280 likes | 517 Views
Media- ja tietotekniikkasopimukset. Mikko Välimäki 2.9.2003 mikko.valimaki@hiit.fi +358-50-5980498 http://www.valimaki.org/. Rakenne. Sopimusoikeuden perusteet Erilaisia sopimustyyppejä Projektisopimus Huolto- ja ylläpitosopimukset Konsultointisopimus Salassapitosopimus (NDA)
E N D
Media- ja tietotekniikkasopimukset Mikko Välimäki 2.9.2003 mikko.valimaki@hiit.fi +358-50-5980498 http://www.valimaki.org/
Rakenne • Sopimusoikeuden perusteet • Erilaisia sopimustyyppejä • Projektisopimus • Huolto- ja ylläpitosopimukset • Konsultointisopimus • Salassapitosopimus (NDA) • Vakioehdot ja erilaisia mallisopimuksia
Yleistä • Lähtökohtana sopimusvapaus ja sopimusten sitovuus • Pakottava lainsäädäntö menee ohi, erityisesti kuluttajasopimuksissa (vrt. B-to-B) • Sopimuspakko tietyissä monopolitilanteissa • Syrjintäkielto (rikoslaki) • Sopimus riskinjakona ja pelisääntöinä • Luottamus siihen, että sopijapuolet tekevät jotain tai pidättäytyvät jostakin • Sopimus voi luoda oikeuksia ja velvoitteita • Siviilioikeudellisia velvoitteita myös vahingonkorvaus (sopimuksen ulkoinen vastuu) ja perusteettoman edun palautus
Hyvä sopimus? • Miltä näyttää? • Lyhyt (1-2 A4 sivua riittää Suomessa lähes joka tarkoitukseen 12 pist. fontilla ilman pientä pränttiä) • Selkeä (ei outoja termejä) • Kuka tahansa ymmärtää (ei kapulakieltä tai monimutkaisia lauseita) • Mitä sisältää? • Sopimuksen ehdot (ei jaarittelua) • Ei oleellisia ”reikiä” eli oikeudellisesti pätevä
Mitä kaikkea sopimukseen tulee… • Sopimuksen tarkoitus • Kuka on myyjä? • Kuka on ostaja? • Mikä on sopimuksen kohde? • Mikä on toimitusaikataulu (eräpäivä)? • Paljonko maksaa? • Onko vakuuksia? • Kuka on vastuussa jos suoritus… • Viivästyy? • Joku muu pettää? • Saako sopimuksen purkaa? • …
Sopimuksen muoto ja sisältö • Kirjallinen, suullinen ja hiljainen (konkludenttinen) sopimus kaikki yhtä päteviä • Eroa sopimusten sisällön todistamisessa • Sähköposti ~ kirjallinen sopimus • Poikkeuksina esim. yhtiöiden perustaminen, jolloin vain kirjallinen yhtiösopimus pätevä • Sisältö vapaasti sovittavissa • ”Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista”: kohtuuttoman sopimusehdon sovittelu, hyvän tavan vastaiset ehdot pätemättömiä, virheen merkitys ym.
Sopimuksen syntyminen • Sopimus syntyy kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus • Tarjouksen oltava yksilöity • Jos ei muuta sovittu, tarjous on voimassa kohtuullisen ajan (ehkä viikon) • Jos vastauksessa ehtoja muutettu se katsotaan vastatarjoukseksi
Sopimusneuvottelut • Merkittäviä sopimuksia (ja yleensä isomman organisaation kanssa mitä tahansa sopimusta) neuvotellaan pidempään • Sopimus valmis vasta kun siitä on yhteisymmärrys • Aiesopimus (sovitaan sopijapuolista ja sisällöstä suurin piirtein), esisopimus (sovitaan että tehdään sopimus), käsiraha (jos ostaja mokaa kaupan myyjä saa pitää) ja muut välivaiheet mahdollisia ennen ”varsinaista” sopimusta • Sopimuksen synty voidaan sitoa joihinkin kriteereihin • Vedätys
Edustus ja toimivalta • Valtuutustyyppejä • Valtakirja, asema, toimeksianto, tiedonanto sopimuskumppanille jne. • Kelpoisuus • Ulkopuolelle näkyvä kelpoisuus tehdä toisen puolesta sopimuksia • Jos valtuutettu kelpoinen tekemään sopimuksen, sopimus sitoo aina päämiestä, vaikka sopimuskumppani ei tietäisi toimivaltarajoista • Toimivalta • Jos valtuutettu ylittää toimivaltansa, ei sido päämiestä
