270 likes | 401 Views
Tuoko vapaaehtoistyö kirkon iholle?. Anne Birgitta Pessi 18.9.2014. Mikä tekee sinut onnelliseksi tänään, syksyn raikkaana iltapäivänä?. Milloin olet viimeksi kokenut merkityksellisyyttä?. Mikä tekee ihmisen onnellisiksi?. Kontekstuaaliset tekijät:
E N D
Tuoko vapaaehtoistyö kirkon iholle? Anne Birgitta Pessi 18.9.2014 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Mikä tekee sinut onnelliseksi tänään, syksyn raikkaana iltapäivänä? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Milloin olet viimeksi kokenut merkityksellisyyttä? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Mikä tekee ihmisen onnellisiksi? • Kontekstuaaliset tekijät: • terveys, perhe, ihmissuhteet, työ • Persoonallisuus: • korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen • Institutionaaliset tekijät: • uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet • Jonkin verran: taloudelliset tekijät • Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Mitä on iholla oleminen, mitä on iholle tuominen? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Mitä on iholla oleminen, mitä on iholle tuominen? • Mikä tuo ihmiselle merkityksellisyyttä? ”Do I matter?” • Myötätunto on syvin mahdollinen merkityksellisyyden lähde • Ei uusi ismi vaan arkista: toiset eivät minulle ilmaa, minä en toisille Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Mitä on iholla oleminen, mitä on iholle tuominen? • Mikä tuo ihmiselle merkityksellisyyttä? ”Do I matter?” • Myötätunto on syvin mahdollinen merkityksellisyyden lähde • Ei uusi ismi vaan arkista: toiset eivät minulle ilmaa, minä en toisille • Kytkös onnellisuuteen Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Myötätunto = compassion • CO = mukana elämistä, jakamista, kohtaamista, vahvistamista, ihmisyyttä • PASSION = intohimo, ilo, riemu, innostus • PASSION = kärsimys, suru, harmistus, uupumus, ongelma Dynaamista! Eikä vain `vaaleanpunaista´ tai pliisua! Esim. viha ja agressio hyvän motiivina. • Toisen ilon ja innostuksen jakaminen hänen kanssaan tuo iloa, valoa, energiaa. • Toisen kärsimyksen näkeminen tuntuu pahalta. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
We´re allcompassionate beasts Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
We´re allcompassionate beasts • Yksilö-biologinen perusta • Vagushermo: `lämmin tunne rinnassa´; oksitosiini-hormoni • Aivojen mielihyväalue: esim. rahan antaminen hyvään vai suklaa? • Evoluution vahva voima; Darwinn “vahvin vietti” • Myös eläimillä; esim. apinan empatiapaasto • jo pikkuvauvoilla mm. empatiaitku • mitkä yhteisöt jäivät henkiin? • parinvalinta – tänäänkin! • Kristinuskon todeksi, lihaksi tuova pinta! • Kasvatuksen ydin! Työ ja vapaaehtoistyö. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Myötätunto – mullistava voima Sekä kriiseissä että arjessa • Esim. hyväntahtoinen jutustelu vieraan kanssa parantaa kognitiivisia kykyjämme • Samoin jos näemme jonkun auttavan jotakuta • Millä tavoin varhaiskasvatus – työ ja vapaaehtoistyö – edistää myötätunnon mullistavan voiman edistämistä? • vapaaehtoisuus suuri mahdollisuus hehkun levittämiseen • samoin myötätunnon voima ja väylä potentaali rekrytointiin (palkkatyö ja vapaaehtoistoiminta) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Myötätunto on inhimillisyyttä • Myötätunto ei ole erillinen tai kapea siivu meitä vaan lähellä, ja sekoittuu, muihin tunteisiin ja yleiseen inhimillisyyteen. • Esim. labrakokeissa ei pystytä erottamaan myötätuntoa ilmeistä mutta kylläkin sokkona kosketuksesta • Mille inhimillisyys pohjaa? Mitä siitä seuraa? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Yhteiskunnallinen hyvä kehä Kaikki myötätuntoinen, yhteisöllinen toiminta kuten vapaaehtoisuus, kuorolaulu – tai vaikkapa vain hymy naapurille sosiaalinen pääoma(”sosiaalinen liima”) (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus) vahva kansalaisyhteiskunta, vahva talous, onnellinen Suomi Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Vapaaehtoistoiminta iholle, kasvoina – mitä? • Palkaton auttamistyö: autetaan apua tarvitsevia, usein palkatut työntekijät organisoijina • Kansalaisyhteiskunta: yhteinen toiminta ongelmien ratkaisemiseksi • Harrastus: oman kiinnostuksenkohteen toteuttaminen vapaaehtoistoiminnassa (urheilu, kulttuuri jne.) • Mitä tarkoittaa kirkon kannalta • esim. kasvatusalalla? Erityisesti varhaiskasvatuksessa?
Vapaaehtoistoiminta TULEEKO kirkko iholle? • Kirkon ja toimintalogiikka ja –kulttuuri monin paikoin julkisyhteisön byrokraattinen logiikka ja –kulttuuri • Vapaaehtoistoimintakin helposti organisaatiolähtöistä • Kirkon historiassa keskeinen kontrolli (yleensä oppiin liittyen) leimaa myös osallistumista • Tämä vaikeuttaa yhteisölähtöistä vapaaehtoistoimintaa • Kirkon imago monin paikoin hierarkkinen ja byrokraattinen • Lisäksi tuomitsevuus ja kontrolli näkyvät mediassa • Kirkko ei ole kaikille lähestyttävä
Kirkon iholle tulon mahdollisuuksia! • Lähtökohdat huippuhyvät (arvot, sanoma, ihmiskuva, yhteiskunnallinen toiminta instituutiona jne.) • Mutta voiko kontrolli ja organisaatiolähtöisyys vähetä niin, että yhteisölähtöisyys on laajemmin mahdollista? • Miten kirkko erottautuu muusta vapaaehtoistoiminnasta? Mitä muu yhteiskunta ei osaa, pysty tuottamaan? Kuitenkin ilman että sulkee liikaa pois? • Myötätunnon hehku! • Merkitykselisyyden etsintä! • Kansalaistoiminta tuo nykyään merkitystä yksilön elämään ja on osa merkitys-, arvo- ja identiteettipohdintoja • kasvatus, usko! • Mitä Rakkauden vallankumouksellinen näkökulma voi tuoda osallistumiseen, osallisuuteen, kansalaistoimintaan?
