Talouden näkymät Maaliskuu 2010 Ekonomistit / Strateginen suunnittelu 31.3.2010

1. Talouden näkymät Maaliskuu 2010 Ekonomistit / Strateginen suunnittelu 31.3.2010

2. Maailmantalous elvytyksellä kasvuun • USA:n ja euroalueen taloudet kääntyivät kasvuun vuoden 2009 jälkipuoliskolla. Kestävään kasvuun ja työllisyyden paranemiseen vielä matkaa. • Elvytystoimet ja varastojen täyttäminen nostavat tuotantoa tulevina vuosineljänneksinä. Näiden tilapäisten tekijöiden väistyessä kasvu saattaa vaimentua vuoden jälkipuoliskolla. • Elvytystoimien hallittu purkaminen vuoden 2010 suuri kysymys. • Maailmantaloudessa edessä hitaamman kasvun aika. • Veturi puuttuu, ylijäämäisten maiden kasvustrategia edelleen vientiin painottuva. • Finanssipolitiikan kiristäminen hidastaa talouskasvua jatkossa.

3. USA:n BKT:n kasvu nopeutui 1,4 prosenttiin 4. vuosineljänneksellä. Varastojen aiempaa hitaampi supistuminen kasvatti tuotantoa väliaikaisesti. Myös kotitalouksien kulutus kasvoi elvytystoimien ansiosta. Kotitalouksien varallisuus on kääntynyt kasvuun jyrkän alamäen jälkeen, kun osakekurssit ovat nousseet ja asuntohintojen pudotus on tasaantunut. Työpaikkojen kato on hidastunut, mutta työttömyys on edelleen lähes 10 prosenttia. USA:n talouskasvun odotetaan kiihtyvän lähes 3 prosenttiin tänä vuonna. Kasvun jatkuminen samana edellyttää yksityisen kysynnän vahvistumista ensi vuonna. USA:n talous irti taantumasta

4. Euroalueen BKT kasvoi vain 0,1 % loka-joulukuussa. Useiden euromaiden talousindikaattorit viittaavat talouksien vakautumiseen jyrkän pudotuksen jälkeen. Lähes 10 prosenttiin noussut työttömyys vaimentaa kulutusta. Eräiden euromaiden voimakkaasti paisuneet julkisten talouksien alijäämät ovat viime aikoina heikentäneet euroa. Runsas vapaa kapasiteetti ja korkea työttömyys pitävät inflaatiopaineet vaimeina. Euroalueen talouskasvuksi arvioidaan 1-1,5 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Euroalueen talous epäyhteneväiseen kasvuun

5. Mittava elvytyspaketti kiihdyttää Kiinan talouden kasvua, ja taloutta uhkaa jo ylikuumeneminen. Kiinalle tärkeä vienti alkoi piristyä viime syksynä. Investointeihin keskittyvät elvytystoimet eivät tue riittävästi kulutuksen kasvua. Kiinasta ei ole vielä maailmantalouden veturiksi. Öljyn hinnan romahdus ja globaali talouskriisi ajoivat Venäjän talouden odotettua jyrkempään syöksykierteeseen. Öljyn hinnan ja muiden raaka-aineiden hintojen voimakas nousu vuoden 2009 aikana on parantanut Venäjän kasvuedellytyksiä. Kehittyvissä maissa elpyminen epätasaista

6. USA:n Fedin ja EKP:n odotetaan pitävän ohjauskorkonsa nykytasollaan vuonna 2010. EKP tukee pankkijärjestelmän likviditeettiä poikkeustoimin. Niistä luovutaan asteittain kuluvan vuoden aikana. Vaimeat hintapaineet ja hitaasti elpyvä talous mahdollistavat EKP:n kasvua tukevan rahapolitiikan jatkumisen. Riskinä on raaka-aineiden hintojen nousun jatkuminen, mikä voisi johtaa nopeammin nouseviin ohjauskorkoihin. Elvyttävä rahapolitiikka jatkuu

