270 likes | 415 Views
Ajankohtaista kirkon varhaiskasvatuksessa. www.evl.fi/kkh/to/kkn/varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen työalasihteeri Mirkka Torppa, KKN mirkka.torppa@evl.fi. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman väliraportti.
E N D
Ajankohtaista kirkon varhaiskasvatuksessa www.evl.fi/kkh/to/kkn/varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen työalasihteeri Mirkka Torppa, KKN mirkka.torppa@evl.fi
Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelman väliraportti • Tarkoituksena on selventää kirkon varh.kasv. perusteita sekä hahmottaa sen pyrkimyksiä, tulevaisuudensuuntia ja kehittämistoimenpiteitä. • Tässä ajassa tehty kirkon varhaiskasvatusta kokoava ja päivittävä koonti • Tarkoitettu kirkon varh.kasv. työntekijöiden linjaavaksi tueksi seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, hiippakunnissa, järjestöissä, kouluttavissa laitoksissa ja keskushallinnossa. • Toiveena on, että asiakirja aikaansaa keskustelua, kehittämistyötä ja toimenpiteitä eri tasoilla • Lopullinen asiakirja valmis keväällä 2008
Kehittämissuunnitelma ja käytäntö • Asiakirja antaa perusteluja työlle ja linjaa sisältöjä • Asiakirjaan liitetään kysymyksiä jotka auttavat pohtimaan oman srk:n varhaiskasvatuksen kehittämistä • Toiveena että asiakirjan pohjalta syntyy oman srk:n varhaiskasvatuksen kehittämislinjaus, toimenpiteitä tai strategia • Lopulliseen asiakirjaan liitetään esimerkkejä miten seurakunnissa on löydetty uudenlaisia toteutustapoja, ratkaisuja tai käytäntöjä varh.kasv. piirissä. Minkä kertomuksen haluaisit mukaan?
Kommentoi väliraporttia!! • Asiakirja on nyt väliraporttivaiheessa ja valmis keväällä 2008. • Palautetta toivotaan syyskuussa 2007. • Väliraportti löytyy www-osoitteesta: www.evl.fi/kkh/to/kkn/varhaiskasvatus • Kommentoi yksin, tiimin tai työyhteisön kanssa! • Yhteyshenkilö: mirkka.torppa@evl.fi
Uusi lastensuojelulaki 417/2007 www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070417 • Uusi lastensuojelulaki tulee voimaan 1.1.2008 • Tavoitteena lastensuojelun päätöksenteon sekä lapsen ja vanhempien oikeusturvan parantaminen. Kunnilla velvollisuus tehdä lastensuojelun suunnitelma. • Ilmoitus lastensuojelun tarpeesta on edelleen kirkon kasvatuksen työntekijän lakisääteinen velvollisuus srk:ssa (poikkeuksena pappien ja lehtoreiden rippisalaisuus). Jokaisen on tunnettava huolen aiheet ja paikallinen lastensuojelun toimintatapa. • Lisämateriaalia KKN:sta loppuvuodesta 2007
Osaatko tunnistaa huolen aiheet? • Lastensuojelun tarve: Lapsen hoidon, valvonnan ja kasvatuksen laiminlyönti. Lapsen alistaminen. Lapseen kohdistuva ruumiillinen tai henkinen väkivalta. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Vanhempien keskinäinen väkivalta ja riitaisuus. Vanhempien päihteiden käyttö. Vanhempien fyysinen tai psyykkinen sairaus. Lapsen oma käyttäytyminen: lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisen rikollisen teon tai käyttäytymällä muulla vastaavalla tavalla. • Tunnethan oman paikkakuntasi lastensuojelun toimintatavan!
Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan kelpoisuus kirkossa • Valtionrahoitusta saavassa toiminnassa kelpoisuuden siirtymäaika päätyy 31.7.2009 • Valtionrahoitusta saavan srk:n aip-toimintaan ovat kelpoisia ne lastenohjaajat, jotka ovat suorittaneet * lastenohjaajan opintolinjan * lastenohjaajan perustutkinnon * lastenohjaajan ammatillisen perustutkinnon * lapsi- ja perhetyön perustutkinnon
Kasvatuksen ammattien ydinosaamiskuvaukset • Ydinosaamisten uusimmat versiot ovat KKN:n internetsivuilla www.evl.fi/kkh/to/kkn • Ydinosaamisia voidaan käyttää koulutussuunnittelussa, toimenkuvien ja perustehtävien tarkastamisessa sekä työn vaativuuden arvioinnissa. • Piispainkokous käsittelee kaikkien kirkon ammattien ydinosaamiskuvaukset vuoden 2008 aikana. Seurantaryhmät päivittävät niitä sen jälkeen.
