220 likes | 498 Views
Väsymys aivovamman jälkitiloissa. Olli Tenovuo TYKS neurologian klinikka. Väsymystä on monenlaista…. Unen puutetta Fyysistä ylirasitusta Henkistä ylirasitusta Kyllästymistä Lääkkeiden aiheuttamaa Sairauksiin liittyvää (anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea)
E N D
Väsymys aivovamman jälkitiloissa Olli Tenovuo TYKS neurologian klinikka
Väsymystä on monenlaista… • Unen puutetta • Fyysistä ylirasitusta • Henkistä ylirasitusta • Kyllästymistä • Lääkkeiden aiheuttamaa • Sairauksiin liittyvää (anemia, kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea) • Aliravitsemukseen liittyvää • Kognitiivista väsymystä eli fatiikkia
Akuutin aivovamman yhteydessä… • Poikkeavaa väsymystä esiintyy lähes kaikilla, vamman vakavuudesta riippumatta • Tavallista on normaalia runsaampi nukkuminen ja yleinen ”väsymys” hereillä ollessa • On tulkittu että ilmiö liittyy aivojen korjausprosesseihin
Akuutin vamman yhteydessä esiintyvä väsymys saattaa kestää tunneista kuukausiin, ja jää lievää vakavamman vamman saaneilla suurella osalla pysyväksi • Tutkimusten mukaan yli puolella niistä joille jää jälkioireita, poikkeava väsymys on osa oirekokonaisuutta
Jos väsymys ei häviäkään… • Onko väsymystä ollut alusta lähtien? • Onko väsymystä ollut ennen tapaturmaa? • Onko väsymys ollut luonteeltaan koko ajan samanlaista? • Onko väsymys ollut yhtäjaksoista vai onko se ollut välillä poissa? Tunteja, päiviä vai pitempään?
Liittyykö väsymys fyysiseen rasitukseen vai henkiseen rasitukseen vai tuleeko ilman kuormitustakin? • Kuinka paljon unta vuorokaudessa? • Unen laatu? Kuorsaus? Hengityskatkot? • Onko aamuisin väsyneisyyttä? • Mieliala? • Lääkkeet? • Veriarvot?
Kivut? • Fyysinen kunto? • Ravitsemus? • Liittyykö väsymykseen muita oireita? Päänsärkyä? Keskittymisvaikeuksia? Näön hämärtymistä? Mikä oire tulee ensin?
Entä sitten? • Usein väsymysongelman tausta on monitekijäinen, ja vain yhteen asiaan vaikuttaminen ei ehkä muuta tilannetta • Oleellista on selvittää taustalla olevat tekijät ja miettiä mahdollisuutta vaikuttaa niihin
Mitä selvitetään? • Perusveriarvot + hormoniarvot • Lääkkeet • Masennuksen arviointi • Unipatjatutkimus
Koska tarvitaan tarkempia tutkimuksia? Hormonitutkimukset: • tiedossa kudosvaurio etuaivojen pohjalla • hormonihäiriön merkkejä: ruokahalun muutoksia, lämmönsäätelyn muutoksia, seksuaalitoimintojen häiriöitä, kuukautiskierron häiriöitä → ensin hormonien perusarvot, sitten mahd. rasituskokeet
Unitutkimukset: • voim. kuorsausta • hengityskatkoja • väsyneisyyttä/päänsärkyä heti herätessä • heräilyä ilman loppumisen tunteeseen • huomattavaa ylipainoa → unipatjatutkimus + hapetusseuranta
Toimenpiteiden ”marssijärjestys” • Mahdollinen anemia tai hormonihäiriö hoidettava • Mahdollinen aliravitsemus hoidettava • Väsyttävät lääkkeet pois • Mielialahäiriö hoidettava • Unihäiriö hoidettava • Kivut hoidettava ja fyysistä kuntoa kohennettava
Entä jos väsymys jatkuu? • Merkittävällä osalla väsymys johtuu aivovamman aiheuttamista muutoksista hermoverkkojen toiminnassa • Ilmiön tarkempi tausta on huonosti tunnettu • Ajatellaan että aivot joutuvat tekemään enemmän työtä samaan tulokseen pääsemiseksi • Osalla ilmeisesti vireystilaa säätelevät järjestelmät vaurioituneet
Kognitiivinen fatiikki • Tarkoittaa ajatustoiminnan aiheuttamaa normaalia suurempaa väsymistä • Ilmenee joko väsymisen tunteena ajatustyön myötä tai suoritusten heikkenemisenä ja hidastumisena ajan myötä tai molempina
Tiedämme, että… • Fatiikki on pitkälti vamman vakavuudesta riippumaton • Fatiikki on sekä elämän laadun että työkyvyn kannalta hyvin rajoittava oire • On vain vähän yhteydessä muuhun kognitiiviseen suorituskykyyn
Onko fatiikkia useampaa lajia Mitkä neurofysiologiset tai biokemialliset mekanismit ovat ilmiön takana Voidaanko fatiikin kehittymistä jotenkin estää Mikä yhteys unen laadulla on fatiikkiin Sen sijaan emme tiedä…
Mitä sitten voi tehdä? Jos edellä kuvatut ”hoidettavat” syyt on selvitetty ja hoidettu, niin: • pitää opetella optimoimaan rasituksen ja levon suhde • pitää oppia tuntemaan jaksamisensa rajat • pitää selvittää voiko asiaan vaikuttaa ravitsemuksen määrällä, laadulla ja ajoituksella
pitää selvittää mikä on optimaalinen vuorokausirytmi • pitää kartoittaa voiko ympäristön odotuksia / vaatimuksia sovittaa omaan jaksamiseen • pitää opetella voiko heräämisvaiheella ja valoisuudella vaikuttaa väsymykseen
Entä muut keinot? Jos väsymys on invalidisoivaa eikä siihen kykene riittävästi vaikuttamaan e.m. keinoilla, kannattaa yleensä kokeilla lääkkeitä • kolinergiset lääkkeet (”Alzheimer”-lääkkeet) • psykostimulantit • joskus mielialalääkkeet
Lääkkeillä… • Hyötyjen pitää olla haittoja suurempia koska eivät paranna vammaa • Annosten määrää ja ajoitusta pitää miettiä yksilökohtaisesti • Pitää välttää yli voimien tekemistä lääkkeiden turvin
Kauppanimet • Aricept, Exelon, Reminyl • Concerta, Ritalin • Provigil, Modiodal • Strattera • Efedrin
Lopuksi… • Useimmiten väsymykselle on siis jotain tehtävissä, ja osalla sen takaa löytyy täysin hoidettavissa oleva syy • Valitettavasti kovin harva lääkäri tuntee tätä ongelmakenttää, sen tarvitsemia selvityksiä ja hoitomahdollisuuksia