220 likes | 353 Views
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU. Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus 2.12.2010 Turku Shadia Gaily, Päivikki Koponen & Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Esityksen sisältö.
E N D
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Erilaiset aineistot ihmistieteissä – esimerkkinä maahanmuuttotutkimus 2.12.2010 Turku Shadia Gaily, Päivikki Koponen & Seppo Koskinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Esityksen sisältö • Mikä on Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus? • Maamu-hankekokonaisuus • Mitkä aihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? • Maamu-aineiston vertailukelpoisuus • Maamu-pilotin kokemukset • Miten Maamu-aineistoa voi hyödyntää?
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus MAAMU Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käynnistämä ensimmäinen suomalainen väestötutkimus, jossa kerätään tietoa erityisesti ulkomailta Suomeen muuttaneiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Kohderyhmä: 18–64-vuotiaat venäläis-, somali- ja kurditaustaiset aikuiset. Tutkimuksen otos 3 000. Tutkittavat valitaan satunnaisotannalla Väestörekisteristä. Otantakriteerit: syntymämaa: Somalia, Irak/Iran tai Venäjä äidinkieli: somali, kurdi tai venäjä/suomivähintään 1 vuosi asumista Suomessa
Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehdään kahdessa osassa: ensin haastatellaan ja sen jälkeen on terveystarkastus. Tutkimustietoa keräävät kaksikieliset haastattelijat haastattelemalla ihmisiä heidän kotonaan tai muussa haastateltavan kanssa sovitussa paikassa. Terveystarkastukset tekevät kaksikieliset tutkimushoitajat terveyskeskuksissa. Tutkimus tehdään: • Helsingissä vuonna 2010-2011 • Vantaalla ja Espoossa vuonna 2011 • Tampereella, Turussa ja Vaasassa vuonna 2012
Maamu-hanke Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
Hankkeen rahoittajat Maamu-tutkimusta rahoittavat Kansaneläkelaitos, Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Työsuojelurahasto (Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -projekti), THL ja osallistuvat kaupungit. Yhteistyökumppaneitamme ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos ja ne kuusi kaupunkia, joissa tutkimus toteutetaan. Hanke on suunniteltu laajassa yhteistyössä THL :n sisällä, osallistuvien kuntien sekä Kidutettujen kuntoutuskeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Tilastokeskuksen kanssa.
Osahankkeiden tavoitteet Perusraportointi maahanmuuttajien terveydestä ja hyvinvoinnista. • Selvitetään aikuisten työllistymisen yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia esteitä ja edellytyksiä • luodaan näyttöön perustuva maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä kunnille • tunnistetaan seurattavat indikaattorit • kehitetään kevyempi tiedonkeruumenetelmä kuntien käyttöön Kehitetään opas ja mittari tukemaan monikulttuuristen työpaikkojen toimintaa ja maahanmuuttajien työssä onnistumista.
Mitkäaihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? Kotihaastattelu A. TAUSTATIEDOT A1. Taustatiedot A2. Siviilisääty ja parisuhdeA3. Kotitalous, asuntokunta tai perheA4. Elinympäristö A5. Kotikieli ja kielet A6. Koulutus A7. Pääasiallinen toiminta A8. Tulot A9. Puolison tiedot • Esim. A1_007. Minkä maalainen koette olevanne? • Venäläinen • Somali • Kurdi • Iranilainen • Irakilainen • Suomalainen • Jonkun muun maalainen • En koe kuuluvani minkään maan kansalaiseksi B. TERVEYDENTILA, SAIRAUDET JA OIREETB1. Koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet B2. Sairauksien hoito B4. Naisten kysymykset B5. Tartuntataudit • Esim. BA20. Oletteko joskus saanut pysyvän vamman väkivallan takia? • 0. Ei 1. Kyllä
