1 / 20

E-aineistot ja fuusio: case Metropolia

E-aineistot ja fuusio: case Metropolia. 23.5.2008 Iris Tahvanainen, EVTEK. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Toimilupapäätös 15.3.2007 ->valmistelu alkoi Toiminta alkaa 1.8.2008 n. 14500 opiskelijaa, n. 1100 työntekijää 48 koulutusohjelmaa

talen
Download Presentation

E-aineistot ja fuusio: case Metropolia

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. E-aineistot ja fuusio: case Metropolia 23.5.2008 Iris Tahvanainen, EVTEK

  2. Metropolia Ammattikorkeakoulu • Toimilupapäätös 15.3.2007 ->valmistelu alkoi • Toiminta alkaa 1.8.2008 • n. 14500 opiskelijaa, n. 1100 työntekijää • 48 koulutusohjelmaa • Koulutusalat: tekniikka ja liikenne, sosiaali- ja terveysala, liiketalous, kulttuuri • 8 englanninkielistä koulutusohjelmaa • Lisäksi 13 ylemmän amk:n koulutusohjelmaa Iris Tahvanainen

  3. Kirjastot • Kirjastoyksikköjä 11 • Henkilökuntaa 32 • Lisäksi palvelusopimukset, 3 kpl, ja AMKIT-pääkonttori v. 2009 loppuun • Yhteensä 41 FinELib-aineistoa (CCSC laskettu yhdeksi) • n. 27 aineistoa muilta toimittajilta • Muita toimittajia 20 kpl • n. 25 % aineistohankinnan arvosta e-aineistoihin; järjestyksessä: tekniikka, sote, liiketal., kulttuuri Iris Tahvanainen

  4. Aluksi • FinELib-palvelusopimusten irtisanominen pitää tehdä ajoissa, EVTEKin ja Stadian piti irtisanoa 30.6.2007 mennessä • Sopimukset uudelle organisaatiolle pitää tehdä ajoissa ennen uuden organisaation aloittamista • Johdon oli vaikea sitoutua rahallisesti arvokkaaseen palvelusopimukseen, kun oli yli vuosi aikaa uuden organisaation aloittamiseen Iris Tahvanainen

  5. Aluksi • Aineistojen budjetointi v. 2008 piti tehdä kesäkuussa 2007, jolloin ei ollut juuri mitään arviota v. 2008 aineistokustannuksista • Budjetointi tehtiin siten, että molemmat organisaatiot tekivät koko v. 2008 budjetit v. 2007 aineistojen pohjalta, vuosi 2008 jaetaan suhteessa 7 kk/5 kk • v. 2009 budjetti ja toimintasuunnitelma jätetään elokuussa 2008 Iris Tahvanainen

  6. Mitä kysymyksiä oli? • Kesken vuoden liittyminen konsortioon selvitettiin aineisto kerrallaan; eli pitikö uuteen aineistoon liittyä jo vanhana organisaationa vuoden alussa? • Vastaus: ei tarvinnut • Esim. Ebrary, joka haluttiin koko Metropolialle • Tulevatko kaikki aineistot, joissa Stadia tai EVTEK on yksin mukana konsortiossa, automaattisesti koko Metropolialle 1.8. alkaen? • Selvitetty aineisto kerrallaan • Vastaus: ei automaattisesti, mutta tulivat, neuvottelujen jälkeen Iris Tahvanainen

  7. Mikä on ollut ongelmallista? • Niukka resursointi ja hajautettu organisointi, ajateltiin hoituvan entisellä panostuksella • Pieni ad hoc –ryhmä ja kirjastoryhmien puheenjohtajien kokous • Viiveet valmistelussa; uutta IP-avaruutta ei ole tiedossa vieläkään • Laskutusosoitetta ei ole tiedossa vieläkään • FinELib pyysi laskut erikseen kesken vuotta uudelle organisaatiolle -> seurannan vaikeus Iris Tahvanainen