7. Riskilisien kapeneminen rahamarkkinoilla ja yrityslainamarkkinoilla on pysähtynyt alkuvuoden aikana. Kreikan julkisen talouden kriisi on tuonut uutta epävarmuutta pääomamarkkinoille. Päätös Kreikan tukipaketin muodosta ja laajuudesta rauhoittanee tilannetta. Myös eräiden muiden euromaiden kyky huolehtia julkisten talouksiensa tasapainosta epäilyttää sijoittajia. Huolet valtioiden velkaantumisesta ylläpitävät epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla

8. Markkinakorot kääntyivät laskuun finanssikriisin puhjettua ja ovat nyt ennätysmatalalla tasolla. EKP:n tarjoama runsas likviditeetti on pitänyt lyhyet korot ennätysmatalalla. Lyhyet markkinakorot kääntyvät asteittain nousuun kuluvan vuoden puoliväliin mennessä, kun EKP alkaa poistaa ylimääräistä likviditeettiä rahamarkkinoilta. EKP:n ei odoteta nostavan ohjauskorkoaan kuluvan vuoden aikana. 12 kuukauden euriborin arvioidaan nousevan 2 prosenttiin vasta vuoden 2011 alkupuolella. Markkinakorot poikkeuksellisen matalat

9. Viime vuonna raju pudotus – tuotanto supistui ( -7,8 %) enemmän kuin pahimmillaan 1990-luvun alun lamassa. Suomen taloudessa on nyt selviä vakautumisen merkkejä, sillä talous kääntyi pohjakosketuksen jälkeen kasvuun vuoden 2009 loppupuolella. Kasvu perustuu viennin asteittaiseen elpymiseen ja kotitalouksien kulutuksen lisääntymiseen. Tuotannon muutokset välittyvät työllisyyteen tyypillisesti lähes vuoden viiveellä. Työttömyys nousee ainakin kuluvan vuoden puoliväliin saakka. Vuonna 2010 tuotannon kasvuksi ennakoidaan runsas 1 prosentti. Ensi vuonna kasvu nopeutuu 2,5 prosenttiin, kun myös investoinnit elpyvät. Suomen talous varovaiseen nousuun

10. Yritysten suhdannenäkymät ovat aiempaa myönteisempiä, mutta voimakasta nousua ei ole vielä näköpiirissä. Teollisuuden tuotanto-odotukset olivat varovaisen myönteiset maaliskuussa. Uusia tilauksia on saatu aiempaa enemmän, mutta tilauskanta on yhä erittäin matala. Teollisuuden varastot ovat matalalla tasolla, mikä enteilee tuotannon kasvua. Rakentamisessa tilauskanta elpyi hieman maaliskuussa, mutta on yhä niukka. Henkilökunnan määrä vähenee vielä. Palveluyritysten luottamus notkahti maaliskuussa. Myynnin kasvun odotetaan jäävän vielä heikoksi. Yritysten luottamus lähes ennallaan maaliskuussa

11. Maailmankauppa on vilkastunut viime vuoden puolivälistä lähtien, mikä alkaa asteittain voimistaa Suomen vientiä. Suomen vienti elpyy viiveellä. Yritysten investoinnit maailmalla virkoavat hitaasti, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana. Valtaosa Suomen viennistä on investointitavaroita ja puolivalmisteita. Suomen vienti palautuu lähelle pidemmän aikavälin trendikasvua vasta ensi vuonna. Suomen vienti elpyy vähitellen

12. Asuntoinvestoinnit kääntyvät kasvuun tänä vuonna rakennuslupien nousun perusteella. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu. Muissa talonrakennuskohteissa pohjakosketus on vielä edessäpäin. Etenkin teollisuusrakentaminen on vähäistä, mutta myös liike- ja toimistorakentaminen supistuu. Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät vielä tänä vuonna, koska kapasiteettia on runsaasti vapaana. Kuluvana vuonna investointisyklin syvin vaihe ohitetaan, ja ensi vuonna investointien ennakoidaan kasvavan. Investointien supistuminen jatkuu, asuntorakentaminen piristymässä

