Voiko Adolf Hitleristä tehdä tieteellistä tutkimusta? Lahden kansanopiston ja

1. Voiko Adolf Hitleristä tehdä tieteellistä tutkimusta? Lahden kansanopiston ja Historian ystäväin liiton XXVI kesäseminaari 16.6.2010 Professori Seppo Hentilä Helsingin yliopisto http://www.valt.helsinki.fi/blogs/shentila/opetus.htm

2. Vastaukseni otsikon kysymykseen muotoutuu esitelmän kuluessa vähitellen myönteiseksi Vaikka Adolf Hitlerin henkilöhistoria, hänen valtaannousunsa ja 12-vuotinen toimintansa Kolmannen valtakunnan johtajana on tapahtumahistorian osalta suureksi osaksi selvitetty, häntä koskevat tulkinnat ovat yhä erittäin ristiriitaisia ja kiistanalaisia Mitä- ja milloin- kysymykset vs. miten ja miksi- kysymykset Adolf Hitler, s. Braunaussa Itävallassa 20.4.1889, k. Berliinissä 30.4.1945

3. Tuskin kenestäkään toisesta historian henkilöstä on kirjoitettu yhtä paljon kuin Hitleristä Koetan esitelmässäni luoda kokonaiskuvan Adolf Hitleriä koskevan tutkimuksen haasteista, ongelmista ja esteistä Esittelen erilaisia lähestymistapoja, tulkintoja ja selityksiä – ja niitä on todella laidasta laitaan Lopuksi luon katsauksen akateemisen Hitler-tutkimuksen kehitykseen ja nostan esiin muutamia mielestäni kestävimpiä tutkimuksia ja niiden tekijöitä

4. Adolf Hitler – ratkeamaton arvoitus? Adolf Hitlerin arvoitus ei koskaan ratkea, koska hänen tekonsa ylittävät julmuudessaan inhimillisen käsityskyvyn rajat Kuinka Hitlerin valtaannousu oli mahdollinen? Kuinka Hitlerin kaltaisesta poliittisesta onnenonkijasta saattoi tulla 1900-luvun ja kenties kaikkien aikojenkin mahtavin diktaattori? Miten aikansa johtava kulttuuri- ja sivistysvaltio Saksa saattoi toteuttaa holokaustin, maailmanhistorian kaikkien aikojen julmimman rikoksen?

5. Kolmannen valtakunnan tilinteon sietämätön tuska Tilinteon ongelmallisuus, ristiriitaisuus ja viipyminen vaikeuttivat ratkaisevasti Kolmatta valtakuntaa ja Adolf Hitleriä koskevan tutkimuksen käynnistymistä Lähimenneisyyden tulkintoja hallitsivat vuoden 1945 jälkeen pitkään apologiat, myytit ja legendat

6. 1960-luvulle saakka Länsi-Saksan koulujen historianopetuksessa kolmannen valtakunnan aikaa ei käsitelty juuri lainkaan Sodasta hengistä selvinneet kiistivät osallisuutensa holokaustiin: ”Emme tienneet Auschwitzista mitään, ei meille siitä kerrottu … Juutalaisvainoihin syyllisiä olivat Hitler ja hänen joukkionsa” … Itä-Saksan virallisen tulkinnan mukaan DDR:n perustajat olivat yhdessä puna-armeijan kanssa vapauttaneet Saksan fasismista Pakollinen antifasismi – kummassakin Saksassa, mutta täysin eri tavoin tulkittuna

7. Kylmän sodan syttyminen jäädytti Kolmannen valtakunnan tilinteon Antifasistiset puhdistukset lopetettiin ja entisiä natseja armahdettiin laajassa mitassa – heitä tarvittiin kommunismin vastaiseen taisteluun Vain merkittäviä sotarikollisia tuomittiin – esim. v. 1963–64 käytiin laaja ns. Auschwitz-prosessi Ne, kuten Adolf Eichmannin teloitus Jerusalemissa 1962, vahvistivat tulkintaa, jonka mukaan vastuussa olivat vain Hitler, hänen joukkionsa ja heidän työkalunsa SS

8. Näytti siltä, että Saksan kansa, tavalliset ihmiset, eivät olleetkaan vastuussa kolmannen valtakunnan rikoksista 1970-luvulla nuoret alkoivat Esittää ikäviä kysymyksiä: ”Isä, missä olit sodan aikana?” 1980-luvulla holokaustin käsittely sai julkisuudessa yhä enemmän tilaa erityisesti elokuvien ja tv-sarjojen ansiosta Vuoden 1986 Historikerstreit, jossa vastakkain Saksan johtavia historioitsijoita

