Ilmasto- ja energiapolitiikan makrotaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja

1. Ilmasto- ja energiapolitiikan makrotaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 17.4.2012

2. Tässä esitelmässä • Taustaa- miksi rajoittaa päästöjä? • Sternin raportti • Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa • Ympäristöohjauksen peruskäsitteitä • Ulkoisvaikutukset • Pigou-vero • Kaksoishyöty • Päästökauppa • Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa • Päästöjen rajoittaminen Kioton kaudella ja sen jälkeen - vaikutukset talouteen, hyvinvointiin ja verotukseen • Globaali ilmastopolitiikka • Suomen kannalta • Durbanin jälkeen • Johtopäätöksiä

3. Arvio ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Laskelmat perustuvat arvioon ilmastonmuutoksesta mutta riippuvat myös omista mallilaskelmista (PAGE 2002) Laskelmissa oletetaan suhteellisen nopea talouskasvu Henkilöä kohti kulutus 1.3 % vuodessa seuraavat 200 vuotta Lämpenemisestä tehdään useita oletuksia Ilmastonmuutoksen kustannukset kasvavat lämpenemisen myötä Mallitulokset raportoidaan tasaista kasvua vastaavina Muutos vuonna 2200 jaetaan koko tarkastelujaksolle Keskeinen laskelma 5 %”now and forever” Mallin laskemien markkinavaikutusten lisäksi pohditaan muita vaikutuksia (5%-> 20% bkt:sta) Suorat vaikutukset terveyteen ja ympäristöön 6% Ilmaston feedback-mekanismit 2-3% Vaikutusten epätasainen jakautumisen huomioiminen kustannuksia STERNIN RAPORTTI

4. Ilmastonmuutokset kustannukset Intiassa ja Etelä Aasiassa 2.5% bkt:sta, Afrikassa ja Lähi-Idässä 1.9% vuoteen 2100 mennessä Fennoskandia, Kanada ja Venäjä: 2-3 asteen lämpötilan nousulisää satoisuutta, vähentää lämitystarvetta, lisää matkailua Lämpeneminen kaikkein nopeinta, biodiversiteetti ja luontaiselinkeinot kärsivät, ikiroudan sulamisesta aiheutuu ongelmia Keski-Eurooppa, USA: Kuivuuden lisääntyminen vaikeuttaa vesihuoltoa ja lisää sen kustannuksia 2 asteen lämpeneminen vähentää veden saatavuutta 20% Keski-Euroopassa USA hyötyisi lievästä lämpenemisestä, yli 3 asteen lämpeneminen haitallista Köyhimmät alueet kärsivät eniten Ilmastonmuutos jatkuu 2100 jälkeen Teollistuneissa maissa ilmastonmuutoksesta sekä hyötyjä että haittoja, raportti arvioi ääri-ilmiöiden dominoivan kustannuksia Ääri-ilmiöiden kustannukset kasvavat 2005 huippuvuosi – 0.5% koko maailman kansantuotteesta Kustannus 0.5-1% 2050 mennessä STERNIN RAPORTTI

5. Korkea kustannukset -> voimakkaat vähennystoimet Riskien välttämisen vuoksi aikaiset toimet Ilmastonmuutoksen hillinnän hinta: 1% bkt:sta vuonna 2050 (+/- 3%) Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan vaativan erittäin korkeaa hintaa hiilelle (300+ USD) Tulokset erittäin herkkiä diskonttauksesta tehdyille oletuksille Epäkonventionaalisia oletuksia – herättänyt voimakasta kritiikkiä Käytetty diskonttaus ei edes hyvinvointiteoreettisesti ole kiistatonta Kulutus 2200 lähes 15-kertainen nykyiseen verrattuna – diskonttaus voisi riippua myös kulutuksen tasosta Nordhaus näyttää, että Sternin raportissa käytetyt oletukset kymmenkertaistavat arvioidut vaikutukset Suhteellisen pienet muutokset kaukana tulevaisuudessa vaativat suuria muutoksia kulutukseen ja säästämiseen tänään Optimaalisen mitigaation perinteinen tulos, että päästöjen vähentämistä kiihdytettävä ajan mittaan STERNIN RAPORTTI

6. Lähde: FINADAPT wp12 report (Perrels et al.)

7. Juha Honkatukia Ympäristöverotus ja kaksoishyöty Heikko ja vahva kaksoishyöty On mahdollista löytää joku vääristävä vero, jonka laskeminen tuottaa hyötyä (ympäristöhyödyn lisäksi) Työllisyyden kaksoishyöty Työn verotuksen keventäminen (ympäristöverotulojen kertymällä) parantaa työllisyyttä Verojärjestelmäkustannukset keskeisellä sijalla Verojärjestelmäkustannus = vuorovaikutuskustannus – takaisinkierrätysvaikutus Päästöjen rajoittamisen kustannus = primäärikustannus (päästöjen vähennyskustannus + panosten korvaamisen kustannus) + verojärjestelmäkustannus HUOM – verojärjestelmäkustannukset aina mukana ympäristöveroja käytettäessä