Sopimuksen pätemättömyys • Vahvat pätemättömyysperusteet • Oikeustoimikelvottomuus • Pakotus ja uhkailu • Heikot (”tiesi tai olisi pitänyt tietää”) • Valehtelu (”petollinen viettely”) • Kiskonta (”pulan, ymmärtämättömyyden tai kevytmielisyyden hyväksikäyttö”) • Kunnianvastainen ja arvoton menettely (päihtynyt tai sairas sopijakumppani) • Painovirhe sopimuksessa (vrt. laskuvirhe ei tee sopimusta pätemättömäksi)
Sopimuksen päättyminen • Velvoitteiden täyttäminen • Irtisanominen • Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa kohtuullisen irtisanomisajan kuluessa • Määräaikainen vain, jos irtisanomisajasta sovittu • Sopimuksen purku • Jos vastapuoli tekee olennaisen sopimusrikkomuksen • Sopimuksen raukeaminen (force majeure)
Sopimus ja vastuu • Lähtökohtaisesti kaikki sopimusrikkomuksesta aiheutuvat vahingot korvattava • Yleensä sopimuksessa sovitaan vahingonkorvauksista ja sakoista • Kauppalaissa täydentäviä sääntöjä yrityksille, kuluttajansuojalaissa kuluttajille • Sopimusrikkomus • Myyjä: myöhästyminen tai virheellinen toimitus • Ostaja: myöhästyminen maksusta tai muun velvoitteen laiminlyönti • Seuraukset: virheen korjaus, uusi toimitus, hinnanalennus, kaupan purku, vahingonkorvaus …
Vastuunrajoitukset • Esimerkiksi ”ei korvata välillisiä vahinkoja” tai ”korvausten enimmäismäärä X EUR” • Ehto voi olla kohtuuton ja lailla kielletty (kuluttajansuoja) • Tulkitaan Suomessa laatijan vahingoksi ja suppeasti • Ei vapauta tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta • Sopimussakko • Voi rajata vahingonkorvauksen ylärajaa (vahinko = vahingonkorvaus + sopimussakko)
Korvauksen määrä • Täyden korvauksen periaate • Päästävä siihen taloudelliseen asemaan jossa olisi ollut ilman vahinkoa – muttei enempää • Ei rangaistusluonteisia vahingonkorvauksia toisin kuin Yhdysvalloissa • Korvausta voidaan sovitella tai kohtuullistaa • Vahingonkärsijä pahentanut vahinkoa ryhtymättä suojaamistoimiin • Vakuutuksella voidaan korvata vahinkoja • Tosin mediatuotanto- ja ohjelmistoprojekteja hankala vakuuttaa
Projektisopimus • Sopimuksessa voidaan sopia paljon muustakin kuin jostakin tietystä tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta (esim. käyttöoikeuksista tuotoksiin) • Yleensä kertasopimus (urakka) • ”Urakka epäonnistuu aina” • Vaatimukset, aikataulut, henkilöstö, rahoitus, alihankkijat jne. kriittisiä tekijöitä • Ennakoiva riskienhallinta vrt. jälkikäteiset oikeusriidat? • Kaikki sopimukset lähtökohtaisesti epätäydellisiä • Ei ole kannattavaa ottaa huomioon kaikkia mahdollisia riskejä (sopimuskustannukset > saavutettu hyöty riskien minimoimisessa)
Projektin tulokset • Toimittajan omat komponentit • Itse tuotettu materiaali, yleensä lisensoidaan useille asiakkaille sama perusmateriaali (ohjelmistoalustat) • Mahdollisesti sovitaan lähdekoodin tallennuksesta (escrow) jos ei avoin lähdekoodi • Asiakasta varten luodut komponentit • Räätälöidysti esim. kuvataan asiakkaan liiketiloja, asiakkaan mainosteksti … • Ulkopuoliselta haetut komponentit • Kopioidaan verkosta esim. Open Source / Open Content sisältö • Lisensoidaan tekijänoikeusjärjestöiltä / muualta
