Lähdeaineistona käytetty

1. K-moduuliLuento 3: RST, Q-lyhenteet, UTC-aika, hätäliikenne, radioamatööriliikenteestä Marko Saarela OH2LRD oh2lrd@sral.fi

2. Lähdeaineistona käytetty • OH6FME materiaalit www.sral.fi • OH3NOB-materiaalit www.sral.fi • www.sral.fi/koulutus -materiaaleja • Kerhojen, mm. OH3AC, materiaaleja • Kiitokset materiaalin laatijoille!

3. K-MODUULIN KÄSITELTÄVÄT ASIAT KYSYMYKSIÄ JA KESKUSTELUA OPISKELUUN JA TUTKINTOHIN LIITTYEN

4. Yhteys.. Tyypillinen radioamatööriyhteys voisi sujua vaikka näin: - Yleiskutsu, yleiskutsu, yleiskutsu tässä OH3AD, OH3AD, OH3AD kutsuu ja kuuntelee - CQ CQ this is OH3AD OH3AD calling CQ and standing by… "OH3AD tässä OH3RF OH3RF" - OH3RF tässä OH3AD. Terve vaan ja kiitokset kutsusta. Saat raportiksi 59, viisi-yhdeksän. Nimi täällä on Marko, Marko ja asemapaikka on Riihimäki, Riihimäki. Otahan sinne. OH3RF tässä OH3AD. OH3RF this is OH3AD hello you are 59 59, name here is Marko, Marko and QTH is Riihimäki, Riihimäki, OVER Vasta-asemaa siis aluksi kiitetään vastauksesta, annetaan raportti, oma nimi ja asemapaikka.

5. RST-yhteydenkuuluvuusraportti • Raportti annetaan yleensä kerran, yhteyden alussa, jotta vasta-asema tietää kuinka hyvin hän kuuluu. Raportti annetaan ns. RST -raporttina, missä • R = luettavuus (readability), asteikolla 1 – 5 • S = voimakkuus (strength), asteikolla 1 - 9 T = äänenlaatu (tone), asteikolla 1-9 Ei käytetäpuheella • Karkeasti ilmaisten • raportti 59 = kuulut erittäin hyvin, • raportti 57 = kuulut hyvin, hieman suhinaa, • raportti 45 = kuuluu huonosti, • raportti 34 = kuulen sanan sieltä, toisen täältä. • Raportti kannattaa antaa totuudenmukaisena, joskin radiokilpailuissa annetaan lähes poikkeuksetta raportiksi 59. • RST -raporttia voi täydentää kirjaimin, esim. revontulien aikaan puhe muuttuu 'suhinaksi', jolloin raportin loppuun lisätään kirjain A (Aurora).

6. Radioamatööriliikenteen Q-lyhenteitä • Tietokoneyhteyksissä käytetään paljon sähkötyskielestä peräisin olevia lyhenteitä. Näissä ns. Q-lyhenteissä kysymysmerkki muuttaa toteamuksen kysymykseksi. Lyhenteitä voidaan täydentää esim. sanoilla YES and NO tai numeroin. • QRL? Työskentelettekö, Onko taajuus vapaa? QRL Työskentelen • QRM Lähetystä häiritään, myös puheessaQRS Lähettäkää hitaamminQRT Lopettakaa lähettäminenQRX OdottakaaQRZ? Kuka kutsuu? (käytetään myös puheella) • QSO Radioamatööriyhteys, myös puheessa ”kuso”QSL Yhteyskortti tai Selvä juttu (käytetään myös puheella)QSY Siirryn toiselle taajuudelle (myös puheella)QTH Asemapaikka (myös puheella)

7. Hätäliikenne radioaalloilla on nykyisenä kännykkäaikana erittäin harvinaista, mutta myös GSM-verkot voivat tukkeutua, maanjäristykset rikkoa lankaverkkoja tai hätä voi sattua merellä. Jotta hätäliikenne radioaalloilla sujuisi mahdollisimman hyvin, on liikenteen pelisääntöjen osaaminen erittäin tärkeää. Hätäliikenteen osaamista tarvitaan myös kaikessa muussa radioliikenteessä ja sen osaaminen on osa radioharrastajan yleistietoutta. Hätäliikenteen saa aloittaa mikäli kulkuneuvoa ja siinä olevia ihmisiä uhkaa välitön ja vakava vaara ja kun tämän vuoksi tarvitaan pikaista apua. Hätäliikenteessä ei kysellä tutkintoja tai oikeuksia: kuka tahansa saa käyttää mitä tahansa taajuuksia millä tahansa tehoilla eli herättää huomiota miten tahansa jos sitä tarvitaan ihmishenkien pelastamiseksi. Hätäliikenne