  8. Erilaisia hinnoittelumalleja • FinELibin kustannustenjakomalli: (0,1 * organisaation opiskelijamäärä /  opiskelijamäärä + 0,3 * organisaation opettaja- ja tutkijamäärä /  opettaja- ja tutkijamäärä + 0,6 * organisaatiossa tulostettujen artikkeleiden määrä /  tulostetut artikkelit) * koko konsortion kokonaiskustannukset = organisaation maksuosuus Kaavassa suhdelukuina ( -merkillä varustetut luvut) on käytetty koko konsortion käyttäjä- ja käyttömääriä. Organisaatioiden saamat suhdeluvut on kerrottu koko konsortion kokonaiskustannuksilla. • Kokonaishinta kaikille tilaajille, kustannustenjakomalli, ABI, ACS, IEL, Emerald • Organisaatiokohtainen hinta, kj-malli, EBSCO ASE ja BSE Iris Tahvanainen

  9. Erilaisia hinnoittelumalleja • Tilaajien lukumäärän mukainen hinnoittelu, Tenttu • 1+1=2, kaksinkertainen hinta yhdistyvälle organisaatiolle • FTE-lukukategoriat, Aleksi, Medic • Pelkkä FTE, Tilastollinen vuosikirja • Aiemmin tehty kustannustenjako tilaajien kesken • 1+1=2, CCSC • FTE, kokoelman laajuus, Knovel, IIPAFT, IIMPFT, Ebrary • Organisaatiokohtainen hinta perustuen FTE:hen, Edilex, Helecon Iris Tahvanainen

  10. Erilaisia hinnoittelumalleja • Muu organisaatiokohtainen hinta, Ebsco CMMC ja Rilm • Opiskelija-FTE:hen perustuva hinta, OED, Grove Music • Yhtäaikaisten käyttäjien määrä (pooli), OVID Cinahl, Nursing Collection I • Yhtäaikaisten käyttäjien määrä ja points/slots, Safari Tech Books • Standardiryhmät ja FTE, SFS-standardit • Kokoelmakohtainen hinnoittelu, Source OECD Iris Tahvanainen

  11. Hinnoittelun nostamia kysymyksiä • 41 aineistoa ja 13 hinnoittelumallia • Paljon poikkeustapauksia 2008 loppuvuoden hinnoittelussa: vuoden 2009 budjetointi on vaikeaa hinnoittelumallien tulkinnan vuoksi sellaisissa aineistoissa, joissa sopimus on katkolla 2008/2009 • Jotkut aineistot nykyisillä hinnoilla loppuvuodeksi -> yhdistymisen vaikutus näkyy vasta seuraavalla sopimuskaudella • Metropolia saa käyttää loppuvuoden Stadian tai EVTEKin maksamalla hinnalla (esim. Springer Link, Ovid Nursing Collection I, Kauppalehti) • Miten pitkään uusi organisaatio joutuu maksamaan kahden organisaation maksua? • Muutos seuraavalle sopimuskaudelle? Iris Tahvanainen

  12. Hinnoittelun nostamia kysymyksiä • On jouduttu perimmäisten kysymysten äärelle: • Kustantajat haluavat saada vähintään sen, minkä ovat aiemmin saaneet; ongelma, kun organisaatiot vähenevät • Onko sittenkin pakko suostua tietylle käyttäjäryhmälle rajattuihin aineistoihin? Ei ole varaa lisensioida koko organisaatiolle • Miten Kansalliskirjaston aineistoraha kohdistetaan eri organisaatioiden yhteiskirjastoissa, joissa kirjasto on yhteinen ja yhdessä budjetissa? Ja miten hinnoittelu menee tälläisissa tapauksissa? Iris Tahvanainen

