380 likes | 1.24k Views
ERILAISET OPPIJAT – MONTA TAPAA OPPIA JA OPETTAA. ” Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa.” (Mary Miller). TUKI- JA OHJAUSPROSESSI LAPSI- JA NUORISOTYÖSSÄ.
E N D
ERILAISET OPPIJAT – MONTA TAPAA OPPIA JA OPETTAA ”Ei lapsen eikä aikuisen onnellisuus perustu ongelmien puuttumiseen, vaan kykyyn selviytyä niistä tai tulla toimeen niiden kanssa.” (Mary Miller)
TUKI- JA OHJAUSPROSESSI LAPSI- JA NUORISOTYÖSSÄ yksilöllisyys – sisältö – tavoitteet - järjestelyt ennen jälkeen aikana alussa lopussa • Tiedon • hankinta • tiedotus • yhteistyö • ja tiedonsiirto • - rippikoulun • valinta Palaute ja sen hyödyn- täminen Pedagogiikka - riittävä ohjaus ja tuki Yhteistyö • Tervetuloa! • perehdytys • ryhmän alku - arviointi- keskustelu - itsearviointi elämä usko rukous
ILMOITTAUTUMINEN TORSON SEURAKUNNAN RIPPIKOULUUN 2008Rippikoululaisen tiedot Sukunimi _________________________________________________________ Etunimet _________________________________________________________ Syntymäaika ja -paikka _________________________________________________ Kotiosoite _________________________________________________________ Puhelin (ja sähköpostiosoite)_____________________________________________Äidin tiedot Nimi _________________________________________________________ Osoite, jos eri kuin nuoren ______________________________________________ Puhelin ja sähköpostiosoite _____________________________________________Isän tiedot Nimi _________________________________________________________ Osoite, jos eri kuin nuoren ______________________________________________ Puhelin ja sähköpostiosoite _____________________________________________Kotiseurakunta ___________________________________________________________________________Koulu ja luokka ___________________________________________________________________________Oletko koulussa pienryhmäopetuksessa olen en ole osa-aikaisesti koko ajanAllergiat, ruokavaliot ______________________________________________________________________Uimataito hyvä vähän en osaa uidaMuuta huomioon otettavaa_________________________________________________________________Rippikouluvaihtoehdot1 2 3 4Päiväys ja vanhempien/huoltajan allekirjoitus________________________________________________________________________________________
MILLAISIA OPPIJOITA ON? • jokainen meistä oppii omalla tavallaan – jokainen on erilainen oppija • oppimistapoja on useita • oppimistapa näkyy myös tapana tehdä työtä • oppimisen vaikeudet hidastavat oppimista • jokaisella on myös omat vahvuutensa eli miten hän oppii parhaiten • ympäristö, aiemmat kokemukset ja ohjaustapa vaikuttavat oppimiseen
(Dellinger 1989) OPPIMISTYYLIT - HARJOITUS
(Dellinger 1989) OPPIMISTYYLIT - HARJOITUS • Oikea aivopuolisko • VIIHDYTTÄJÄ • UUDEN LUOJA • VAPAA SIELU • KANNUSTAJA • INNOSTAJA • Vasen aivopuolisko • KERÄILIJÄ • TYÖNTEKIJÄ • HALLINNOIJA • PESÄNSELVITTÄJÄ • VAKAA • KANSALAINEN • Vasen • aivopuolisko • ONGELMAN- • RATKAISIJA • MENIJÄ & TEKIJÄ • JOHTAJA • TAVOITEHAKUINEN • Oikea • aivopuolisko • PUHUJA • RAKASTAJA • JOUKKUEPELAAJA • AUTTAJA • Vasen aivopuolisko • KOKEILIJA • KAMELEONTTI • MUUTOKSEN TAITEILIJA • KYSELIJÄ
OPPIMINEN vastaanotto- kanava, aistit fyysinen ympäristö oppimismotivaatio ja asenne fysiologiset tekijät OPPIMISTYYLI, NÄKÖKULMIA tiedonkäsittelytyylit sosiaaliset mieltymykset itseohjautuvuus – opettajajohtoisuus kokemuksellinen oppinen - käsitteellinen oppiminen
OPPIMISTYYLIT - VASTAANOTTOKANAVA VISUAALINEN lukeminen näkeminen, katsominen mielikuvat TAKTIILINEN käsillä tekeminen käsitteleminen AUDITIIVINEN kuunteleminen puhuminen/ keskusteleminen itsepuhelu KINESTEETTINEN kokeminen/tekeminen tunteminen/intuitio
Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollakin tavalla edistät oppimista, muista aina, että todennäköisesti oma ajattelutyylisi hallitsee opetusnäkemystäsi, ehkä voimakkaammin kuin itse ymmärrätkään. Opetamme yleensä samalla tavalla kuin haluamme oppia. (Karl Albrecht)
OPPIMISVAIKEUS – ERILAINEN TAPA OPPIA VAHVUUKSIEN HUOMIOINTI! • kokovartalo-oppija • käyttää monia aistikanavia • luovuus, kekseliäisyys • etsii merkityssuhteita • tekemällä oppiminen • kysyy ”Miksi?” • miettii ”Mihin tämä liittyy?”
LÄPIKÄYNTIPEDAGOGIIKASTA OPPIMISEN OHJAUKSEEN TAVOITTEENA OPPIMINEN, EI VAIN SUORITTAMINEN KESKITY OLENNAISEEN YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAA!