Mitkä aihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? Kotihaastattelu • Esim. C2_001. Onko joku käyttäytynyt Teitä kohtaan väkivaltaisesti 12 viime kuukauden aikana? • 0. Ei 1. Kyllä C. SYRJINTÄ- JA VÄKIVALTAKOKEMUKSET C1. Taustatiedot C2. Väkivallan ja vahingonteon kokeminen C2. Traumaoireet C3. Syrjintäkokemukset • Esim. MA01. Oletteko kokenut arkipäivän elämässänne Suomessa seuraavia asioita: • Teitä ei kohdella yhtä kohteliaasti kuin muita ihmisiä 0. Ei 1. Kyllä • … D. TERVEYSPALVELUT D1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus D2. Käynnit avohoidossa sairauksien ja oireiden vuoksi D3. Mielenterveyspalvelut D4. Terveystarkastukset & terveyden edistäminen D5. Fysioterapia ja muut hoidot D6. Kuntoutus D7. Lääkkeet • Esim. DB06. Tarvitsetteko tulkin apua asioidessane lääkärin tai terveydenhoitajan kanssa Suomessa? • 0. Ei 1. Kyllä
Mitkä aihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? Kotihaastattelu • Esim. EA12. Arveletteko nyt tarvitsevanne hammashoitoa? • 0. Ei 1. Kyllä E. SUUN TERVEYS F. ELINTAVAT F1. Ruokailu F2. Tupakka F3. Alkoholi F4. Uni F5. Liikunta Esim. FA05. Montako ruisleipäviipaletta syötte tavallisesti päivittäin? _____________________ G. SOSIAALINEN HYVINVOINTI G1. Sosiaalinen toimintakyky G2. Elämänlaatu G3. Ystävyyssuhteet G4. Avun saaminen ja antaminen G5. Osallistuminen ja harrastukset • Esim. LD01. Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne? • Erittäin hyvä • Hyvä • Ei hyvä eikä huono • Huono • Erittäin huono
Mitkä aihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? Kotihaastattelu HD. TYÖELÄMÄN ULKOPUOLELLA OLEVATHD1. Työnsaannin esteet HD2. Ammattiliittoon kuuluminen ja palkaton työHD3. Työhyvinvointi HD4. Sukupuoleen liittyvät asenteetHD5. Työkeskeisyys HD6. Arvio suomalaisesta työelämästä ja harrastukset HA. TYÖELÄMÄ HA1. Työskentely ennen Suomeen tuloaHA2. Työskentely Suomessa HA3. Työhistoria Suomessa HC. YRITTÄJÄT HB. PALKANSAAJAT HB1. Työnsaannin esteet HB2. Ammattiliittoon kuuluminen ja palkaton työ HB3. Työn ulkoiset puitteet HB4. Työhyvinvointi HB5. Maahanmuuttajatausta ja työ/työelämä HB6. Väkivalta, uhkailu ja kiusaaminen työssä HB7. Työn ja perheen yhteensovittaminen HB8. Sukupuoleen liittyvät asenteetHB9. Työkeskeisyys HB10. Arvio suomalaisesta työelämästä • Esim. AH71. AH00. Oletteko ollut töissä ennen Suomeen tuloa? • 0. Ei 1. Kyllä • Esim. AH00_3. Kun vertaatte asemaanne työelämässä ennen Suomeen tuloa ja nyt Suomessa, onko asemanne Suomeen tulon jälkeen • 1 heikentynyt2 pysynyt ennallaan vai3 parantunut?
Mitkä aihealueet Maamu-tutkimukseen sisältyvät? Terveystarkastus • Esim. HA02. Kykenettekö nousemaan portaita usean kerrosvälin levähtämättä? • 1 Pystytte siihen vaikeuksitta2 Pystytte siihen mutta vaikeuksia on jonkin verran3 Pystytte siihen mutta se on minulle erittäin vaikeaa4 Ette pysty siihen lainkaan? • Terveystarkastuksessa mitataan: • pituus • paino • verenpaine • pulssi • lantion ja vyötärön ympärys • tehdään suun tarkastus • toimintakykymittaus • otetaan verinäytteitä • paastoverensokeri • veren rasva-arvoja • hemoglobiini • maksan toimintakokeita • tulehdusarvoja • Tarjotaan myös HIV-, hepatiitti- ja syfilistestit. HIV-tietoisuus -kysely • Esim. T_003Voiko HIV-infektio tarttuahyönteisen pistosta? • 0 ei • 1 kyllä • 2 en tiedä The Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25)
Maamu-aineiston vertailukelpoisuus Vertailukelpoisuus aiempiin tutkimuksiin • Terveys 2000 -tutkimus (2000-01) ja sen seurantatutkimus (2011) – useita samoja kysymyssarjoja (ks. http://www.terveys2000.fi/) • Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH)– useita samoja kysymyksiä(ks. www.thl.fi/ath) • Maahanmuuttajien elinolot (Tilastokeskus 2002) – joitain samoja kysymyksiä (esim. tulokysymys) • Työterveyskysymyksetesim. Työolotutkimus, Tasa-arvobarometri, Työ ja terveys Suomessa • Uhritutkimus Standardimittarit • esim. WHO Quality of Life, The Harvard Trauma Questionnaire,
Maamu-pilotti Maamu-pilotti toteutettiin syys-marraskuussa 2010. Jokaisessa kieliryhmässä lähetettiin 50 kutsukirjettä, yhteensä 150 kirjettä. Pilotissa tutkittiin yhteensä 65 otokseen kuulunutta (+ 7 vapaaehtoista). Osallistumisaktiivisuus vaihteli kieliryhmittäin:venäläiset 52 % - somalit 40 % - kurdit 38 % Kadon tärkein syy oli suuri tavoittamatta jääneiden määrä (noin 1/3); kieltäytyneitä oli noin 20 % otoksesta.