Huolto- ja ylläpitosopimukset • Tuotetuki, korjaukset, päivitykset, räätälöinti, koulutus… • Mistä laskutetaan? • Tuotteesta: päivitykset (esim. vuosipäivitys, sidottu lisenssin hintaan) • Palvelusta: tuntityöt, urakat • Kuinka laaja sopimuksesta tehdään? • ”On-site” • Puhelinpäivystys • Etäpäivystys (tietokoneelta tietokoneelle) • Sähköpostineuvonta • Voiko alihankkijoita tai jälleenmyyjiä käyttää? Kuka voi hyödyntää ylläpitoa ja huoltoa? (kaikki, vain nimetyt)
Konsultointisopimus • Mikä on konkreettinen tulos? • Hyvä olla muukin mittari kuin aika, esim. jotkin määrätyt dokumentit (liiketoimintasuunnitelma, rahoitussuunnitelma, sopimuksia tms.) • Palkkio rahana vai osuutena työn tulokseen? • Konsultin vastuu • Tilintarkastajat ja juristit voivat joutua vastuuseen selvästi virheellisistä neuvoista • Kehottaminen lain kiertoon ja jopa sen toteuttaminen (Enron, WorldCom) • Toisaalta myös konsulttipalvelun ostajalla oltava terve järki mukana
Salassapitosopimus • NDA – Non-Disclosure Agreement • Luvataan, ettei paljasteta toisen liikesalaisuuksia ulkopuoliselle • Yleensä uhkasakko tms. laiminlyöntiseuraamus • Myös laki suojaa liikesalaisuuksia • NDA laajentaa • Liian tiukka salassapitovelvoite ei pätevä • Esim. tieteellinen julkaiseminen tai normaali liiketoiminta ei saa estyä
Joitakin muita sopimustyyppejä • Omistajanvaihdokset (myynti), käyttöoikeudet (lisensointi), edustus (sopiminen) • Erityisesti yritystoiminnassa: • osakassopimus, fuusiosopimus, edustus- ja jälleenmyyntisopimus, yhteisyritys, franchise-sopimus, sponsorisopimus, … • Erityisesti rahoituksessa: • Luottosopimus, pantti / takaus, omistuksenpidätys / osamaksu, …
Vakioehdot • Yleisesti käytetyt alakohtaiset ”standardoidut” sopimusehdot, jotka liitetään varsinaisen sopimuksen liitteeksi • Oltava käsillä tai tiedossa sopimusta tehtäessä • Kohtuuttomat ehdot mahdollisia • ”Yllättävät ja ankarat” ehdot pätemättömiä • Arvioitava tapauskohtaisesti, ehtojen tarjoajan pitää selittää yllättävien ja ankarien ehtojen sisältö • Varsinaisen sopimuksen ehdot ensisijaisia • Edelleen käsin kirjoitettu (myöhemmin lisätty) ohittaa painetun tekstin jne. • Eri asia kuin kauppatapa (joka sitoo kaikkia)
IT2000 sopimusehdot • Kirjoitetaan sopimus, jossa viitataan IT2000 yleisiin sopimusehtoihin + mahdollisesti erityisehtoihin: • laitetoimitukset • ohjelmistotoimitukset • konsultointipalvelut • huolto- ja ylläpitopalvelut • Mallina yksinkertainen tilaaja – asiakas suhde ja Suomalaiset yritykset • Voi olla myös alihankkijoita • Ehdot maksulliset (10 EUR paperikopiot), saa mm. tilaamalla webistä, kirjakaupoista
Valtion tietotekniikkahankintaehdot • Sama rakenne: yleiset + erityisehdot • http://www.vn.fi/vm/kehittaminen/tietohallinto/vati/paasivu.htm • Laadittu ostajan näkökulmasta • Ostaja saa projektissa käyttöoikeuden lähdekoodeihin • Ostaja saa luovuttaa ohjelmistojen oikeuksia muille
Yritysten vakioehdot • Suuremmilla yrityksillä omat vakioehdot • Tietotekniikkayritykset • Sisällöntuottajat ja kustantajat • Voivat olla yksittäisen tekijän näkökulmasta yllättäviä ja ankaria • Tavanomaisesti tilaaja saa kaikki oikeudet ja vähän enemmänkin (”kaikki mitä olet ikinä ajatellut tai tulet ajattelemaan on yrityksen X omaisuutta”)
Muita mallisopimuksia verkossa • Musiikkikustantajien mallisopimus • http://www.musiikkikustantajat.fi/fi/Mallikustannussopimus.pdf • Tiedekustantajien mallisopimus • http://pro.tsv.fi/tiedekustantajat/kustsop1.htm • Kirjailijaliiton ja WSOY:n mallisopimus • http://www.suomenkirjailijaliitto.fi/kirja_t_o.html