  13. Hinnoittelun nostamia kysymyksiä • Miten osoitamme yhdistymisistä odotettavat aineistosäästöt ylläpitäjille, jos säästöjä ei tule palveluita huonontamatta? • Haaste RAKE-hankkeessa • Käyttö/hinta –suhteen tarkempi huomioiminen -> aineistojen karsintaa • Hinnoittelumallien yksinkertaistaminen tarpeen, kun organisaatiot monimutkaistuvat • Yhtaikaisten käyttäjien lisenssit • Käyttöön perustuva hinnoittelu • Shibboleth-tunnistautuminen • Kustantajien kirjastotuntemuksen lisääminen Iris Tahvanainen

  14. Omat aineistosopimukset • Monenlaisia sopimusehtoja, neuvoteltavissa joustavasti • Koulutusohjelmien omat sopimukset/ kirjaston sopimukset, miten jatketaan uudessa organisaatiossa, maksujärjestelyt? • Kohdattu tosi korkeita hintoja uuden organisaation tarjouksissa • Konekohtaiset lisenssit karsiutuvat nyt, ei sovi moniyksikköiseen organisaatioon • Salasanalliset lisenssit karsiutuvat nyt • Jotkut sopimukset hoituvat pelkällä yhteystietojen muutoksella Iris Tahvanainen

  15. Plussia • FinELib-yksikön palvelut ovat näyttäneet arvonsa • joskin toiveissa lisää selkeyttä taulukoihin • Nelli: ostettiin uusi Metalib-instanssi, kummankaan Nellin käyttö ei rajoittunut uuden tekemisen ajaksi • Uusi Nelli tulee olemaan vanhojen parannettu painos, käyttökokemuksista on ollut hyötyä • Tehty paljon selvitystyötä, ennakkotapauksia -> saatu jatkossa sovellettavia periaatteita, joskin räätälöintiä sopimuksissa tullee olemaan jatkossakin • Saatu FinELibin wikiin ohjeet yhdistyville organisaatioille Iris Tahvanainen

  16. Mitä muuta? Voyager-tietokantojen yhdistäminen • ExLibriksen ensimmäinen aikataulu tietokantojen yhdistämiseksi oli aivan mahdoton kirjastolle • Sitkeällä perustelulla ja ehkä kansallisella vaikuttamisella (kiitos!) asiat lähtivät sujumaan • Tarjouksen hinta muuttui perustelemattomasti, mutta alitti sen, mitä olimme ennakoineet • Hyvä varautua siihen, että on nopea valmius ryhtyä vastaamaan tulleisiin kysymyksiin -> asiat etenevät Iris Tahvanainen

  17. Mitä muuta? Voyager-tietokantojen yhdistäminen • Ei kannata liittää yhdistämiseen ylimääräisiä muutoksia • Sopimus piti, amk:jen ylläpitohinta laski, kun organisaatioiden määrä väheni (ja vähenee) • Vuoden 2010 alkuun saattaa kasaantua liikaa yhdistettäviä tietokantoja • Kansalliskirjaston ohjeistus ja esimerkit tulevat tarpeeseen Iris Tahvanainen

  18. E-aineistojen organisointi Metropoliassa • Kirjaston organisaatioon (matriisi) eri toimintojen osaamistiimit, joista yksi olisi e-aineistotiimi • Puheenjohtaja= e-aineistovastaava, lisäksi koulutusalakohtaiset e-aineistoasiantuntijat • Kirjasto- ja tietopalvelun prosessissa e-aineistoaliprosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti Iris Tahvanainen

  19. Lopuksi • FinELibin kysely toimintaympäristön muutoksista • Nostaa koko muutoskentän ”pöydälle” • Kansalliskirjaston aineistorahoitus turvattava uudet organisaatiokombinaatiot huomioiden • RAKE-hankkeesta paljon odotuksia • Metropoliassa: • Voidaan toistaiseksi nauttia aineistojen hyvästä valikoimasta, mm. T&K-toiminnassa • Yritetään varmistaa kirjaston rahoitus uudessa sisäisessä rahoitusmallissa Iris Tahvanainen

  20. Lopuksi Kiitoksia mielenkiinnosta! Kiitos Päivi Jokitalolle ja FinELib-väelle! Kysymyksiä ja keskustelua! Iris Tahvanainen

More Related