Maamu-pilotin kokemukset • Myönteistä • Hyvät tilat THL:ssä ja Herttoniemessä • Kenttätyöntekijöiden ammattitaidon kehittyminen • Suurin osa tutkittavista on suostunut HIV- ja hepatiittitesteihin ja kysymykset HIV-tietoisuudesta on koettu neutraaleina • Tietoisuus tutkimuksesta on levinnyt • Yllättävää • Haastatteluja on tehty paljon muualla kuin kotona • Kaikissa kieliryhmissä on ollut tutkittavia, jotka ovat mieluummin käyttäneet suomenkieltä joko osan tai koko tutkimuksen ajan • Haastavaa • Tutkittavien tavoittaminen • Aikataulussa pysyminen • Lomakkeen ohjelmointi eri kielillä • Kehitettävää • Haastattelujen keskimääräinen kesto oli 3,5 tuntia • Tiedotteiden ja suostumuslomakkeiden yksinkertaistaminen • Kenttätiimien työtapojen kehittäminen
Miten Maamu-aineistoa voi hyödyntää? Tutkijalla tutkimusidea: haluaa käyttää Maamu-aineistoa • Tutkija(ryhmä) perehtyy Maamun verkkosivuilla esitettäviin tutkimuslomakkeisiin ja on tarpeen mukaan yhteydessä Maamu-hankkeen yhdyshenkilöihin • Tutkimussuunnitelma (n. 1 sivu) toimitetaan sähköpostitse THL:ään. • Suunnitelma käsitellään Maamun asiantuntijaryhmissä: • katsotaan, ettei päällekkäisyyksiä • määritellään, onko tarvetta uusille rekisteritietojen pyynnölle • 3. Maamu-projektiryhmä hyväksyy tutkimussuunnitelman. • 4. Solmitaan yhteistyösopimus. • 5. Tutkijalle toimitetaan tutkimussuunnitelman toteuttamiseen tarvittava tunnisteeton osa-aineisto ja muuttujakuvaukset.
Maamu-tutkimussuunnitelman runko Tutkimuksen otsikko Tutkimuskysymys(-kset) Tutkimuksessa tarvittavan aineiston kuvaus Tekijät Aikataulu Julkaisumuoto ja -kieli Yhteistyötahot Rahoitus/resurssit Pituus n. 1 sivu
Aikataulu Lomakkeet tulevat Maamun verkkosivuille näkyviin kevään 2011 aikana. Pääkaupunkiseudun osalta aineistoa on mahdollista saada vuoden 2012 alusta. Muiden kuntien ja koko maan osalta vuoden 2013 alusta.
Yhteistyön puitteet Tuloksista mahdollisesti laadittava muu julkaisu kuin opinnäytetyö julkaistaan yhteistyönä niin, että siinä on tekijänä/tekijöinä Maamu-aineiston sisällön ja keruun vastuuhenkilö(itä). Tutkijat sitoutuvat lisäksi seuraaviin ehtoihin: • aineisto luovutetaan ilman tunnistetietoja • tutkimusaineistoa saa ilman uutta sopimusta käyttää vain tässä yhteistyötutkimuksessa • tutkimusaineistoa ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle • tutkija/tutkimusryhmä luovuttavat yhden kappaleen tutkimusraporttia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle
Milloin Maamu-tuloksia julkaistaan? Perustulokset raportoidaan pääkaupunkiseudun kunnista 2011-12 ja muista tutkimuskaupungeista vuonna 2012-13. Osallistuvissa kunnissa järjestetään työpajatyöskentelyä kuntakohtaisten tulosten julkaisemisen jälkeen. Työpajoissa on tarkoitus pohtia, mitä tulokset kertovat ja ideoida, mitä tulosten pohjalta tulisi tehdä. Syventäviä analyysejä ja vertailuraportteja tehdään vuodesta 2013 eteenpäin.
Lisätietoja www.thl.fi/maamu Seppo Koskinentutkimusprofessoriseppo.koskinen@thl.fi+358 20 610 8762 Shadia Gaily projektikoordinaattori shadia.gaily@thl.fi +358 20 610 8537