13. Kuluttajien luottamus on kohentunut nopeasti. Kuluttajien arvio Suomen talouden kehityksestä seuraavan vuoden aikana poikkeuksellisen myönteinen. Myös odotukset oman talouden kehityksestä ovat parantuneet, mikä alkaa vähitellen näkyä kulutuspäätöksissä. Talouskriisin aiheuttama varovaisuus on asteittain väistymässä, vaikka kotitalouksien tulot kehittyvät tänä vuonna viimevuotista heikommin ja työttömyyden nousu varjostaa edelleen näkymiä. Yksityisen kulutuksen kasvu jää verraten vaatimattomaksi, vaikka kasvu nopeutuu ensi vuonna. Kotitalouksien luottamus talouden elpymiseen pysyi vahvana maaliskuussa

14. Suomen julkisen sektorin rahoitusasema oli ennen talouskriisiä kansainvälisessä vertailuissa yksi vahvimmista. Julkinen sektori kääntyi alijäämäiseksi viime vuonna, ja alijäämä syvenee tänä vuonna. Julkinen velka nousee yli 50 prosentin suhteessa BKT:hen ensi vuonna. Julkisen velan tuntuva kasvu kasaa paineita veronkorotuksiin ja menoleikkauksiin tulevina vuosina. Julkinen sektori pysyy alijäämäisenä

15. Työttömyys nousi viime vuonna voimakkaasti ensi kerran sitten 1990-luvun laman. Vuosina 2009-2010 työpaikkoja häviää yhteensä noin 150 000. Tänä vuonna keskimääräisen työttömyysasteen ennustetaan nousevan lähes 10 prosenttiin. Loppukeväästä työttömyysaste nousee hetkellisesti 13 prosentin tuntumaan. Voimistuva talouskasvu vuonna 2011 lisää työvoiman kysyntää, mutta työllisyyden paraneminen jää vaatimattomaksi. Työttömyyden nousu pysähtyy vasta vuoden 2010 loppupuolella

16. Kuluttajahinnat pysyivät viime vuonna edellisvuoden tasolla eli inflaatio oli 0 prosenttia. Vuoden 2010 kevään aikana inflaatio nousee nollan yläpuolelle polttonesteiden hintojen ja työvoimakustannusten kohoamisen takia. Lokakuussa 2009 toteutettu ruoan ALV:n lasku vaimentaa inflaatiota lähes koko vuoden 2010. Kuluvan vuoden heinäkuussa toteutettavien arvonlisäveron muutokset nostavat hieman kuluttajahintoja. Loppuvuonna asunto- ja kulutusluottojen korkojen nousu kiihdyttää lievästi inflaatiota. Inflaatio on tänä vuonna hieman alle 1 prosentin ja ensi vuonna noin 1,5 prosenttia. Hintakehitys pysyy maltillisena

17. Asuntohintojen kehitys on ollut Suomessa selvästi maltillisempaa kuin monissa muissa maissa viime vuosina. Asuntohinnat ovat nousseet viime vuoden kevään jälkeen koko maassa. Pitkällä aikavälillä asuntojen hinnat ovat seuranneet melko tarkasti tulojen kehitystä. Asuntokauppoja on viime kuukausina tehty selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Matala korkotaso ja kuluttajien luottamuksen palautuminen ovat ruokkineet kysyntää huolimatta heikkenevästä työllisyydestä. Asuntohintojen ennustetaan nousevan tänä ja ensi vuonna nykytasoltaan maltillisesti, noin 2-4 prosentin vuosivauhtia. Asuntomarkkinat piristyneet

22. OP-Pohjola-ryhmä − suomalaisten omistama Omistajajäsenet 220 jäsenosuuspankkia OP-KESKUS OSK Ryhmän ulkopuolisia osakkeen- omistajia POHJOLA PANKKI OYJ OP-Rahastoyhtiö Oy OP-Henkivakuutus Oy Pankkitoiminta Helsingin OP Pankki Oyj Muut tytäryhtiöt Varainhoito Vahinkovakuutus OP-KESKUS OSK:N TYTÄRYHTIÖT

23. Yhteystiedot