Tutkija ja media

1. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tutkijaja media Terttu Nurro/7.5.2010

2. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Media tässä esityksessä: Sanomalehdet (myös ilmaisjakelulehdet)‏ Aikakauslehdet Nettilehdet Radio TV

3. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Mediakenttä myllerryksessä • Uutiset luetaan yhä useammin verkosta (nopeus) ja ilmaisjakelulehdistä. Uutiskilpailu on rajua. Viihteellisyys! • Perinteisten sanomalehtien tilaajamäärät ovat laskeneet, mutta ne ovat edelleen arvostetuin viestintäväline (Sanomalehtien liiton tutkimus 2009). • Aikakauslehdillä erittäin paljon lukijoita, uusia lehtiä syntyy, kilpailu kova. • YLEn TV menettää katsojia, uudet kaupalliset ja viihteellisemmät kanavat lisäävät katsojamääriään. • Suositaan lyhyitä uutisia, henkilökohtaisia kokemuksia. • Nettilehdissä lukijat keskustelevat uutisista (ihan kaikesta pääsee sanomaan mielipiteensä!)‏ • Ns. sosiaalinen media (blogit, nettiyhteisöt, netin mediapalvelut yms.). Sisältö käyttäjien tuottamaa. Professori Pekka Aula: ”Sosiaalisissa medioissa organisaatioiden on lähes mahdotonta hallita itseään koskevaa keskustelua”.

4. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi ”Tule mukaan tekemään Varttia!” Toimittaja on menettänyt monopolinsa uutisten tekoon. Voit lukea netissä uutisen yksikössäsi tai jopa naapurihuoneessa tapahtuneesta onnettomuudesta tai skandaalista ennen kuin ”virallinen” sisäinen tiedotus on toiminut. Kännykkäkamerat välittävät tapahtumasta kuvat, elävinä tai stillinä, välittömästi koko maailmalle.

5. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Median peli Media ei ole määräiltävissä eikä ohjailtavissa. Mediassa yksilön ja organisaation suosio ja epäsuosio vaihtelevat ennustamattomasti. Mediajulkisuus on mielikuvia, mutta ei välttämättä meidän mielikuviamme itsestämme. Osmo A. Wiion viestinnän ensimmäinen laki: ”Viestintä yleensä epäonnistuu, paitsi sattumalta”. Mutta: Median kanssa voi ja pitää toimia.

6. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Median kanssa toimittaessa hyvä muistaa Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (1999)‏ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621 1 § Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä. • Peruslähtökohtana aina julkisuus! Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030460 - viestintään ei saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.5.2010 66

7. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Onko tutkimuksesta kerrottava mediassa? Tieteellinen julkaiseminen: julkaise tai tuhoudu. Joukkotiedotusvälineissä esiintyminen: näy tai näivety? Velvollisuus: koulutus ja tutkimus rahoitetaan pääosin julkisin varoin Yliopistojen yhteiskunnallinen tehtävä. Tutkimuksessa syntyvä tieto on saatettava monin eri tavoin yhteiseen käyttöön.

8. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tieteenala ja tutkija myös hyötyvät julkisuudesta Tieteenalan oikeanlaisella näkymisellä on merkitystä: - opiskelijarekrytoinnit - tutkijarekrytoinnit - työn arvostus: aineellinen ja aineeton - vaikuttaa alalle saatavaan tutkimusrahoitukseen Yksityisen tutkijan näkymisellä on merkitystä: - alan arvostus - urakehitys - tutkimusrahoitus

9. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Yleistä median kohtaamisesta Pääsuositus HY:ssa: yliopiston tutkijoiden ja yksiköiden yhteydenotot mediaan työtehtäviä ja yliopiston yksikön toimintaa koskevissa asioissa on pyrittävä hoitamaan yhteisön tiedottajan kautta Yksityishenkilönä, yksityisluontoisissa asioissa suorat yhteydenotot ovat tietenkin toivottavia (taustayhteisönä esim. mielipidekirjoituksissa ei tällöin käytetä yliopistoa)‏ Hyvä muistaa: On oltava oikeasti asiaa, uutinen, kun tiedottaa tai kutsuu toimittajan käymään (hyvä toimittaja haistaa markkinointiyrityksen)‏

10. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Milloin yhteys mediaan tutkimusasioissa? Merkittävän tutkimushankkeen aloitus tai lopetus Huomattava tutkimusrahoitus Tutkimustulokset Tutkijoiden saamat palkinnot Merkittävä tieteeseen liittyvä tilaisuus Julkisuudessa käytävään keskusteluun osallistuminen

11. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Väitöksestä tiedottaminen(HY)‏ Ohjeet Almassa: https://alma.helsinki.fi/doclink/160951 Koulutus väitökseen valmistautumisesta neljä kertaa vuodessa suomeksi, kaksi englanniksi. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 7.5.2010 1111

12. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Mihin mediaan? Kenelle, miksi? Eli: kenen halutaan lukevan, kuulevan, katsovan, kehen halutaan ”vaikuttaa” ja miksi. Todella merkittävä uutinen: laajasti kaikkiin mahdollisiin. Yhdelle lehdelle, yhdelle toimittajalle (uutisen kanssa ei voi usein tehdä näin!)‏ Kohdennettu: esim. omaa tieteenalaa lähellä olevat lehdet, TV:n ja radion tiedeohjelmat Yleistiedelehdet Naistenlehdet Ammattilehdet

13. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Miten lähestyn mediaa? Puhelinsoitto (juttuvinkki)‏ Tiedote Kutsu tilaisuuteen (seminaarit, julkistamistilaisuudet yms.)‏ Oman kirjoituksen tarjoaminen julkaistavaksi (artikkeli omasta tutkimuksesta, mielipide, vastine tms.)‏ Lehdistötilaisuudet

14. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Uutisen läpimenoon vaikuttavat mm.: Tärkeys: yhteiskunnallinen merkittävyys, tapahtuman näyttävyys ja yllätyksellisyys, tapahtuman seuraukset Aiheen läheisyys median kohderyhmälle, samastumisen mahdollisuus Epätavallisuus tai toistuvuus Tapahtuman henkilöiden tunnettuus Median julkaisupolitiikka Uutisvalinta on aina median sisäistä (periaate)‏

15. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tiedote: mieti, kenelle, miksi Miksi haluan tiedottaa? Kenelle haluan tiedottaa? Kenen haluan tästä tietävän tai kenen pitää tästä tietää? Kohderyhmä ja sille osoitettu sanoma pidettävä selkeästi mielessä, kun tiedotetta ryhdytään kirjoittamaan ja jakamaan (vaikuttaa siihen, mikä media valitaan). On uskottava siihen, mistä tiedottaa.

16. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Hyvä tiedote Mahtuu yhdelle A4:lle. Tärkein asia sanotaan jo otsikossa ja ensimmäisessä kappaleessa. Tutkijan yhteystiedot ja www-sivujen osoitteet selkeästi.

17. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tiedote sisältää aina uutisen, tai ainakin uuden tavan tarkastella asiaa sisältää valitulle kohderyhmälle (lukija, kuulija) tärkeän asian kertoo asiasta olennaisimman houkuttelee toimittajaa lähestymään tarkemmin asiaa, innostaa jutuntekoon. Ei sisällä kirjoitusvirheitä!

18. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tiedotteen otsikko on erittäin tärkeä Kauneus, valo ja kärsimys kohtaavat patristisessa tutkimuksessa • teologiaan perehtyneitä toimittajia on erittäin vähän

19. Keskeisin asia pyrittävä sanomaan jo otsikossa ja ensimmäisessä kappaleessa. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Geenien yhteensopimattomuus vaikuttaa kantasolusiirron onnistumiseen Suomalais-amerikkalaisen tutkimusryhmän Nature Genetics -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että yleisen UGRB17-geenin puuttuminen luovuttajan perimästä lisää luuytimensiirtojen ja muiden kantasolusiirtojen komplikaatioriskiä. Jos luovuttajalta puuttuu perimästään UGTB17-geeni mutta siirteen vastaanottajalla se on, käänteishyljinnän riski kasvaa merkittävästi. Tutkimustuloksesta voi olla hyötyä esimerkiksi leukemian hoidossa.