Myötätunnon maisemakuva Suomessa • Valtaosa (67%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; olemme auttaneet sangen runsaasti, erityisesti motiiveina ilo ja myötätunto • Alle kolmannes yhtyy väitteeseen ”ihmisten tulisi huolehtia ennen kaikkea itsestään”. Reilusti yli puolet: • ”Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista” • ”Toiset ihmiset ovat yleisesti ottaen auttavaisia”. • ”Emme ole enää samassa veneessä” • Vapaaehtoistoimintaan valmis jopa puolet! 30-40% jo mukana.
Vapaaehtoistoiminta - missä suomalaiset mukana? • Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). • (Sangen) runsaasti aikaa toimintaan: • lähes 18 h / kk (2001) • n. 10 h/kk (2011) • Toiminnasta kiinnostuneista: • * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% • esim. keikkavapaaehtoisuus • * lyhytkestoinen, projektimainen 46% • * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Suuri tilaus, suuret mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnalle • Yhteiskunnallinen tarve ja mahdollisuudet kasvavat (huoltosuhde, hyvinvointimalli) • Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen helpottuu ja yleistyy • Yksilöllisyys korostuu – yksilön motiivit, tarpeet, kiinnostukset • Merkityksien, pehmeiden arvojen etsintä • Auttamishalu, halu olla tarpeellinen, halu vaikuttaa asioihin, halu liittyä toisiin eivät vähene • Tarvitaan jopa aiempaa enemmän arvopohjaisia, välittämisen, tasa-arvon ja huolenpidon kenttiä ja toimintaa • Organisaatiolähtöinen toiminta ammattimaistuu voimakkaasti, tarjonta kasvaa toisaalta vahvat ruohonjuuritason hankkeet! • Kirkon erottauduttava: arvopohjalla, toiminnan sisällöillä ja/tai toiminnan tavalla
Esim. sitoutuminen vapaaehtoistoimintaan • ”Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa?” • * toiminnan mielekkyys • * sosiaaliset sidokset • * myönteinenpalaute Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Tulevaisuuden kirkko 1/2 (Henrietta Grönlund) • Palkkatyöntekijöiden väheneminen todennäköistä • Toimintaa jouduttaneen karsimaan • Lakisääteiset tehtävät jäävät, entä muu? • Mitä voidaan tehdä vapaaehtoistoimin ja miten? • Organisaatiolähtöinen toiminta ja kontrolli vievät paljon työntekijäresurssia • Miten kohti yhteisölähtöisempää kirkkoa – seurakuntalaisten kirkkoa? • Hengellisyys yhä useammin etsimistä, yksilöllistä • Tarvitaan kysymisen, pohtimisen paikkoja • Hengellisyys kytkeytyy yhteiskunnallisiin kysymyksiin • Sekä identiteettipohdintoihin. Ja toiminnallisuuteen • Kansalaisyhteiskuntanäkökulma näkyvämmäksi kirkon toimintaan osallistumisessa? • Vapaaehtoistoiminta väylänä kirkkoon? • Mitä juuri kasvatuksessa? Varhaiskasvatuksessa?
Tulevaisuuden kirkko 2/2 (Henrietta Grönlund) • Näkemys seurakunnasta yhteisönä ja yhteisöllisyys seurakunnan perustana • Kirkon arvopohja tarjoaa vastapainoa ’neljän koon’ yhteiskunnassa (kiire, kuluttaminen, kilpailu, kyynisyys) • Kirkolla on täydelliset arvolähtökohdat tavoittaa paljon suomalaisia myös vapaaehtoistoiminnan keinoin • Kirkon vapaaehtoistoiminta sisällöllisesti sitä, mikä suomalaisia vapaaehtoistoiminnassa kiinnostaa (auttaminen, heikomman puolella oleminen, ihmisarvo) • Auttamistyö on tärkein syy kuulua kirkkoon • Tämä puhuttelee myös tämän ajan hengellistä etsijää • Kirkko on luotettu • Organisatorisesti erinomainen lähtökohta
Jätä mieleesi, jätä pohdintaan! • Varhaiskasvatus tulee ihmisten iholle! • Ihmisyyden ydin, esim. myötätunnon mullistavan voiman kautta • Kuinka myös vapaaehtoisuus tulisi paremmin kirkon iholle? • Kuinka varhaiskasvatuksen arjessa? • Mitä hehkumme työyhteisössämme, seurakuntalaisten, lasten suuntaan? • Myötätunto myös itseen! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki
Jätä mieleesi, jätä pohdintaan! • Varhaiskasvatus tulee ihmisten iholle! • Ihmisyyden ydin, esim. myötätunnon mullistavan voiman kautta • Kuinka myös vapaaehtoisuus tulisi paremmin kirkon iholle? • Kuinka varhaiskasvatuksen arjessa? • Mitä hehkumme työyhteisössämme, seurakuntalaisten, lasten suuntaan? • Myötätunto myös itseen! (Taputappa olalle! <3 ) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki