Lähdeaineistona käytetty

1. K-moduuliLuento 6: CEPT-lupa, tarkastus, aseman turvallisuus, taajuusalueiden eroja Marko Saarela OH2LRD oh2lrd@sral.fi

2. Lähdeaineistona käytetty • OH6FME materiaalit www.sral.fi • OH3NOB-materiaalit www.sral.fi • www.sral.fi/koulutus -materiaaleja • Kerhojen materiaaleja • Kiitokset materiaalin laatijoille!

3. K-MODUULIN KÄSITELTÄVÄT ASIAT KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA OPISKELUUN JA TUTKINTOHIN LIITTYEN

4. Jotta myös ulkomailla liikuttaessa radioamatöörit voisivat liikennöidä keskenään, monet maat ovat liittyneet ns. CEPT-sopimukseen (CEPT TR-61/01 ) CEPT-sopimuksen mukaan kotimaassaan radioamatööriluvan omaava henkilö saa pitää myös vieraassa maassa yhteyksiä ilman erikseen anottavaa lupaa. Kohdemaassa työskenneltäessä tulee aina noudattaa ko. maan telehallinnon määräyksiä. Lupa EI oikeuta pysyvän aseman perustamiseen ja on voimassa vain niissä CEPT-maissa, jossa on voimassa CEPT TR-61/01 sopimus Yhteyksien pitäminen ulkomailla

5. Esim. Norja kuuluu CEPT-maihin ja norjalaisten amatöörien maatunnus on LA. Mikäli ajan Norjassa autolla, tunnukseni on LA / OH2LRD / M Noudatettaessa CEPT-suositusta kohdemaassa, kutsumerkin jälkeen ei tarvitse liittää mitään lisämerkkejä, mutta niitä voi käyttää tarpeen mukaan (esimerkiksi /M) CEPT-lupa oikeuttaa kaikkien radioamatööreille sallittujen taajuusalueiden käyttöön kyseisessä maassa. Matkustettaessa CEPT-järjestelmän ulkopuoleiseen maahan tulee anoa vastavuoroisuuslupa kyseisen maan telehallinnolta Yhteyksien pitäminen ulkomailla

6. Radioamatööriasemaa ei saa käyttää häiritsemistarkoituksessa (ehdoton kielto) Jos radioamatööriaseman lähetyksestä aiheutuu haitallisia häiriöitä jollekin turvallisuusviestinnälle (vaikka kuinka mitättömiä), lähetys on aina keskeytettävä! Tieto häiriöistä voi tulla esim. puhelimitse Radioamatöörimääräyksissä annetaan ohjeet häiriötilanteiden varalta. Radioamatöörimääräysten mukaisessa häiriötilanteessa on kysymys radioamatööriaseman muulle radioviestinnälle aiheuttamista häiriöistä (eli painopisteessä ei siis ole radioamatöörien väliset häiriötilanteet radiotaajuuksilla…) Jos radioamatööriaseman lähetykset aiheuttavat häiriöitä muulle radioviestinnälle sen normaalilla kuuluvuusalueella, korjauskeinoja ovat häiriön poistaminen tai häiriön rajoittaminen. Häiriöistä

7. Radioamatöörimääräysten mukaisessa häiriötilanteessa radioamatöörillä voi olla tiettyjä velvollisuuksia. Häiriötilanteeseen liittyvän radioamatöörin velvollisuutena on kaikissa tapauksissa neuvotella häiriytyvän vastaanottimen haltijan kanssa. Radiolain mukaisessa häiriötilanteessa mainitaan erikseen tapaus, jossa häiriytyminen johtuu häiriytyvän vastaanottimen teknisistä ominaisuuksista Radioamatöörin asiana ei ole häiriön poistaminen, jos muun liikenteen vastaanotin häiriytyy puutteellisen häiriönsietokyvyn vuoksi. Vastaanottimen haltijan asiana voi olla poistaa häiriö radiolain mukaisessa häiriötilanteessa. Häiriöistä