9. Argumentti: Holokausti ei ollut maailmanhistorian suurin eikä ainoa rikos, Stalin murhasi enemmän kuin Hitler, holokausti oli Saksan normaalista historiasta poikkeava ”aasialainen teko” (Ernst Nolte ja joukko ”konservatiivisia” historioitsijoita) Vasta-argumentti: Holokaustin suhteellistaminen ja vertaileminen johtaa väistämättä sen vähättelyyn ja vesittämiseen (Jürgen Habermas ja joukko ”vasemmistolaisia” historioitsijoita Historikerstreit ja 1980-luvulla käyty keskustelu nostivat vääjäämättä esiin kysymyksen tavallisten saksalaisten syyllisyydestä

10. Daniel J. Goldhagen: Hitler’s Willing Executioners (1993) – tavallisten saksalaisten sotilaiden osuus julmuuksiin Kiistellyt Wehrmacht-näyttelyt 1990-luvulla; niissä oli kyse tavallisen saksalaisen sotilaan vastuusta Natsi-Saksan rikoksiin 1990-luvulle tultaessa Kolmannen valtakunnan menneisyydenhallinnassa oli Saksassa päästy jo varsin pitkälle Adolf Hitlerin arvoitukseen ei kuitenkaan ollut löytynyt merkittävää uutta

11. Demoni Hitlerin selittämisen tavaton vaikeus on raivannut tilaa yliluonnollisille selityksille Hitler ei ehkä ollutkaan lihaa ja verta vaan jostakin ulkoavaruudesta tullut henkiolento, joka lähetettiin rankaisemaan saksalaisia heidän pahoista teoistaan Hitlerin demonisointi on vaivannut vakavasti myös akateemista historiantutkimusta

12. Yli-ihminen vai keskinkertaisuus? Hitleriä on luonnehdittu sekä neroksi että hulluksi, mutta myös keskinkertaisuudeksi, jonka lahjat olivat poliittista tilannetajua ja lumovoimaa lukuun ottamatta vähäiset Kiistaa on herättänyt se, minkä verran Hitler itse asiassa ymmärsi asioista, joita hän hallitsi rajattomalla yksinvallalla

13. Varhaislapsuus Väkivaltainen isä, pikkuvirkamies Schicklgruber, hakkasi poikaansa Poika tarrautui äitiinsä ja äiti-suhteesta muodostui hallitseva Yhden teorian mukaan Hitler rakensi persoonansa äitinsä kautta, jolloin siitä tuli leimallisesti feminiininen Toisen teorian mukaan Hitler alkoi vihata kaikkia naisia, koska hänen äitinsä alstui miehensä tyranniaan Klara ja Alois Schicklgruber

14. Nuoruus Pettymykset taiteilijanuran kariutumisen vuoksi Hitlerin maailmankuva muotoutui Wienin yömajoissa ennen maailmansotaa Rintamalla Hitlerin itseluottamus lujittui Sodan jälkeen hän huomasi kykenevänsä vangitsemaan kuulijansa poliittisena puhujana

15. Yksilöpsykologia Hitlerin hahmo on ollut myös altis lukemattomille erilaisille yksilöpsykologisille selityksille Tunnetuimpia niistä on Erich Frommin 1973 ilmestynyt ”The Anatomy of Human Destructiveness” Pahansuovaksi agressioksi kutsumansa ilmiön Fromm selittää nekrofiliaksi, jossa seksuaalinen kiinnostus kohdistuu vainajiin Frommin mukaan Hitlerissä näkyvät kaikki nekrofiilin keskeiset piirteet, kuten kiinnostus kaikkea elotonta ja mekaanista kohtaan

16. Joukkopsykologia Kansallissosialismin suosion ja Hitlerin rajattoman vallan selityksistä suosituimpia on varmastikin joukkopsykologia Wilhelm Reich: ”Fasismin joukkopsykologia” 1933, suom. 1973 perustuu Freudin seksuaaliteorioihin

17. Seksuaalinen poikkeavuus? Oliko Hitler homo? Merkittävin tieteellinen yritys todistaa Hitlerin homoseksuaalisuus on Hampurin yliopiston professorin Lothar Machtanin tutkimus ”Hitlers Geheimnis” (2001)

18. Weimarin tasavallan heikkouden tuote Saksan poliittisten olojen epävakautta lisäsi 1930-luvun vaihteessa puhjenneen talouslaman ohella koko 1920-luvun vallinnut katkeruus ”Versailles’n häpeärauhaa kohtaan Huomionarvoista on se, että Hitlerin valtaannousu tapahtui pääosin perustuslain suomassa järjestyksessä Jälkikäteen ihmetystä on herättänyt se, miten helposti Saksan hallitsevat piirit luovuttivat valtansa Hitlerille Hitler ja Hindenburg

19. Saksalaisen imperialismin marionetti ”Millionen stehen hinter mir!” John Hartfieldin kuvakollaasi Arbeiter-Illustrierte-Zeitungissa 1932 Vulgäärimarxilainen selitys, jonka mukaan Saksan suurpääoma olisi nostanut Hitlerin valtaan voidakseen kerätä jättimäisiä voittoja kasvavasta varusteluteollisuudesta Vakioselitys Neuvostoliiton ja DDR:n Hitler-tutkimuksessa

20. Niin, mitenkäs se Hitler-tervehdys oikein syntyikään? Toinen version on yhtä hauska: Kuten tunnettua, yksi Hitlerin Saksan nerokkaimmista keksinnöistä oli kuplavolkkari. Sen heikkoutena oli kovin tehoton lämmityslaite. Kerrotaan, että Hitler-tervehdys sai alkunsa siitä, kun saksalaiset alinomaa kokeilivat, josko volkkarin lämmittimestä sittenkin tulisi lämmintä ilmaa.

