Työnilo

1. Työnilo Valittamisesta vaikuttamiseen Myönteisyys mahdollistajana Vinkkejä iloon Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

2. Pitää paikkansa, mutta… Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

3. Myönteiset tunteet laajentavathavaitsemistamme Hyvä terveys, onnellisuus positiivisesti poikkeava käyttäytyminen Rakentavat kestäviä henkilökohtaisia voima- varoja (sos. tuki, sitkeys, luovuus, taidot ja osaaminen) Uudet ajatukset, teot, suhteet Myönteiset tunteet Cohn & Fredrickson, 2009 Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

4. Positiivisesti poikkeava käyttäytyminen näkyy asiakkaillakin • synnyttää luottamusta itseen ja toisiin • lisää ykseyden, yhteisöllisyyden tunnetta • edistää luovuutta • ja auttaa isomman ”kuvan” näkemistä • jokainen toimija (esimies, alainen, kollega ja asiakas) voi vaikuttaa valitsemalla positiivisen käyttäytymisen neutraalin tai negatiivisen sijasta. • johdon positiivinen käyttäytyminen toimii roolimallina koko henkilöstölle; innostus, energia ja myötäeläminen tarttuvat. • kannattava palveluliiketoiminta perustuu sekä palveluorganisaation sisäiseen positiiviseen ilmapiiriin ja myös asiakas-toimittaja yhteistyön positiiviseen ilmapiiriin. • tunteet siirtyvät myös puhelimitse. • M. Fischer 2012, http://lib.tkk.fi/Diss Professori Marja-Liisa Manka, Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu

5. Miten synnyttää voimavaroja? • Oletus: päivittäisten myönteisten tunteiden kokeminen lisää henkilökohtaisia voimavaroja • Kohde: It- alan yritys Compuware Corporation • Mitä tehtiin? Tutkittavat harrastivat rakastavan ystävällisyyden meditaatiota (LKM) päivittäin vähintään 5 päivänä viikossa 9 viikon ajan. He raportoivat päivittäin tunteistaan ja edellispäivän meditaatiostaan. Lisäksi he kirjasivat nettiin myös positiivisia emootioita kuten huvittuneisuus, kunnioitus, tyytyväisyys, ilo, kiitollisuus, toiveikkuus, kiinnostuneisuus, rakkaus ja ylpeys. • Miten arvioitiin menestystä? Koeryhmä ja kontrolliryhmä, joiden tiedollisia, sosiaalisia, psykologisia ja fysiologisia voimavaroja seurattiin ennen ja jälkeen harjoitusten. Professori Marja-Liisa Manka

6. Tulokset- elämäntyytyväisyys kasvoi Muutos myönteisissä emootioissa Muutos resursseissa Muutos elämän- tyytyväisyydessä -tavoitteellisuus -menneisyyteen myönteisesti suhtautuminen -nykyhetkeen myönteisesti suhtautuminen -myönteinen ajattelutapa -kasvuhalu -itsenäisyys • -mindfulness + • -tavoitteiden asettamisen kyky + • -tulevaisuudesta nauttiminen + • -elämänhallinta + • -itseluottamus + • elämän tarkoituksellisuus + • saatu sosiaalinen tuki + • sairauden oireet vähenivät Professori Marja-Liisa Manka

7. johtamiseen ja hallinnointiin menevä aika suuri työtaakka tunne siitä, että on koko ajan sidottu työhön taloudellinen vastuu työn itsenäisyys, työn haasteet ja mahdollisuus toteuttaa itseään työssä Mikä syö työniloa ja mikä tuo voimia yrittäjällä? Yrittäjät tyytyväisempiä työhönsä kuin palkkatyössä olevat: mielenkiintoinen työ selittää 58 prosenttia yrittäjien ja palkkatyöläisten välisistä eroista työtyytyväisyydessä ja työn itsenäisyys 35 prosenttia. (Benz & Frey 2008.) Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

8. Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus ”Minulta vaaditaan liikaa” ”Yöuni pätkii” Innostus ”Ihania haasteita” + Virittyminen työn imu stressi Mielipaha - Mielihyvä + työuupumus työssä viihtyminen - Masennus ”Minusta ei ole mihinkään” ”En jaksa lähteä työhön.” Mukavuus ”Ihan kivaa!” ”Olisiko jo aika saada uutta?” Professori Marja-Liisa Manka Warr 1990, Hakanen 2004

9. Stressin kehittyminen VAIKUTTAVUUS Ylikuor- mitusraja Hälyttävät esioireet : Fysiologiset Uni- häiriöt Krooninen väsymys Tilapäinen väsymys Positiivinen stressi Hienoa työskennellä Olen kestävyy- teni rajoilla Mikään ei riitä Vaatimukset kasvavat Alentunut itsetunto Kukaan ei välitä Kyynisyys Uupuminen En kelpaa Työkyvyt- tömyys Olen lopussa Energian rapautuminen AIKA Professori Marja-Liisa Manka