8. Radioamatöörin velvollisuutena on häiriötilanteessa neuvotella häiriöiden poistamisesta tai rajoittamisesta häiriytyvän vastaanottimen haltijan kanssa ja lisäksi avustamaan tarvittavissa toimenpiteissä. Häiriötilanteessa Viestintävirasto voi joissakin tapauksissa tehdä ehdotuksen osapuolille (tarkoituksena on auttaa osapuolia sopimaan asioista. ) Häiriötilanteessa Viestintävirasto voi joissakin tapauksissa ehdottaa myös toimenpiteitä häiriön poistamiseksi. Ellei vähäistä suuremman häiriön häiriötilanteessa voida sopia asiasta osapuolten kesken, Viestintävirasto ratkaisee asian. Viestintävirasto voi antaa erityismääräyksiä radioamatöörimääräysten lisäksi häiriöiden välttämiseksi. Häiriöistä

9. Radioamatöörin on suostuttava radioamatööriasemansa tarkastukseen milloin tahansa Viestintäviraston määräämä tarkastaja sitä pyytää (Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista (1015/2001) 31 $ 1 mom) Radioamatööriaseman mahdollista tarkastusta varten riittää, kun esittää radioamatööriluvan ja radioaseman käyttäjän pätevyystodistuksen. Esimerkiksi käytät kaverisi radioasemaa hänen ollessa lomalla Espanjassa. Radioamatööriaseman tarkastuksen sattuessa sinun pitää esittää kaverisi radioamatöörilupa tarkastajalle JA oma pätevyystodistus Radioamatööriaseman tarkastajaa ei voi määrätä muu viranomainen kuin Viestintävirasto. Radioamatööriaseman tarkastuksessa ilmenevistä puutteista voi saada huomautuksia Viestintäviraston tarkastajalta. Koskee myös tehdastekoisia laitteita. Radioamatööriaseman tarkastaja voi velvoittaa radioamatööriä ryhtymään toimenpiteisiin esimerkiksi häirötilanteissa (EI peritä pikasakkoja tms.) Radioamatööriaseman tarkastus

10. 1810 - 1850 kHz (160 m)”top band” = yöaikaisia DX-yhteyksiä, päiväsaikaan vaimentunut 3500 - 3800 kHz (80 m)päiväaikaan kotimaa, yöaikana DX-kaukoyhteyksiä 7000 - 7100 kHz (40 m)päiväaikaan kotimaa, yöaikana kaukoyhteyksiä, yhteydet ”skippaavat” pidemmälle kuin 80m Taajuusalueista

11. 10100 - 10150 kHz (30 m)Digimodeja ja CW:tä, ei puhetta 14000 - 14350 kHz (20 m)Päivä- ja yöaikaan kaukoyhteyksiä 18068 - 18168 kHz (17 m)Päivä- ja yöaikaan kaukoyhteyksiä Taajuusalueista

12. 21000 - 21450 kHz (15 m)Auringonpilkkumaksimissa kaukoyhteyksiä, bandi toimii erityisesti päiväsaikaan eurooppa, yöllä kauko-DX 24890 - 24990 kHz (12 m)Auringonpilkkumaksimissa kaukoyhteyksiä, bandi toimii erityisesti päiväsaikaan 28000 - 29700 kHz (10 m)Edellyttää auringonpilkkumaksimia, ”jänniä” avauksia Taajuusalueista

13. 50 - 52 MHz ( 6 m)Sporaadinen E Troposfääriavaukset Aurora Mahdollisuus avauksissa pitää yhteyksiä jenkkeihin jne 144 - 146 MHz ( 2 m)Sporaadinen E Troposfääriavaukset Aurora, meteorisironta, satelliitit, APRS, EME 432 - 435 MHz ( 70 cm) Troposfääriavaukset Aurora, meteorisironta, satelliitit, EME Taajuusalueista

