90 likes | 197 Views
Täydennykset opetussuunnitelmien perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta. Eero Salmenkivi OKL. Holokausti OPS-perusteisiin. Kesällä 2010 OPH sääti lisäyksiä sekä sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäys käsitteli holokaustia ja ihmisoikeuksia.
E N D
Täydennykset opetussuunnitelmien perusteisiin ihmisoikeuksien ja holokaustin osalta Eero SalmenkiviOKL
Holokausti OPS-perusteisiin • Kesällä 2010 OPH sääti lisäyksiä sekä sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteisiin. Lisäys käsitteli holokaustia ja ihmisoikeuksia. • OPS-uudistus oli ilmeisesti edellytys sille, että Suomesta saattoi tulla täysjäsen kansain välisessä The Task Force for International Cooperation on Holocaust Education -järjestössä, mikä tapahtui 16.12.2011. • Järjestö on muuttanut uudeksi nimekseen International Holocaust Remembrance Alliance (ks. http://www.holocaustremembrance.com/node/238.) • Opetuksen järjestäjien tuli ottaa lisäys omiin OPSeihinsa 1.8.2011 mennessä.
Lisäyksen sisältö • Lisäys yhdistää Holokaustia koskevan opetuksen ihmisoikeuskasvatukseen (IOK). • Lisäys merkitsi: • IO-käsitteen selventämistä kytkemällä se YK:n IO-asiakirjoihin. • Lisäystä historian, ET:n ja filosofian sisältöihinperusopetuslukio(linkeissä OPH:n sivuille on ollut toimintavaikeuksia, tekstit myös ohessa).
Holmilan haaste • Samana vuonna kuin holokausti-lisäys (2010) suomalainen historioitsija Antero Holmila julkaisi (osin väitöskirjaansa perustuvan) suomenkielisen kirjan holokaustista. • Holmila esittää, että holokaustin kauhut merkitsivät eurooppalaisen edistysuskon ja sivistyksen uskottavuuden romahdusta, mikä voi johtaa holokaustin kasvatuksellisen roolin kyseenalaistamiseen. (Holmila 2010, 296–299), koska holokausti osoittaa 6000000-kertaisesti, että tappaminen on osa ihmisluontoa (Holmila 2010, 297).
Kysymyksiä • Ongelmana on, että opettajien on uskallettava kohdata holokaustin synkkä ja hirvittävä luonne ennen pedagogisia sovelluksia. • Huom: ET-didaktiikan Kantilta periytyvä ohje opettaa kauheat asiat positiivisten asioiden (kuten pelastustoimien, vastarinnan yms.) kautta. • Jos holokausti on ainutkertainen, onko siitä yleistä opittavaa? • Jos holokausti taas on yksi kansanmurha muiden joukossa, onko poliittista puolueellisuutta korottaa se erityisasemaan muiden hirmutekojen joukossa?
Suomalainen ratkaisu • Ideana on kytkeä holokaustiopetus IOK:een. • Tällöin IO:t antaa yhden positiivisen ulottuvuuden. • Toinen näkökohta on, että juuri holokausti (ja muut osittain laillisesti toteutetut kansanmurhat) osoittavat, että on olemassa aidosti epäoikeudenmukaisia lakeja, jolloin moraalista normistoa ei voi palautta juridiseen (kuten kelseniläinen oikmeuspostiivismi esittää). • Vastaavasti tämä osoittaa, että ihmisen/Toisen ääretön arvo edellyttää täydennyksekseen tiukemmin rajattuja käsitteitä, kuten IO:t.
Platonin didaktisia ideoita holokausti-opetuksessa • Edelleen tässä voi nähdä Platonin didaktisten ideoiden sovelluksen: • Esimerkin didaktinen voima (Valtiomies 277d–279a) • Asia on helpompi nähdä suuremmassa kuvassa: Kuvitellaanpa, että meidän on kärketty lukea etäältä pientä tekstiä, vaikka emme näe sitä tarkasti: silloinn joku huomaisi, että sama kirjoitus on nähtävissä jossakin muuallakin, laajemmalla alalla ja suurikokoisempana. Sehän olisi oikea onnenpotku: lukiosimme ensin tuon isokokoisen tekstin ja tarkastaisimme sitten, onko pienempi teksti samanlainen. (Valtio, 2, 368d.)
Joitain käytännön ehdotuksia holokaustin käyttöön IOK:ssa • Natsien kansanyhteisön (Volkgemeinschaft) rasismia voidaan käyttää “suurennuslasina”, kun puhutaan siitä, kuinka oppilaat eivät hyväksy erilaisia (etnisesti, katsomukseltaan, ulkonäöltään jne.) oppilaita. • Natsien juutalaista vastaan kohdistamaa lainsäädäntä voidaan verrata lakialoitteisiin, jotka samalla tavoin suuntautuvat joitain kansanryhmiä, esim. maahanmuuttajia, vastaan. • Paikallisten viranomaisten mielivaltaa natsi-Saksassa voidaan käyttää esimerkkinä tuotaessa esiin pienempiä vastaavia tapauksia oppilaiden arjessa (esim. ET-ryhmien muodostamisen estämisessä).
Käytännön keskustelukysymyksiä (jatkoa) • Tärkeä teema on julkisen mielipiteen passiivisuus sortoa vastaan. Jälkeenpäin ajatellen niin Saksassa kuin monissa läntisen Euroopan maissa tämä passiivisuus oli varsin olennaisessa osassa holokaustissa. Mitä vastaavaa passiivisuutta esiintyy nyt? • Keskustelun arvoinen kysymys on myös, kuinka ajatus etnisestä puhtaudesta (esim. ns. Madagasgar-suunnitelma), sodan oloissa muuntuu kansanmurhaksi. Voiko muunlainen olojen huonontuminen, esim. paha lama tai koveneva kapitalismi, aiheuttaa samansuuntaista kärjistymistä?