellyttää hyvää harkintaa. • Nostaa monesti työn syvyystasoa. • Mallia saa (hyvässä ja pahassa) tieteellisistä artikkeleista ja monografioista.

18. Opponoinnista • Opponentin perehdyttävä riittävän hyvin työhön ja sen aiheeseen. Tarvittaessa tarkistettava itse asioita lähteistä (laista, kurssikirjoista, artikkeleista). • Opponoinnissa keskityttävä työn asiasisältöön. Opponentilla täytyy olla siitä jotakin sanottavaa: jotain kysyttävää, jotain ”´vastaan väitettävää”. • Muotoseikoista saa esittää vain lyhyen huomautuksen, mikäli jokin antaa tähän erityisen aiheen.

19. Huomautusten ja kysymysten aiheita, joitakin esimerkkejä • Kokonaisuutta ja rakennetta koskevat huomautukset: - ”Työn eri jaksot eivät muodosta oikein johdonmukaista kokonaisuutta. Esimerkiksi jakso 4. jää mielestäni aika irralliseksi – se ei oikein kuulu käsiteltävään asiaan”. - ”Eikö luvun 4. loppuun jätetyt asiat olisi ollut järkevämpää selostaa jo heti työn alussa?” • Yksittäisen kannanoton sisällön tarkistaminen: - ”Sanot s. 13, että... Mitä oikeastaan tarkoitat tällä?” - “Mitä tämä sääntö voisi merkitä käytännössä. Ajatellaan vaikkapa tilannetta, jossa....” • Kannanoton riitauttaminen - “Sanot s. 11 että....Mutta onko asia todella näin? Eikö pikemminkin voitaisi ajatella, että ....?”

20. Lisäkysymysten esittäminen • “Toteat, että lakiosa voidaan aina suorittaa rahana. Olisiko ajateltavissa että testamentinsaaja käyttäisi sen maksamiseen jotakin muuta omaisuutta?” • ”Selostat s. xx, missä ajassa lakiosa on suoritettava. Mutta mitä siitä seuraa, jos testamentinsaaja myöhästyy tästä määräajasta ja yrittää maksaa vaikkapa viikon myöhässä?” • Lisäperustelujen vaatiminen jollekin kannanotolle. - “Viittaat kantasi tueksi N.N:n teokseen. Mutta voiko asia olla näin? Laissahan todetaan, että……” • Kirjoittajan oman kannan kysyminen? - “ Olet esittänyt tässä K:n ja L:n kannan, mutta mitä mieltä itse olet”?