21. Hitler-satiiri ja klovni Hitler Hitlerin hahmo on ollut otollinen satiirin kohde Charlie Chaplinin ”Diktaattori” (1940) ja Bertolt Brechtin ”Arturo Uin valtaannousu” (1941) ovat satiireista loistavimmat Mutta joukkoon mahtuu myös valitettavan paljon ala-arvoisia hengentuotteita

22. Hitler-apologiat Jos Hitler olisi saanut surmansa attentaatissa 1938 tai ei olisi aloittanut 1939 maailmansotaa, hän olisi jäänyt historiaan suurena valtiomiehenä Pääteesi: Hitler ei ollut vastuussa eikä edes tarkoin tiennyt holokaustin suunnittelusta, siinä primus motor oli SS:n valtakunnanjohtaja Heinrich Himmler Pisimmälle Hitler-apologia on mennyt holokaustin kiistämisessä: Auschwitz ja kaikki siihen liittyvä on venäläisten ja länsiliittoutuneiden keksintöä, jolla he ovat nöyryyttäneet saksalaisia sodan jälkeen

23. Merkittävin Hitler-apologi on brittihistorioitsija David Irving, joka tuli tunnetuksi 1977 ilmestyneellä teoksellaan ”Hitler’s War” Siinä hän teki Hitleistä Churchilliin verrattavan suurmiehen David Irving Irving kiisti Hitlerin vastuun holokaustista ja joutui tekemisiin myös ns. Auschwitz-Lüge -lain kanssa Auschwitzin kiistämisestä voi saada vankeutta jopa 4 v. Irving tuomittiin Itävallassa esittämistään lausunnoista 2006 kolmeksi vuodeksi vankilaan

24. Hitlerin ”Mein Kampfín” tekijänoikeudet vapautuvat 2015, kun kirjailijan kuolemasta tulee kuluneeksi 70 vuotta Tällä hetkellä oikeudet omistaa Baijerin valtio, koska ilman perillisiä kuollut Hitler oli merkitty väestörekisteriin Münchenin kaupungissa, os. Prinz-Albrecht-Gasse 8 Internetistä teos on vapaasti saatavilla useilla eri kielillä Suomeksikin ”Taisteluni” löytyy helposti verkosta: http://radioislam.org/historia/hitler/mkampf/fin/index.htm

25. Akateemisen Hitler-tutkimuksen kehitys Kiinnostus heräsi ensin Yhdysvalloissa, jonne oli Kolmatta valtakuntaa pakoon muuttanut Saksasta juutalaisia ja vasemmistolaisia intellektuelleja Ensimmäinen todella merkittävä ja yhä arvonsa säilyttänyt Hitler-elämäkerta on brittihistorioitsija Allan Bullockin ”Hitler – A Study in Tyranny (1952) A.J. P. Taylor: The Origins of the Second World War (1960) Alan Bullock

26. Andreas Hillgruber: Hitlers Strategie (1965) P. E. Schramm: Adolf Hitler: Legende, Mythos, Wirklichkeit (1971) Karl-Dietrich Bracher: Die deutsche Diktatur: Entstehung, Struktur, Folgen des Nationalsozialismus (1969) Huomattavin saksalainen Hitler-biografi on Joachim Fest

27. Intentionalistinen koulukunta, Karl-Dietrich Bracher, Andreas Hillgruber, Joachim Fest Strukturalistinen koulukunta, Hans-Ulrich Wehler, Jürgen Kocka, Hans Mommsen Kulkiko Saksan historia Ranskan vallankumouksesta toiseen maailmansotaan länsimaiden historiasta poikkeavaa erillistietä (Sonderweg)?

28. Merkittävin Hitler-elämäkerta? Ian Kershawn kaksiosainen 1900-sivuinen 1998 ja 2000 ilmestynyt Hitler, I osa Hybris, II osa Nemesis Suomeksi 2009 lyhennelmänä, 953 s. Kershawn lähestymistapa on strukturalistinen Hän pyrkii murtamaan Hitlerin demonisoinnin ja asettaa hänet aikansa ja yhteiskuntansa taustaa vasten Aika vaati Hitleriä tai jotakin juuri hänen kaltaistaan henkilöä, mutta myös henkilöllä oli oma, hyvinkin suuri merkityksensä