8. Hätäliikenne aloitetaan hätäkutsulla: puheella HÄTÄKUTSU HÄTÄKUTSU HÄTÄKUTSU tässä TUNNUS tai MAYMAY MAYDAY MAYDAY tässä TUNNUS ”Mayday” -sanojen jälkeen annetaan siis joku yksilöivä tunnus, jolle muut asemat voivat vastata. Sähkötyksellä hätäkutsu annetaan kirjaimet ”SOS” yhteen annettuna (…---…) Hätäkutsu annetaan rauhallisesti, jotta kaikki selvästi tunnistavat kyseessä olevan hätäkutsun. Hätäliikenne

9. Yleensä hätäkutsuun vastaa lähin, voimakkain asema, mutta mikäli et kuule kenenkään vastaavan, olet velvollinen vastaamaan. Kun joku vastaa hätäkutsuun, apua haluava asema kertoo hädän laadun eli antaa hätäsanoman. Kaikki ylimääräinen radioliikenne hätätaajuudella on välittömästi lopetettava ja jäätävä kuuntelemaan annettavaa hätäsanomaa. Kuuntelua on jatkettava kunnes avun saanti perille on varmistunut. Jos joku häiritsee hätäliikennettä, apua haluava asema ilmoittaa SEELONCE MAYDAY ('silence mayday'), muut asemat voivat häätää häiritsijää komennolla SEELONCE DISTRESS. Hätäkutsun antanut asema voi antaa hätäliikenteen hoitamisen toisenkin aseman hoidettavaksi. Hätäliikenne

10. Hätäliikenne jatkuu, kunnes sen loppumisesta erikseen ilmoitetaan sanoilla SEELONCE FEENEE. Ilmoituksen voi antaa ainoastaan apua halunnut asema tai hätäliikennettä johtanut asema. Jos joku ulkopuolinen voi antaa apuaan kesken hätäliikenteen, hän voi tulla hätäliikenteeseen mukaan. Hätäviestejä voi tietysti välittää kolmannelle osapuolelle, poliisille, hätäkeskukseen jne. Avun saamiseksi aiheutuneista puhelin- yms. kuluista voi saada korvausta. Aluksessa hätäliikenteestä päättää aluksen päällikkö! Hätäliikennettä ei koskaan saa harjoitella radioaalloilla! Hätäliikenne

11. UTC-aika on perusaika, josta eri aikavyöhykkeiden aika ilmoitetaan itään mentäessä lisätunteina ja länteen edetessä vähenevinä tunteina. Suomen aikaero UTC-aikaan on talviaikana (normaaliaika) +2 tuntia ja kesäaikana +3 tuntia Eli toisin sanoen UTC = SA-2 (kesäaikana SA-3) Käytetään asemapäiväkirjassa, yhteydenkuittauskorteissa, kilpailuissa yms kaikessa radioamatööritoiminnassa Aikaisemmin samaa tarkoitettiin termillä ”GMT” (Greenwich Mean Time), UTC kuitenkin nykytapa ilmoittaa perusaika UTC:nä (”Universal Time Coordinated”) UTC-aika

12. UTC-aika

13. ”Lokin” eli asemapäiväkirjan pito ei ole enää pakollista. On suositeltavaa, että suomalaiset radioamatöörit pitäisivät edelleen päiväkirjaa vapaaehtoiselta pohjalta silloin, kun se on suinkin mahdollista. Asemapäiväkirjasta on hyötyä mm. DXCC-maiden keräämisen seuraamiseen, häiriötilanteiden selvittämisen ja QSL-kortteihin liittyen Paperiloki tai tietokoneohjelma, esimerkiksi suomalainen Loki5ac Asemapäiväkirja

14. Päiväkirjasta tulisi löytyä seuraavat tiedot: Yhteyden päiväys sekä alkamis- ja päättymisaika (UTC) Vasta-aseman tunnus Käytetty taajuusalue Käytetty lähetelaji (esim. SSB, CW, FM, SSTV, jne.) Radioamatööriaseman sijaintipaikka, jos se poikkeaa tavanomaisesta sijaintipaikasta Radioamatööriaseman käyttäjän nimi tai kutsumerkki, mikäli käyttäjä ei ole asemaluvan haltija Asemapäiväkirja

15. Esimerkkiohjelmia lokinpitoon Logger32 Loki5ac

16. Kysymyksiä?