” sen minkä itkien opit, sen ilolla unohdat”” sen minkä ilolla opit, sen ilolla muistat” Hintikka, A-M. 2002
ERILAISET OPPIJAT – MONTA TAPAA ARVIOIDA • kirjalliseen tehtävään liittyy suullinen osa • tenttikysymykset etukäteen • mukana lähdeaineistoa • kuva, video, äänikasetti ym. • suullinen koe • esitelmä • draama • kotitentti • portfolio • toiminnallinen koe • pari- tai ryhmätentti • osaamisen arviointi toiminnallisessa, aidossa tilanteessa • Arvioinnin erityisjärjestelyjä • (esim. lukivaikeus) • lisäaikaa, • kysymykset ääneen (sopii kaikille), • stressin poisto esim. rauhallinen tila • ja riittävästi aikaa, • - teknisten apuvälineiden • käyttömahdollisuus, • - mahdollisuus täydentää tai korvata • kirjallinen tehtävä/ tentti suullisesti
MITÄ OPE VOI TEHDÄ? Lähde erilaisen oppijan vahvuuksista Luo avoin ja turvallinen ilmapiiri Vältä kiiretilanteita Oppimaan oppiminen Huomioi erilaiset oppimistyylit Pyri tekemään oppimisesta hauskaa ja mielekästä Kannusta ja innosta
ERILAISEN OPPIJAN TUKEMINEN - LAPSI- JA NUORISOTYÖNTEKIJÄN OSAAMINEN asenteet avointa arviointia riittävät resurssit luki- vaikeudet ohjauksen menetelmät ujo yksilöllisyys (hops, hojks) aina myöhässä laiska vaikeuksien huomioiminen opiskelijan vahvuudet esiin kömpelö häirikkö
OMA ASENNE avoimuus joustokyky erilaisuuden sietäminen kärsivällisyys, selkeys, rakenne
KOULU koulun menetelmät kuraattori terveyden-hoitaja opettaja avustaja
JÄRJESTÖT esitteet ja kirjallisuus asiantuntijatuki valtakunnallinenja alueellinenkoulutus palvelukortit
KOULUTUS osallistuminen tai järjestäminen työntekijöille, isosille / avustajille
KOLLEGATUKI työnohjaus mentori konsultti (hpk) avoimuus työyhteisössä työalarajojen ylittäminen
AIKUISET AVUSTAJAT koulunkäyntiavustajat alan opiskelijat lisäohjaajia vapaaehtoisia aikuisia ”oma isonen”
YHTEISET RAKENTEET TUKEVAT • miten seurakunta huolehtii omistaan? • yhteinen materiaalin ja menetelmien kehittämisen kulttuuri • yhteistyötahot ja -sopimukset (mm. koulu) • tukitarpeiden kartoitusmenetelmät • erilaiset rippikoulumuodot • integraatio (tukimuotoineen) • erityisryhmät (esim. pienryhmä) • ryhmä ryhmässä • yksityisrippikoulu • rakenteet kirjataan rippikoulun paikallissuunnitelmaan (rps)
RPS • taloudellis-hallinnollinen tuki (päättäjät, johto, yhteisö) • yhteisen toimintatavan perusteet • yhteinen tapa kehittää menetelmiä ja materiaalia • tiedotusmenetelmät • toimintakäsikirja uusille työntekijöille ja sijaisille
RIPPIKOULU KAIKILLE -TEESIT • RIPPIKOULU KUULUU • KAIKILLE • 2. SEURAKUNTA ON OSALLISUUDEN • YHTEISÖ • 3. JOKAINEN ON JUMALAN • SILMISSÄ AINUTLAATUINEN • 4. RAKKAUS ON ASENNE
RIPPIKOULU KUULUU KAIKILLESeurakunnan tehtävä on järjestää rippikoulu kaikille. Kun rippikoululaisenerilaiset lähtökohdat huomioidaan, saadaan aikaan mahdollisimman hyvä rippikoulu ja mahdollisuus osallisuuteenja seurakuntayhteyteen.
2. SEURAKUNTA ON OSALLISUUDEN YHTEISÖOsallisuuden yhteisönä seurakunta mukautuu jäseniensä mukaan (inkluusio). Usein erityistä tukea tarvitseva nuori voi osallistua rippikouluryhmään tukitoimien avulla (integraatio). Joskus nuoren etu on pien- ryhmään osallistuminen (segregaatio).Yhteisön mukautuminen tällä tavoin jäseniensä mukaan edellyttää etukäteissuunnittelua ja resursointia. Käytännön järjestelyissä ovat tukena erilaiset moniammatilliset verkostot.
JOKAINEN ON JUMALAN SILMISSÄ AINUTLAATUINENKristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu, että kaikki ihmiset ovat Jumalalle tärkeitä ja samanarvoisia. Rippikoulussa on mahdollisuus löytää nuoren ainutlaatuisuus, vahvuudet ja tuen tarve. Kaikki ovat jakamassa, kaikilla on annettavaa.
RAKKAUS ON ASENNEErilaisuus haastaa erityiseen rakkauteen. Nuoren vahvuuksien ja erityisen tuen tarpeen tunnistaminen on lähtökohta onnistuneelle vuorovaikutukselle. Erilaisuuden hyväksyminen avaa tietä kohtaamiselle ja käytännön toimenpiteille.