10. Psykologinen pääoma • on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen. • vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään • on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008, Lyubomirsky 2007 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

11. Mistä se muodostuu? Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008 • Itseluottamus: ihmisellä on tarvittava itseluottamus omista kyvyistä onnistua haasteellisten tehtävien suorittamisesta= hallinnan tunne • Toiveikkuus: on halua kulkea tavoitteita kohti (”tahtovoima”) ja tarvittaessa löytää vaihtoehtoisia polkuja niiden saavuttamiseen (”keinovoima”) 11 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

12. Mistäse muodostuu? • Realistinen optimismi: ihminen näkee asioiden myönteiset puolet • Sitkeys: kohdattaessa ongelmia ja esteitä, ne eivät lannista, vaan ihminen kestää ne ja aloittaa alusta. Kaisa, 95 v Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

13. Itsetuntemuksen lisääminen: myönteiset vahvistukset http://www.youtube.com/watch?v=qR3rK0kZFkg Professori Marja-Liisa Manka

14. Opettele myönteisyyttä • Hae tietoisesti myönteisiä tunteita: hymyile, mieti kiitollisuudenaiheita, etsi tähtihetkiä, löydä antamisen ilo • älä arvostele suorituksiasi ja vertaile niitä muihin • anna itsellesi anteeksi: olet riittävän hyvä • tartu kielteiseen tunteeseen heti sen ilmaannuttua, mieti, mitkä tosiasiat tukevat tunnetta, mitä vastaväitteitä on olemassa, mitä pahimmillaan voi tapahtua ja mitä voisit tehdä, jotta näin ei kävisi • entäs sisäinen höpöttäjä päässäsi: moittiiko vai kehuuko? Huolihetkien pitäminen Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

15. Tunnista uskomuksiasi • pysähdy miettimään päättelysi perusteita jos • olet täysin vakuuttunut oman päätelmäsi luotettavuudesta • perustelet päättelyäsi heppoisilla perusteilla • arvioitava henkilö poikkeaa jollakin tavalla muista • kiinnitä runsaasti huomiota omien näkemyksiesi vastaiseen tietoon • mieti, minkälaista tietoa on väitteesi taustalla, voisiko asiaa tulkita toisellakin tavalla?

16. Vältä syntipukkeja Haudataan Joku Muu • ei tehdä syntipukkeja muista: esimiehistä, ikävistä työkavereista, puolisosta tai itsestä • älä anna syyllisyyden määräillä itseäsi • opi menneistä ja unohda ne sitten, marttyyrinkruunu ei kaunista Pekka Jylhä Syntipukki 2005 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3

17. Huolehdi ihmissuhteistasi Ei ole vielä liian myöhäistä Pekka Jylhä: | It is not too late, 2009, Stuffed hare, light http://theendofbeing.com/2011/01/05/and-the-hare-pekka-jylha-and-sculpture-as-existential-fable/5-3 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

18. Kehu ihmisiä! Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

19. Nähdäkseen on pysähdyttävä Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

20. Opettele läsnäolotaitoja • keho vaikuttaa tulkintaan: miiminen onnellisuus (esim. kynä hampaiden väliin) • jopa 90% ajattelustamme on muualla kuin tässä hetkessä • läsnä oleminen hetkelle, itselle ja toiselle ihmiselle • pysähtyminen • rauhoittuminen esim. rauhallisesti hengittäminen tukee läsnäoloa Mitä hyötyä: • siirtymä edellisestä asiasta käsillä olevaan (palautuminen, jaksaminen) • levollisuus, tyyneys, parhaimmillaan flow • hyvä perusta vuorovaikutukselle, havainnoinnille ja toiselle ihmiselle kuulluksi tulemisen kokemus • asian näkeminen monesta näkökulmasta, uusien asioiden huomaaminen • www.kuntoutussaatio.fi/punk Materiaalit Oman hyvinvoinnin lähteille Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

21. Palautuminen edistää hyvinvointia • On tärkeää, että vapaa-ajalla kykenee psykologisesti irrottautumaan työstä eli unohtamaan työn henkisesti, sillä se edistää tehokkaasti palautumista. • Irrottautuminen on tärkeää kuitenkin myös silloin, kun työnteko on mukavaa, sillä se takaa, että nautimme työstämme jatkossakin. • Negatiiviset tunteet hidastavat palautumista. • Harrastukset ja oman ajan ottaminen edistävät palautumista • Ikääntyessä palautuminen vaikeutuu, erityisesti naisilla. • Unikin uudistaa elintoimintoja Professori Marja-Liisa Manka