14. Etenemistavat spektriin nähden (mukailtu kirjasta Radio Propagation Principles and Practice)

15. Aurinko • Säteilee sähkömagneettista säteilyä ja hiukkasia • Auringonpilkut ja säteilytaso • auringonpilkkuluku (ei pilkkujen lkm)  auringonpilkkujakso nro. 24 (7 ... 17 vuotta, 11 vuotta) • aurinkovuo F10.7 (kohinatason tarkkailua) • Auringon aktiivisuus vaikuttaa HF-etenemiseen • Auringon oma pyörähdysaika ~27 päivää • Säteily ionisoi ionosfäärin atomeja ja molekyylejä  ”heijastuspinta” radioaalloille

16. Auringonpilkkuluku

17. Ilmakehä F2-kerros F1-kerros E-kerros D-kerros http://www.kowoma.de/en/gps/index.htm

18. Ionosfäärin D-kerros • alin, 55 – 90 km korkeudella • vain päiväsaikaan • vaimentaa, heijastaa ainoastaan VLF-alueella • voi päästää läpi 7 MHz ja 10 Mhz signaaleja korkealla lähtökulmalla, >10MHz helpottaa • yöaikana ei ole estämässä 1.8MHz ja 3.5MHz liikennettä

19. Ionosfäärin E-kerros • keskimmäinen, 90- 150 km • tämäkin vain päivällä • voi heijastaa hieman vaimentaen, hyppy maksimissaan ~2000 km • mielenkiintoinen muiden ilmiöidensä vuoksi (sporadinen E, aurora, meteorit -

20. Ionosfäärin F-kerros • Tärkein pitkän etäisyyden HF-etenemiselle • Valoisana aikana jakautunut F1- ja F2-kerroksiin, n. 300 km ja 400 km korkeudella • F2 näistä tärkeämpi, ei koskaan täysin poissa • korkein ionisaatiotaso kaikista kerroksista • yksi hyppy melkein 4000 km

21. Eteneminen ionosfäärissä, hypyt • yksi tai useampi hyppy, heijastuminen maasta tai eri kerroksista • lähtökulma pieni pitkille hypyille • skippi ja kuollut alue • MUF • Greyline, ”hämärän raja” • long path, yhteydet ”pitkän kautta”

22. Auringon häiriöt • Auringon häiriöt (geomagneettiset ja ionosfääriset myrskyt) • flaret  SID (röntgen), PCA (protonit) • CMEt • A-indeksi (0-400), K-indeksi (0-9) indikoivat avaruussäätilaa, magneettikentän häiriöisyys • nouseva K/Kp  huonontuva HF-keli, parantuva aurorakeli

23. Troposfäärieteneminen • VHF, UHF ja mikroaallot • Avaruusaaltona edetessä heijastukset vaimentavat • Troposfäärieteneminen, kanavoituminen erilämpöisistä kerroksista (VHF, UHF DX) • Troposfäärisiroutuminen: siroaminen vesi- tai lumisateesta, sumusta, pilvistä ja pölystä = gigahertsitaajuuksilla…

24. Maanpinta-aalto • Maanpinnan myötä etenevä aaltorintama, yltää horisontin taakse • Riippuu maan johtavuudesta ja muodosta • vesi ja kostea maa hyviä, kuiva maa huono • tasainen pinta parempi • Koskee lähinnä matalia taajuuksia (LF ja MF) • Vertikaalipolarisoiduille signaaleille

25. Muita etenemismuotoja • Aurora • EME • Meteoriyhteydet • Sporadinen E • Satelliitit

26. Aurora • CMEn jälkeen navoilta virtaa ionosfääriin elektroneja  ionisoi E-kerrosta • 28 – 423 MHz • K-indeksi > 5  auroraa ilmassa • Epätasainen ja liikkuva ”heijastuspinta”  signaalilaatu huononee, VHF/UHF-alueella pitää käyttää CW:tä (A = aurora) tai digimodeja (WSJT) • VHF/UHF DX