Seurakuntatoiminnan turvallisuusohjeet 2007http://www.evl.fi/kkh/to/kkn/Srktoiminnan_turvallisuusohjeet2007.pdf • Uusi ohjeistus pohjaa tuoteturvallisuuslain-säädännön muutoksiin. Auttavat srk:ta kehittämään ja parantamaan toiminnan turvallisuutta sekä ennaltaehk. onnettomuuksia ja tapaturmia. • Seurakunnalla on aina vastuu oman toimintansa turvallisuudesta (riittävän turvallista, kyseisiin tiloihin sopivaa ja tilanteeseen sopivaa.) • Jokaisen työntekijän on tärkeää tuntea nämä ohjeet! Syksymmällä turvallisuuden käsittelyä pienten lasten näkökulmasta. Lisätietoa KKN:n www-sivulla
Turvallisuusohjeiden kokonaisuus • Seurakunnan retki- ja leiritoiminnan turvallisuusohjeet (2006) • Jokainen seurakunta laatii omat turvallisuusohjeet. • Erityistä huomiota kiinnitettävä vapaaehtoisten vetämiin toimintoihin. • Alle 18 -v. ei voi pitää yksin kerhoa alaikäisille; kaksi alle 18-v. voi yhdessä pitää kerhoa alaikäisille. • Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, esim. partiota ei tämä koske.
Painopiste vuonna 2008 • Jumalan silmissä kaunis -tytöt ja pojat • Näkökulma laajennetaan ihmisen pyhyydestä luomakunnan pyhyyteen; ne kulkevat käsikädessä. • ”Kun ihminen ei enää ole pyhä, voi ihmiselle tehdä sen, mikä luonnolle on jo tehty.” Kaisa Raittila • Uutta materiaalia ei ole tarkoitus tuottaa; pikemminkin kaivaa esiin hyviä materiaaleja vuosien takaa. • Painopiste jää elämään, ja sillä on aikaa syventyä vuoden 2009 aikana.
Pyhä / pyhyyskoko kirkon painopisteenä 2010-2013 • Suunnitteilla koko kirkkoa koskeva painopiste • Mitä ajatuksia teema sinussa herättää? Mikä on pyhää lapsen silmissä ja miksi? Mitä teemaan sisältyy varhaiskasvatuksen näkökulmasta? • 10 seurakuntaa alkaa pilottiluonteisesti testaamaan v. 2008 mm. sunnuntaipäivään, pyhyyteen ja muuta teemaan liittyvää toimintaa. Vielä ehtii mukaan! • Yhteyshenkilö: helena.lindfors@evl.fi
Monesa-projekti 2007-2009www.monesa.fi • Vahvistaa kasvattajien monikulttuurisuuteen ja uskontodialogiin liittyviä työtaitoja • Etsii ja kehittää uusia toimintatapoja lasten ja nuorten omaehtoisen toiminnan ja vaikuttamisen lisäämiseksi. • Rahaa paikallisiin hankkeisiin. Hakuaika päättyy 21.9.2007. • eeva.liesilinna@mission.fi, 0400 959530 • Tutustu verkkosivuihin!
Kirkon lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät8.-10.1.2008Jyväskylän Paviljonki”Mahdollinen tehtävä”Keskimmäisenä päivänä on kirkon varhaiskasvatuksen työntekijöille oma ohjelma! Teemoina mm. Raamattu, Lapsen oikeudet ja Turvallisuus lasten näkökulmasta.Tervetuloa!
Koulutuspolut Koulutuksen työalasihteeri Marja Pesonen marja.pesonen@evl.fi
Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden uusiminen • OPH päivittää kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat lähivuosina. • Tavoitteena on päivittää opetussuunnitelma vastaamaan muuttuneita työkäytäntöjä. • Tutkinnon nimi ja tutkintonimike (lastenohjaaja) säilyvät ennallaan.
Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon opetussuunnitelman perusteiden uusiminen • Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon uusi opetussuunnitelma voimaan 1.8.2009. • OPH on myöntänyt valtionavustuksen Lahden Diakonian Instituutille, jotta se koordinoi perusteiden päivitystä, joka alkaa tänä syksynä. • Toiveita voi lähettää: tuulikki.ukkonen-mikkola@dila.fi
Koulutuspolut Täydennyskoulutuksen II taso Kirkon johtamiskoulutus - Kirjo 2005 • Ammatillisen • erityisosaamisen • Kehittäminen • erikoistumiskoulutukset • tuottavat pätevyyden • erityistehtäviin • Ammatillisen ydinosaamisen • syventäminen ja laajentaminen • KK:n pitkät koulutukset • Muut syventävät koulutukset Ajankohtais- ja päivityskoulutukset I taso: Ydinosaamisen vahvistaminen ja täydentyminen 18 op Kaikille yhteiset modulit 4 Kpl 3 op laajuista modulia Valinnaiset modulit Valittava 2 kpl 3 op laajuista modulia Orientoituminen työhön jatyötehtäviin Tutkintoon johtava koulutus
I Tason yhteiset moduulit • Kirkon usko (3 op) • Jumalanpalveluselämä ja hengellinen kasvu (3 op) • Ihmisten kohtaaminen ja sielunhoito (3 op) • Työntekijänä seurakunnassa (3 op)
Viestintä Verkko seurakunnan toimintaympäristönä Vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot kirkon työssä Monikulttuurisuus ja kansainvälinen Leirityö Vapaaehtoistoiminta Ryhmän ohjaaminen Perhetyö Seurakunnan hallinto ja talous Musiikki kirkon työssä Kasvatus kirkon työssä Diakonia kirkon työssä Ammattiryhmäkohtaisia koulutuksia I Tason valinnaiset moduulit
Ammatillisen ydinosaamisen syventäminen ja laajentaminen • Kristillisen kasvatuksen erityiskoulutus (35 op), joka rakentuu 5 op:n moduuleista. • Tällä hetkellä on aloitettu kasvatukseen kuuluvien kirkon varhaiskasvatuksen ja perhetyön II tason moduuleiden kartoitus ja suunnittelu. • Nämä koulutukset muodostuvat 5 op:n laajuisista moduuleista. Ne voivat puolestaan rakentua esimerkiksi 1 op:n laajuisista osista.
Koulutuspolun käsite –yleisen tason merkitys • Koulutuspolku on jäsentynyt kuvaus koulutuksen kokonaisuudesta • Vastaa koulutuksen rakenne -termiä • Koulutuspolut kokoavat yhteen eri koulutusvaihtoehtoja ja mahdollisuuksia sekä määrittävät koulutusten vaativuutta • Koulutuspolku ei tarkoita ”koulutusputkea”
Koulutuspolun käsite – organisaatiotason merkitys • Työyhteisö käyttää koulutuspolkuja tietolähteenä laatiessaan henkilöstön koulutussuunnitelmaa. • Koulutuspolkujen kuvaamista vaihtoehdoista se voi muodostaa kokonaisnäkemystä siitä, millaista osaamista on mahdollista hankkia koulutuksen avulla ja millaista koulutusta tulisi kehittää koulutustarpeen tyydyttämiseksi. • Työyhteisöllä voi myös olla oma yhteisötason koulutuspolkunsa.
Koulutuspolun käsite – yksilötason merkitys • Yksilötason merkitys • Kunkin yksilöllinen suunnitelma työuran aikaisesta täydennyskoulutuksesta osana seurakunnan koulutussuunnittelua. • Yksilöllinen koulutuspolku joustaa työuran ja työtilanteiden kehittyessä.
Henkilöstökoulutuksen rakenne Työväline työuralla yksilöllisen koulutuspolun suunnitteluun Selkeyttää koulutusten vaativuutta Työväline seurakunnan koulutussuun-nitteluun Orientoituminen työhön ja työtehtäviin Tutkintoon johtava koulutus
Seurakunnan tehtävien tai ammattien näkökulma Kasvatuksen koulutuspolku Jumalanpalveluselä-män koulutuspolku Erityisosaaminen /erikoistuminen Erityisosaaminen /erikoistuminen Vaati-vuus-tasot Ydinosaamisen laajentaminen ja syventäminen Ydinosaamisen laajentaminen ja syventäminen Moniammatilli-suus Ammattiryhmä-kohtaisuus Ydinosaamisen vahvistaminen ja täydentäminen Ydinosaamisen vahvistaminen ja täydentäminen Moduuli-rakenne Tutkintotavoitteisen koulutuksen aikana Tutkintotavoitteisen koulutuksen aikana