Suomen kielioppia edistyneille Partikkelit

1. Suomen kielioppia edistyneille Partikkelit Tuula Marila Hanna Tarkki

2. Partikkelit • Partikkelit ovat sanoja, jotka eivät yleensä taivu. pian, hyvin, huonosti, äsken, toisinaan • Joillakin partikkeleilla on epätäydellinen taivutus: kauas : kaukana : kaukaa luokse : luona : luota • Partikkeleita ovat: • adverbit • konjunktiot • adpositiot (=pre- ja postpositiot) • interjektiot • liitepartikkelit

3. Adverbit 1/2 takaisin partikkeleihin ilmaisevat • aikaa Sinun täytyy tulla heti kotiin! En viipynyt lomalla kauaa. • paikkaa Perheemme matkusti kauas etelään. • tapaa Suoritit tentin erinomaisesti. • vahvistusta Kotimaiset mansikat ovat erittäin makeita. • syytä, keinoa, suhdetta ja suuntaa. Unohdin kännykän kotiin, joten minun oli palattava takaisin. Joillakin paikan adverbeilla on paikallissijataivutus: kauas : kaukana : kaukaa tänne : täällä : täältä tuonne : tuolla : tuolta

4. Adverbit 2/2 takaisin partikkeleihin

5. Konjunktiot takaisin partikkeleihin • Rinnastuskonjunktioita käytetään yhdistämään keskenään samanarvoisia lauseita. Ulla lauloi, ja Vesa soitti. Ulla lauloi, mutta Vesa soitti. Rinnastuskonjunktioita ovat: • rinnastavat: ja, ynnä, sekä, sekä – että, -kä • erottavat: eli, tai, tahi, taikka, joko – tai, vai • vastakohtaa tai rajoitusta ilmoittavat: mutta, vaan, paitsi • Alistuskonjunktioita käytetään erottamaan virkkeessä hierarkiatasoltaan eriarvoisia lauseita. Ulla lauloi, koska Vesa soitti. Ulla lauloi, vaikka Vesa soitti. Alistuskonjunktioita ovat: että, jotta, koska, kun, kunnes, jos, mikäli, vaikka, joskin, niin kuin, sillä

6. Adpositiot 1/2 takaisin partikkeleihin • Adpositio on yhteisnimitys pre- ja postpositioille. • Ne ilmaisevat paikkaa, aikaa, tapaa, syytä, seurausta tai suhdetta. Aivan majakan edessä kalliolla lepäsi vanha puinen veneen rähjä. Palaveri pidetään vasta lounaan jälkeen. Talouskriisin takia asiakkaat hakevat rahansa pankeista. • Adposition täydennys on yleensä genetiivissä tai partitiivissa: isoäidin kanssa, ennen lomaa • Myös illatiivi-, allatiivi-, elatiivi-, ablatiivi- ja nominatiivimuotoiset täydennykset ovat mahdollisia: olosuhteisiin nähden, tästä johtuen, tunti sitten

7. Adpositiot 2/2 takaisin partikkeleihin • Joitakin adpositioita voi käyttää sekä edellä että jäljessä: Ajoimme autolla läpi huurteisen metsän. Ajoimme autolla huurteisen metsän läpi. • Joskus sama sana prepositiona ja postpositiona vaatii eri sijaa: Kirkko on kylän keskellä. Kirkko on keskellä kylää. Huom.! Monet adpositiot voivat ilmaista sekä staattisuutta että dynaamisuutta:

8. Adpositiot: Prepositiottakaisin partikkeleihin

9. Adpositiot: Postpositiot 1/7takaisin partikkeleihin

10. Adpositiot: Postpositiot 2/7takaisin partikkeleihin

11. Adpositiot: Postpositiot3/7takaisin partikkeleihin

12. Adpositiot: Postpositiot4/7takaisin partikkeleihin

13. Adpositiot: Postpositiot 5/7takaisin partikkeleihin

14. Adpositiot: Postpositiot 6/7takaisin partikkeleihin

15. Adpositiot: Postpositiot 7/7takaisin partikkeleihin

16. Interjektiottakaisin partikkeleihin • Interjektiot eli huudahduspartikkelit ilmaisevat yleensä mielentiloja tai kehotuksia. • Joitain interjektioita käytetään puheessa dialogipartikkeleina, ja ne ovat tärkeitä keskustelun ylläpitämisessä. • Merkitys on sidoksissa äänenpainoihin. sana mitä ilmaisee ohoh yllätystä hui pelästymistä, hämmästystä huh hämmästystä voi osanottoa, empatiaa, sääliä ahaa oivallusta (niinkö se onkin!) niin myöntämistä, kysymystä, lupaa jatkaa juu, joo myöntämistä, samaa mieltä olemista • Interjektiot voivat jäljitellä myös luonnonääniä. molskis, loiskis, rits, rätsis, pum

17. Liitepartikkelit 1/2takaisin partikkeleihin • Liitepartikkelit eivät ole itsenäisiä sanoja vaan sanojen loppuun liitettäviä yksikköjä, jotka ovat kontekstisidonnaisia. Niiden avulla voidaan antaa uusimerkitysvivahde. • Niitä käytetään erityisesti puhekielessä, mutta ne ovat mahdollisia myös kirjakielessä. • Samassa sanassa voi olla useampi kuin yksi liitepartikkeli.Eipähän Pekkaa näkynytkään! • -hAn ilmaisee itsestäänselvyyksiä, epäröintiä tai ihmettelyä. Sillä ilmaistaan myös vetoamista ja selittämistä. Pekallahan on jo auto, miksi hän osti uuden? Mitähän kello mahtaa olla? • -pA ilmaisee kehottamista, toivomista ja painottamista. Sillä kuvataan myös puhujan yllättymistä. Olisipa minullakin tuollainen auto! Menepä hakemaan lehti postilaatikosta. • -kO liittyy verbiin tai nominiin, ja sen avulla muodostetaan kysymys. Oletko koskaan nähnyt revontulia? Rapujako te popsitte?

18. Liitepartikkelit 2/2 takaisin partikkeleihin • -kin ilmaisee, että teko vastaa odotuksia (merkitys = myös). Liitepartikkeli lisätään siihen sanaan, jota korostetaan. Maijallakin on auto. (= Pekalla on auto, myös Maijalla on.) Menimme Linnanmäellekin. Verbiin liitettäessä merkitys muuttuu: Matti pelaakin jääkiekkoa (eikä jalkapalloa, kuten luulin). • -kAAn-liitepartikkeliakäytetään kielteisissä lauseissa (merkitys = myöskään).Pekalla ei ole venettä, Maijallakaan ei ole (venettä). Huudahduksissa suffiksia -kAAn voi käyttää myös myönteisissä lauseissa. Kuinka kaunis Suomen kesä onkaan! • -kA liittyy tavallisesti kieltoverbiin (ja+en = enkä, ja+et = etkä jne.). Emme uskalla hypätä benji- emmekä laskuvarjohyppyä.

19. Missä järjestyksessä morfeemit ovat? Melkein kaikilla opiskelijoillakin on jo oma tietokone. Halpenisivatko asuntojen hinnat, jos kysyntä kasvaisi?