27. EME eli kuuyhteydet • Earth-Moon-Earth • 50 MHz – 10 GHz • Haasteita: vapaan tilan vaimennus, ½° kohde, Doppler-siirtymä, Faraday-kääntyminen, epätasainen heijastuspinta… • Vaatimuksia: herkkä vähäkohinainen vastaanotin, tarpeeksi lähetystehoa, tarkka suuntaus, hyvä antenni • Pari pitkää yagia, sata wattia ja digimodemahdollisuus 144 MHz:lla (jos vasta-asema ”superasema”

28. Meteorisirontayhteydet • Meteori aiheuttaa ionisoituneen vanan palaessaan ilmakehässä E-kerroksessa  riittää hyvin lyhyeen qsoon • Hyvin nopea CW tai nykyään digimodet • paloittain koottu • 50 MHz, 144 MHz (28 ... 432 MHz) • 800 ... 2300 km • WSJT-ilmaisohjelma

29. Sporadinen E eli ”Es” • Ionisaatiotaso nousee epätavallisen korkeaksi E-kerroksessa • Esiintyy 28, 50 ja korkeintaan 144 MHz • Useimmiten esiintyy kesäkuukausina, ehtoolla tai aamulla • jopa 2000 km hyppyjä • ”Es-pilvi”, joka voi hävitä äkillisesti ja liikkua

30. Satelliittiyhteydet • Toistinasemia kiertoradalla • useimmiten transponderiasemia: vastaanottavat yhden taajuusköntän ja lähettävät sen sellaisenaan toisella taajuusalueella • VHF, UHF • AMSAT-organisaatio • Suomessa AMSAT-OH • Pitkä perinne satelliittitekniikassa ja -yhteyksissä • Käsikapullakin saa satelliitteja kuuluviin

31. Amatööriaseman turvallisuudesta • Radioamatööriasema on rakennettava niin, ettei sen käyttäjille aiheudu minkäänlaista vaaraa. • Lähettimen suurjännitteiset eivät voi olla rakenteeltaan avoimia. • Radioamatöörilaite on rakennettava siten, ettei ulkopuolinen pääse vahingossa koskettamaan suurjännitteisiä osia • Lähetinantennina ei voi käyttää yleistä sähköverkkoa. • Lähettimen verkkojohtoon on tarvittaessa laitettava sopivia piirejä, joilla suurtaajuuden (RF) pääsy sähköverkkoon estyy. • Vastaanottimen antennina saa käyttää esim. käytöstä poistettua piikkilanka-aitaa. • Antennimastoon tulee tarvittaessa asentaa suurjännitteestä varoittava kilpi.

32. Aseman turvallisuudesta • Antenni • Antennin suurtaajuussäteily ei saa vaarantaa lähistöllä asuvia ihmisiä. • Antenniin tai sen syöttöjohtoon ei saa johtaa verkkojännitettä. • Antenniin ei saa johtaa vaarallisia tasajännitteitä. • Lanka-antennin tulee olla vetolujuudeltaan riittävä. • Antenni on sijoitettava siten, ettei sen suurjännitteisiin osiin pääse vahingossa koskettamaan. • Antenniin saa johtaa vaaratonta tasajännitettä, jota käytetään esim. mastoreleen ohjaamiseen. • Antenniin EI VOI johtaa pientaajuista vaihtojännitettä (esim 50 Hz 230 V), jota käytetään esim. antenniroottorin pyörittämiseen. • Radioamatööriaseman tulee teknisesti täyttää Turvatekniikan keskuksen antamat sähköturvallisuusmääräykset niiltä osin, kun ne koskevat myös radioamatöörilaitteita.

33. Transceiverin ominaisuuksista… • VFO • AF GAIN • MIC GAIN • PROC • AGC, AGC-F • IF Shift • ATT • NB • NR • CLAR • METER – PO – ALC • SQL (SQUELCH) • TUNER (TUNE) • MOX • SPLIT

34. Kysymyksiä?