20. ( (Ikään kuin vastattaisiin oletettuihin lisäkysymyksiin)‏ Joitakin vuosia sitten useat tutkimusryhmät - nyt julkaistun tutkimuksen tehnyt suomalais-amerikkalainen ryhmä mukaan luettuna - tekivät saman yllättävän havainnon: yksittäisen ihmisen perimästä saattaa puuttua kokonaisia geenejä. Tällaisia toisilla ihmisillä esiintyviä ja toisilta puuttuvia geenejä tunnetaan nyt muutamia tuhansia, eikä niiden puuttuminen näytä vaikuttavan ihmisen elämänkaareen tai terveyteen. Suomalais-amerikkalaisen ryhmän uusi tutkimus osoittaa, että joidenkin geenien puuttumisella on kuitenkin merkitystä poikkeavissa tilanteissa, kuten kantasolusiirroissa. Kantasolusiirroissa potilaan sairas kudos - kuten leukeemiset solut - poistetaan ja korvataan luovuttajan terveen kudoksen kantasoluilla. Hoitoon liittyy kuitenkin komplikaatioriskejä, joista käänteishyljintä on yksi vakavimpia. Käänteishyljinnän syynä ovat luovuttajan ja potilaan väliset perimän erot: luovuttajan solut tunnistavat uuden isäntänsä vieraaksi ja pyrkivät tuhoamaan potilaan omaa kudosta. Identtisten kaksosten välisissä siirroissa ei käänteishyljintää esiinny. On kauan tiedetty, että elimistön puolustusjärjestelmän kannalta keskeisten ns. HLA-geenien samankaltaisuus on tärkeä edellytys elin- tai kantasolusiirron onnistumiselle. Nyt julkaistu tutkimus osoittaa ensimmäisen kerran, että muidenkin geenien vaihtelut voivat olla osallisena siirteen käänteishyljintäreaktioon. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Seuraavissa kappaleissa asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin.

21. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tiedotteessa asiat ovat totta. Sano suoraan! Jos et ole aivan varma, älä käytä sanoja maailman tai Suomen ainoa, ensimmäinen, paras, huomattavin… Vältä liioittelua. Vältä itsestäänselvyyksiä. Vältä mahdollisuuksiesi mukaan adjektiiveja. Vältä vierasperäisiä sanoja. Tiedote ei ole myyntiesite.

22. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Aina päiväys ja yhteystiedot Muista päiväys. Embargo, vapaa julkaistavaksi, julkaistavissa… Tiedotteessa on aina oltava lisätietojen antajan ja lähettäjän yhteystiedot. Varmista, että lisätietojen antaja on tavoitettavissa tiedotteen lähettämisen jälkeen!

23. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi MEDIA OTTAA YHTEYTTÄ SINUUN, kun olet jo mediassa tuttu ”asiantuntija” (siis osaat ja tiedät)‏ kun sinä, tiedottaja tai joku muu on lähettänyt tarpeeksi mielenkiintoisen tiedotteen, juttuvinkin, kutsun tai suositellut sinua asiantuntijaksi kun jossain vallitsee poikkeuksellinen tilanne, häiriötilanne ja tarvitaan jutun tueksi osallisen tai asiantuntijan sanaa - jotain on sattunut omassa yksikössäsi, yleensä tällöin negatiivista - jotain poikkeuksellista on tapahtunut yhteiskunnassa, maailmalla

24. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Poikkeustilanteet, häiriöt Yksiköissä on mietittävä poikkeustilanteiden varalta jo etukäteen, kuka puhuu/vastaa medialle missäkin asiassa. Medialle on vastattava, kun se kysyy. Kun häiriö on päällä, on suunniteltava (tiedottajan kanssa), miten toimitaan (tiedottaminen, haastattelut, kuvaaminen jne.)‏ Vastata ei tarvitse heti; voidaan vastata esim. että otan selvää asiasta ja palata sitten asiaan mahdollisimman pian. Jos tilanne on ryöstäytynyt kriisiksi, yliopiston viestintätoimisto/osasto yms. ottaa viestinnän hoitaakseen

25. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kun olet itse tai tiedottajan kautta ottanut yhteyttä mediaan tiedotteen lähettämisen jälkeen ole tavoitettavissa puhelimestasi vähintään pari päivää jos haastattelusta sovitaan etukäteen, varaa aikaa ja valmistaudu haastatteluun hyvin (kiteytä sanomasi, hahmottele selkeitä, jäsenneltyjä vastauksia oletettuihin kysymyksiin). Kysymyksiä et saa etukäteen! etsi ja sovi haastattelu- ja kuvauspaikat ja käyntikohteet etukäteen niin että otetaan huomioon median luonne (TV/printtimedia tai radio; mieti myös pukeutumista)‏ jos olet kutsunut toimittajan yksikköösi, pidä häntä myös vieraana: tarjoa edes kahvit ja pientä purtavaa.

26. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kun media ottaa yhteyttä yllättäen (esim. sinua tarvitaan asiantuntijana, jotain on sattunut, jne): Jos sinulle jää toimittajan esittäytyessä epäselväksi, kysy ystävällisesti, mikä on toimittajan kysymyksen/ haastattelun tarkoitus (julkaistaanko se vai onko se vain taustatiedoksi)‏ mihin viestintävälineeseen juttua ollaan tekemässä missä laajemmassa juttuyhteydessä se julkaistaan (mikäli se ole kokonaan sinun haastattelusi)‏ jos olet epävarma, pyydä hieman aikaa koota tietosi suhtaudu periaatteessa myönteisesti, mutta jos asia on kokonaan osaamisalueesi ulkopuolella, voit kieltäytyä kohteliaasti ja antaa enemmän asiasta tietävän kollegasi yhteystiedot Keskustelu yleensä nauhoitetaan (toimittajan ei tarvitse sanoa sitä, jos et kysy).

27. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Lehdistötilaisuus Järjestetään, kun asia on niin paljon kysymyksiä ja yleistä mielenkiintoa herättävä, että on odotettavissa lukuisia median yhteydenottoja jopa usean päivän ajan. Kun halutaan esitellä kiinnostavia uusia laitteita, uutta rakennusta, uusia toimintatapoja, eli kun asian ymmärtämiseksi on käytävä katsomassa paikan päällä. Hyvin järjestetty, valmistautuneet esiintyjät. Lehdistötilaisuus ei ole rupatteluhetki. Kaikki lehdistötilaisuudessa sanottu on julkista.

28. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi HAASTATTELU Toimittajalle tiedon hankintaa: - uutisen, jutun taustoittaminen - erilaisten kantojen, mielipiteitten ja näkökulmien esiin tuominen - henkilökuva (esim. syntymäpäivähaastattelut)‏ Jos asia on kannaltasi arkaluontoinen, sovi ennen haastattelua, saako tiedon antajan nimen sanoa. Kaikki toimittajat eivät noudata. Kaikki haastattelut lyhennetään.

29. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Haastattelu Kuuntele tarkkaan kysymys ja vastaa kysymykseen. Vältä monimutkaisia lauseita, sivistyssanoja ja ammattitermejä. Puhu asiallisesti tavalliselle ihmiselle. Älä intä. Älä puhu asioista, joita et halua julkisuuteen! Muista: toimittaja kuuntelee ja katselee (kehon kieli).

30. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Media julkistaa saamansa tiedon, salaisenkin • Täysin julkista on kaikki se: - mitä sanot lehdistötilaisuudessa - henkilökohtaisessa haastattelussa - tiedotteessa • off the record: tiedon voi julkistaa, mutta tiedon antajaa ei, - sovittava ennen haastattelua. (Kaikki toimittajat eivät noudata!)‏ - toimittajalla lähdesuoja: laissa säädetty oikeus salata luottamuksellinen lähde • Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 16 § Yleisön saataville toimitetun viestin laatijalla sekä julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on oikeus olla ilmaisematta, kuka on antanut viestin sisältämät tiedot. Julkaisijalla ja ohjelmatoiminnan harjoittajalla on lisäksi oikeus olla ilmaisematta viestin laatijan henkilöllisyyttä.

31. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tarkistusoikeus Mikäli kysymyksessä ei ole suora TV- tai radiolähetys, voit halutessasi tarkistaa osuutesi jutusta (sähköpostilla tai puhelimessa esim.)‏ jos haluat tarkistaa, muista sopia siitä haastattelua tehtäessä Muista kuitenkin: voit korjata jutusta vain asiavirheet ja omat suorat sitaattisi, jos niissä on oikeasti virhe. Et voi puuttua jutun yleissävyyn ja rakenteeseen. Et voi korjata otsikkoa. Hyvin etukäteen valmistautumalla saat keskeisimmän viestisi parhaiten esiin.

32. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Oikaisu ja vastine Julkisen sanan neuvosto ja journalistin ohjeet: Oikaisulla tarkoitetaan tiedotusvälineessä julkistetun virheellisen asiatiedon korjaamista. Virheellinen asiatieto on oikaistava. Tiedotusvälineen tulee julkaista oikaisu heti joko oma-aloitteisesti virheellisyyden havaittuaan tai kun tieto osoitetaan virheelliseksi. Vastineella tarkoitetaan arvostelun tai loukkauksen kohteeksi joutuneen oikeutta vastata julkistettuun tietoon. Selvästi tunnistettavissa olevalle yksityiselle tai oikeushenkilölle, johon on kohdistettu asiatonta tai perusteetonta arvostelua, tulee myöntää oikeus vastineeseen. Kun yliopistotehtäviä hoitaessasi tarvitset näitä, ota yhteyttä tiedottajaan.

33. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi VAPAA JA ITSESÄÄTELEVÄ LEHDISTÖ Journalistin ohjeet eettiset periaatteet kertovat hyvästä journalistisesta tavasta sitovat vapaaehtoisesti perinteisten, vielä vakavasti otettavien tiedotusvälineiden toimittajia, mutta eivät yhä lisääntyvää skandaalinnälkäistä mediaa Journalismin pelisäännöistä lisää: www.journalistiliitto.fi Julkisen sanan neuvosto - ohjeet kanteluihin. http://www.jsn.fi/

34. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Paukku: Tutkija ja toimittaja puhuvat eri kieltä HS 23.4.2010 Media-palstalla tiedetoimittaja Timo Paukku: Tutkija ja toimittaja puhuvat eri kieltä • - ”suomalaisten tieteen lukutaito on Euroopan kärkikastia” • - ”numeroiden lukutaito auttaisi” • - viittaa Tuomo Mörään, viestinnän yliopistonlehtori HY:ssä ja Erkki A. Kauhaseen, väitellyt tieteen popularisoinnista • - lista: tutkija vs. toimittaja: aina tukkanuottasilla 3434

35. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tutkija vs. toimittaja -lista TutkijaJournalisti syvällisyys pinnallisuus asiat ihmiset logiikka tarina kysymykset vastaukset abstrakti konkreettinen teoreettinen käytännöllinen periaatteet tapahtumat kattavuus kiinnostava yksityiskohta 3535

36. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tutkija vs. toimittaja -lista, 2 Tutkija Journalisti varovaisuus spekulointi menetelmät tulokset mitä on? mitä tulee? merkitykset kiinnostavuus kiireettömyys kiire perustelut johtopäätös totuus myyvyys vakuuttavuus pinnallisuus Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 3636

37. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tutkija vs. toimittaja -lista, 3 Tutkija Journalisti pitkiä lauseita lyhyitä lauseita vierassanat arkikieli varauksia ei varauksia raskas kevyt kärsivällisyys kärsimättömyys valmis kun tavoite saavutettu dead line yksityiskohdat yleispiirteet paras argumentti puhujan asema 3737

38. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Tutkija vs. toimittaja -lista, 4 TutkijaJournalisti kohde: tiedeyhteisö kohde: suuri yleisö 3838

39. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Sanottua, Hesarissa 23.4. Tutkijat journalisteista: Journalisti ovat asiantuntemattomia. Media painottaa ”vääriä” asioita”. Media on sensaationhakuinen. Vähemmistössä olevat tutkijat ja aktivistit pannaan samalle viivalle vakavien tutkijoiden kanssa. Media kertoo tutkimuksesta vain lopputuloksen. 3939

40. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Sanottua, Hesarissa 23.4., 2 Journalistit tutkijoista: Tutkijat ovat kapea-alaisia. Tutkijat esittävät asiansa epäselvästi. Tutkijat eivät ymmärrä, että journalismia tehdään suurelle yleisölle eikä tutkijoiden kollegoille. Tutkijat eivät ymmärrä, ettei journalismin tehtävä ole markkinoida tuloksia. Tutkijat ovat liian varovaisia. Tutkijat eivät ymmärrä median aikatauluja. Lähteitä: Matti Wiberg, Turun yliopisto; Journalisti; Tuomo Mörä, HY, sosiaalitieteiden laitos 4040

41. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Mörä: Tutkija ymmärtää media tarpeet HS yleisönosasto 24.4.2010, yliopistonlehtori Tuomo Mörä, HY: Tutkija ymmärtää media tarpeet ”Tuoreiden tutkimusten perusteella todellisuus ei ole näin mustavalkoinen. Entistä useammin toimittaja kohtaa tutkijan, joka suhtautuu mediajulkisuuteen luontevasti ja ammattimaisesti. Tutkija ymmärtää media tarpeet, ja yhteistyö toimittajan kanssa on sujuvaa. …merkkejä jopa päinvastaisesta ongelmasta. Toimittajien ja tutkijoiden väliset suhteet saattavat olla turhankin hyvät.” 4141

42. Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi Mörä: Tutkija ymmärtää media tarpeet,2 … riskinä on se, että taitavan pr:n ja toimittajien kiireen vuoksi tutkimustuloksiin suhtaudutaan mediassa liian kritiikittömästi.” 4242