Projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola Työ- ja elinkeinoministeriö, Mikonkatu 4, Helsinki

1. Projektipäällikkö Hanna-Mari Lempola Työ- ja elinkeinoministeriö, Mikonkatu 4, Helsinki hanna-mari.lempola@tem.fi puh. 050 396 3614 VÄLITYÖMARKKINAT-valtakunnallisen kehittämisohjelman työkokous:Välityömarkkinatoimenpiteiden ja –palveluiden vaikuttavuus– seurantajärjestelmien kehitystyö ja hankepilottien kokemukset12.4.2010 Satakuntatalo, Helsinki

2. Valtakunnallisen välityömarkkinat –kehittämisohjelman painotukset TEM:n hallinnonalalla Kehittämisohjelman tavoitteena on luoda työnhakijoille palvelukokonaisuuksia, jotka johtavat avoimille työmarkkinoille ja parantaa välityömarkkinoiden vaikuttavuutta. Tavoitteena on 1) koordinoida välityömarkkinoiden suunnitelmallista, työmarkkinoiden tarpeista lähtevää kehittämistä 2) tarjota yksilöllisempiä ja paremmin ammatillista osaamista kehittäviä palveluja 3) lisätä yhteistyötä yritysten kanssa 4) selkiyttää kolmannen sektorin roolia 5) kehittää palkkatuetun työn ja ammatillisen työvoimakoulutuksen yhdistelmämalleja ja työpoolitoimintaa 6) pyrkiä lisäämään sosiaalisten yritysten määrää ja toimintaedellytyksiä

3. Toimenpiteiden ja palveluiden vaikuttavuuden • mittaamisesta • Vaikuttavuutta mitataan avoimille työmarkkinoille sijoittuneiden osuudella: • TE-hallinto seuraa siirtymiä käyttäen mittarina työmarkkinatoimenpiteisiin ja palkkatuettuun työhön osallistuneiden työllisyystilannetta 3 kk palvelun jälkeen • Erityisesti vaikeasti työllistyvien osalta siirtymät avoimille työmarkkinoille ovat olleet vähäisiä • Ei ole käytettävissä tietoa millä tavoin palkkatuettu työ välityömarkkinoilla on parantanut työelämävalmiuksia, osaamista ja vienyt työllistymisprosessia eteenpäin • Työllisyysvaikutusten ohella välityömarkkinatoimenpiteillä on vaikutuksia toimintakykyyn, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisyyn, osallisuuden lisääntymiseen ja taloudelliseen tilanteeseen, mutta niitä ei ole seurattu systemaattisesti • (Välityömarkkinastrategia luonnos, TEM)

4. Toimenpiteiden tavoitteet: onko toimijoilla samalla • toiminnalle eri tavoitteita? (työllistyminen, muut hyvinvointivaikutukset) • Työllistymisen tavoite helposti osoitettavissa, mutta sitä ei pidetä koko toiminnan kannalta ainoana olennaisena tavoitteena • Onko hyvän elämän osoittimien mittaaminen edes mahdollista? • Toimenpiteiden oikea ajoitus ja mittarien herkkyys • Välityömarkkinoilla tarjolla olevan monenlaisen tuen yhdistelmien käyttö lisää mittaamisen haastavuutta vs. luotettavat mutta riittävän yksinkertaiset, vertailtavuuden ja yhteismitallisuuden mahdollistavat mittarit? • Vaikuttavuuden arvioinnin käytännöt ovat monimuotoisia, perustuvat pitkälti vuorovaikutukselliseen kohtaamiseen ja työn dokumentointi ja sen kehittäminen ovat vielä alkutekijöissään • (P. Karjalainen & T. Kotiranta, THL 2010)

5. Eri tapoja seurata ja arvioida asiakastuloksia • Kaupalliset järjestelmät, valmiit tuotteet (PALTA, ARVI, VAT, sosiaalinen tilinpito ym.) ja niiden kehittäminen • Hankkeiden omia malleja ja sovelluksia, esim: • kehitetään arviointityövälineistö valmennusorganisaatioille osaamisen, työmotivaation ja -kyvyn todentamiseen (Duunari) • kerätään tietoa työ- ja koulutuspolkuihin sisältyvistä toimenpiteistä, ketkä niitä toteuttavat ja millaisia tuloksia saavutettu (Nuotta2011) • Tutkainharava -asiakashallintajärjestelmä (Etappi)

6. Palautteen kerääminen koulutus-/työllistymisprosessin eri osapuolilta (lomakkeet, keskustelutilaisuudet), SWOT-analyysit • Palvelun tuottajien menetelmät seurata palvelu- ja asiakasprosesseja • Työkyvyn arviointimenetelmät IMBA/Melba (KaaSu, KoPa -projektit) • Kuntouttavan työtoiminnan tutkimus voi tehostaa vaikutusten arviointia kunnissa (Askel, THL) • Työhönkuntoutuksen vaiheistus osana vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen kehittämistä (Suunto, Lapin ELY-keskus) • TUPAL – kolmannen sektorin palkkatukijaksojen asiakasvaikutuksia mittaavan seurantajärjestelmän kehittäminen (TEM)

7. Työkokouksen tavoitteet ja päivän kulku • Tavoitteena tiedon ja kokemusten vaihto ja syventäminen, vertaisoppiminen, benchmarking, menetelmien ja sisältöjen yhdessä kehittäminen, yhteistyömahdollisuuksien luominen • Menetelmien käyttäjät ja kehittäjät esittelevät pilottejaan kysymysrungon mukaisesti (miksi, miten, kuka, ketä, ja keitä varten, mitä projektin jälkeen?) • Iltapäivällä menetelmistä ja näkökulmista keskustellaan 4 pienryhmässä: puheenjohtajat alustavat ja pj:n nimeämät sihteerit kirjaavat keskustelun pääkohdat, vrt. kysymysrunko (45 min), jonka jälkeen puheenjohtajat tiivistävät pienryhmien yhteenvedot (purku 15 min/ryhmä) • Lopuksi käsitellään päivän teeman nostattamia ajatuksia ja tunteita osallistavan menetelmän keinoin • Työkokouksen jälkeen tilannepäivitys eri alueiden koordinaatiohankkeiden palaverissa