1 / 12

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO metsakeskus.fi yhteismetsat.fi

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www.metsakeskus.fi www.yhteismetsat.fi. MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus jukka.matilainen@metsakeskus.fi. Mikä on yhteismetsä?.

Download Presentation

YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO metsakeskus.fi yhteismetsat.fi

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. YHTEISMETSÄ=HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTOwww.metsakeskus.fiwww.yhteismetsat.fi MH Jukka Matilainen p. 0400 497 574 Suomen metsäkeskus jukka.matilainen@metsakeskus.fi

  2. Mikä on yhteismetsä? • Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi • Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouden harjoittamiseen, jos se on taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista • Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat • Osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka on oikeushenkilö • Osakkaat eivät vastuussa osakaskunnan sitoumuksista

  3. Perustietoa yhteismetsistä • Vanhimmat yhteismetsät perustettu v. 1887 • Yhteismetsiä nykyisin n. 275 kpl, osakkaita lähes 25 000 • Yhteismetsiä n. 576 000 ha eli n. 4,5 % yksityismetsien pinta-alasta • Koko vaihtelee alle 20 ha - 90 000 ha • Isoimmat yhteismetsät Pohjois-Suomessa • Suosio lisääntyy jatkuvasti

  4. Hallintomalli • Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous • Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta • Isoilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia • Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet • Tilintarkastaja (ei pakollinen pienissä yhteismetsissä) • Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä • Keskeiset säädökset ja asiakirjat: • Yhteismetsälaki 109/2003 • Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995 • Ohjesääntö • Metsäsuunnitelma

  5. Miksi yhteiskunta suosii? • Yhteismetsää hoidetaan ja käytetään metsäsuunnitelman mukaan → tasainen toimintamalli • Tasainen työllistävyys • Tasaiset verotulot yhteiskunnalle hyvä asia • Yhteismetsät tuottavia ja niiden kannattavuus hyvä, vaikka sijaitsevat keskim. heikommilla maapohjilla • Estää metsänomistuksen pirstoutumista

  6. Yhteismetsän vahvuudet • Hyvä metsien hoito + tasainen ja jatkuva tuotto • Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät yksikkökustannukset • Metsien säilyminen eheänä kokonaisuutena – myös sukupolvenvaihdoksessa • Perustaminen ja liittyminen hyvin edullista • Omistamisen vaivattomuus • Yhteismetsän tarjoamat virkistyskäyttömahdollisuudet • Toimiva ja demokraattinen hallintomalli • Helppo ja kohtuullisen turvallinen sijoitusmahdollisuus • Alhaisempi tuloverotus (28 % vs. 30 - 32 %)

  7. Yhteismetsän heikkoudet • Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa • Hallintokustannukset + hallintomallin haasteellisuus • Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei erityistä oikeutta omaan metsään • Osakkaan omatoimisen metsätyön, hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset • Oma äänivalta riippuu osuuden koosta + äänileikkuri • Yhteismetsäosuuden kaupasta ei synny metsävähennysoikeutta

  8. Erityispiirteitä • Kirjanpito- ja tilintarkastus lailla säädellysti • Osuudet ovat vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla etuosto-oikeus • Osuuksilla voi olla ohjesäännössä luovutusrajoitus, jolla estetään liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostuminen • Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, joka turvaa pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa • Sopimuspohjaisen yhteismetsän voi purkaa tai osuutta vastaavan maa-alueen erottaa, jos osakaskunta puoltaa ¾ enemmistöpäätöksellä - mutta omaa metsäaluetta ei käytännössä voi sellaisenaan saada takaisin

  9. Yhteismetsän verotus • Verotetaan yhteisetuutena • Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa • Normaali pääomatuloverotus 28 %:n verokannalla • Metsävähennys ja menovaraus käytössä • Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa • Alv-ilmoitukset tehtävä • Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia vastaan ei tule luovutusvoitto- tai varainsiirtoverovelvollisuutta • Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia

  10. Yhteismetsän ohjesääntö • YML 16 §:ssä säädetään ohjesäännön sisällöstä • Ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset yhteismetsän toiminnan järjestämisestä • Malliohjesääntö on hyvä ja suositeltava käytettäväksi • Malliohjesääntö löytyy osoitteesta www.yhteismetsat.fi

  11. Miten pääsee osakkaaksi? • Perustamalla oman yhteismetsän • Liittämällä metsänsä (tai sen osan!) johonkin olemassa olevaan yhteismetsään, jolloin saa yhteismetsäosuuksia liitetyn alueen arvoa vastaavan määrän • Ostamalla myynnissä olevia yhteismetsäosuuksia • Ostamalla tilan, johon kuuluu yhteismetsäosuus

  12. Kenelle yhteismetsä sopii? • Vaivatonta, mutta tuottavaa metsänomistusta arvostavalle • Sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle • Suvulle, joka haluaa metsien pysyvän yhtenäisinä • ”Suurmetsänomistajaksi” haluavalle • Metsien pirstoutumisen estämistä haluavalle • Yhteisöllisyyttä haluavalle • Ammattimaista metsätalouden harjoittamista haluavalle

More Related