22. Liikunta on masennuslääkettä ja aivojen bodaustakin • voit ehkäistä muistihäiriöiden syntymistä sosiaalisilla harrastuksilla sekä liikunnalla, sosiaaliset harrastukset olivat liikuntaa tehokkaammin tutkittavien ollessa 43-vuotiaita • erityisesti liikunta ja sen pysyvä harrastaminen ehkäisi selvästi muistin heikkenemistä siirryttäessä 43 ikävuodesta 53 vuoteen • liikunta parantaa aivojen välittäjäaineen, serotoniiniin, vaikutusta –kuten masennuslääkkeetkin • liikunta korjaa myös masentuneiden aivoissa tapahtuneita muutoksia lisäämällä hermokasvutekijöiden erittymistä ja rakentaa uusia hermosolujen välisiä yhteyksiä katkenneiden tilalle • Richards M, Hardy R, Wadsworth (2003), Fogelholm M. & Vuori I. (toim.) 2005 Marja-Liisa Manka

23. luonnon katselu tai siellä oleilu rentouttaa noin 4-7 minuutin kuluttua jo viisi minuuttia liikuntaa vihreässä ympäristössä voi edistää mielenterveyttä, väittävät brittitutkijat. Vaikutus tehostuu, jos alueella on myös järvi, joki tai muu vesistö. Erityisen suotuisasti luonnon-ympäristö vaikuttaa nuoriin. 4-7 min. –syke hidastuu ja lihasjännitys laukeaa 20 min. -negatiiviset tunteet vähenevät 40 min. – tarkkaavaisuus kasvaa 2,5 tuntia – immuunivaste ja vastustuskyky lisääntyvät Luonto rauhoittaa Korpela 2009, (toim.) Kinnunen & Mauno; Barton J. & Pretty j. 2010 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

24. Kenenkään etu ei ole, että vajoamme toivottomuuteen ja valittamisen kierteeseen. Myönteiset tunteet auttavat näkemään kokonaisuuksia. Ilo tarttuu asiakkaisiinkin – jopa puhelimitse. Aloittakaamme siis työhyvinvointitalkoot näkökulman vaihdoksesta. Ensiavuksi sallittakoon valittajien kuoron perustaminen, jonka avulla etsimme esille työhyvinvoinnin esteet ja ryhdymme sen jälkeen tositoimiin. Toimivat työnteon tavat muodostavat työrauhan perustan. Nähkäämme jokaisessa jotakin hyvää. Kysytään toiselta, miten hän haluaa itseään kohdeltavan. Tarvitsemme harvennushakkuuta omassa päässämme kirkastaaksemme ajatuksiamme ja ollaksemme läsnä. Umpikujakin saattaa olla hyvä matkaan lähettäjä. Tavallinen ihminen tuo valon pimeyteen, siis jokainen meistä! Työnilonjulistus 2013 Tampere 8.1.2013 www.uta.fi/jkk/synergos 24 Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto

25. Manka, M-L & Hakala, L. 2011. Henkilöstö-tunnusluvut johtamisen tukena. Tukea tuottavuuden ja työyhteisön hyvinvoinnin kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö Manka M-L & Mäenpää M. 2010. Tulevaisuuden osaajaksi. Tulosta osaamis-tarpeiden tunnistamisella. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Hakala L., Nuutinen S. & Harju R. 2010.Työn iloa ja imua – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Manka M-L., Keskinen A., Siekkinen P.& Nuutinen S. 2009. Työyhteisötarinoita – ongelmista ratkaisukeskeiseen kehittämiseen. Manka M-L. 2008. Tiikerinloikka työniloon ja menestykseen Talentum Manka M-L. 2007. Työrauhan julistus – miten olla ihmisiksi alaisena ja esimiehenä. Kirjapaja Manka,M-L., Kaikkonen,M-L. & Nuutinen, S. 2007. Hyvinvointia työyhteisöön. Eväitä kehittämistyön avuksi. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos & Esr. Lisätietoa Työnilo –kirja 31.5.2013 asti tilaa koodilla 1NT33LNT -20 % (ovh 46,20 ) asiakaspalvelu@sanomapro.fi p.020391000 . www.uta.fi/jkk/synergos www.docendum.fi Manka M-L. & Larjovuori R-L. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Tampereen yliopisto, STM, Esr & Kuntoutussäätiö. Nuutinen S. , Heikkilä-Tammi K., Manka M-L. & Bordi L. 2013. Vuorovaikutteinen johtajuus työuran jatkamisen keinona. Tampereen yliopisto & TSR. Manka M-L& Bordi L. 2013. Perusasioista pieniin ihmeisiin – kuntajohtamisen kuva. KAKS & Tampereen yliopisto. Manka M-L. , Heikkilä-Tammi K. & Vauhkonen A. 2012. TYÖHYVINVOINTI JA TULOKSELLISUUS. Henkilöstön arvoa kuvaavat tunnusluvut johtamisen tukena kunnissa. Tampereen yliopisto, Tekes, KT ja Keva. Manka M-L 2011 Työnilo. WsoyPro. . Professori Marja-Liisa Manka Tampereen yliopisto