8. Juha Honkatukia Verotuksen tehokkuudesta Verotuksen vaikutus hyvinvointiin - tehokkuustappiot Ramseyn sääntö Verotuksen kohtaanto Ulkoisvaikutukset: Coasen sääntö, Pigou-vero

9. Juha Honkatukia Verotuksen tehokkuus: Pareto-tehokkuus yhdenkään taloudenpitäjän asemaa ei voida parantaa jonkun toisen asemaa huonontamatta 1. hyvinvointiteoreema Jos kaikille hyödykkeille on markkinat eikä yhdelläkään tuottajalla ole markkinavoimaa, kaupankäynti johtaa Pareto-tehokkaaseen ratkaisuun 2. hyvinvointiteoreema Pareto-tehokkaaseen allokaatioon päästään mistä hyvänsä resurssien alkujaosta Markkinahäiriöiden vallitessa tehokkuus ei toteudu epäsymmetrinen informaatio ulkoisvaikutukset julkishyödykkeet Verotus sinänsä voi vähentää tehokkuutta

10. Juha Honkatukia Paretotehokkuus vaihdantataloudessa Samahyötykäyrä MRS: kuinka monta yksikköä X-hyödykettä kuluttaja on valmis vaihtamaan saadakseen Y-hyödykettä Sopimuskäyrä kertoo samahyötykäyrien sivuamispisteet Sivuamispisteessä MRS(XY)A = MRS(XY)B

11. Juha Honkatukia Sopimuspisteet voidaan esittää hyötymahdollisuuksien käyränä – Paretotehokkuus toteutuu käyrällä

12. Juha Honkatukia Tuotantomahdollisuuksien käyrä MRT- montako yksikköä Y:tä luovuttava tuottamasta, jotta voidaan tuottaa 1 yksikköä lisää X:ää MRT=MCX/MCY

13. Juha Honkatukia Tuotannon ja valinnan tehokkuus MRT=MRS

14. Juha Honkatukia Markkinoiden tehokkuus Kysynnän ja tarjonnan tasapainossa Pareto-tehokkuus Markkinahäiriöiden vallitessa tehokkuus ei toteudu Ulkoisvaikutukset, julkishyödykkeet, epätäydellinen info Verotus vähentää tehokkuutta!

15. Juha Honkatukia Yhteiskunnan hyvinvointi: first best

16. Juha Honkatukia Yhteiskunnan hyvinvointi: second best Useampia rajoitteita, jotka johtavat siihen, ettei first best mahdollinen Hyvinvointiteoreemat eivät enää päde Hyvinvointia voidaan parantaa veroin ja tulonsiirroin, mutta tulokset tapauskohtaisia

17. Juha Honkatukia Verotuksen tehokkuus Kuluttajan ylijäämä: AEF:stä DCF:ksi Verotulo ABCD AEF-ABCD-DCF=BEC<AEF. Tehokkuustappio! BEC=(1/2)*pqt2

18. Juha Honkatukia Verotuksen tehokkuus Tasa-arvo: verotaakan jakautuminen Horisontaalinen ja vertikaalinen oikeudenmukaisuus Tehokkuus ja selväpiirteisyys Neutraalisuus hintasuhteiden säilyttäminen ei takaa tehokkuutta Ramseyn sääntö verotuksen lisätaakka minimoituu asettamalla hyödykeverot siten, että kysynnän suhteellinen muutos on sama kaikilla hyödykkeillä Käänteisjoustosääntö jos hyödykkeiden kysynnät ovat toisistaan riippumattomia, hyödykeveroasteiden tulisi olla käänteisessä suhteessa kysynnän hintajoustoihin esim: liikennepolttoaineiden verot

19. Juha Honkatukia Verotuksen tehokkuustappio ja Ramseyn sääntöA’+B’=C’+D’ mutta C+D<A+B

20. Juha Honkatukia Verotuksen kohtaanto Jäykkä tarjonta: Joustava tarjonta: tuottaja maksaa veron kuluttaja maksaa veron

21. Juha Honkatukia Verotuksen kohtaanto suhteellisin veroin Suhteellinen vero laskee efektiivistä kysyntää

22. Juha Honkatukia Verotuksen kohtaanto suhteellisin veroin Sekä kuluttajan että tuottajan ylijäämät pienenevät

23. Juha Honkatukia Ympäristöverotus Problem of the commons – ulkoisvaikutus Pigou-vero Vero vs. määräsääntely Ympäristöverotuksen kaksoishyöty Ympäristöverotus ja päästökauppa Sähkömarkkinat ja päästökauppa

24. Juha Honkatukia Ulkoisvaikutukset: saastuttava tuotanto

25. Juha Honkatukia Ulkoisvaikutukset Myönnetään ympäristön omistusoikeus A:lle B maksaa A:lle tuotannon vähentämisestä MD:n verran A valmis myymään jos tuotto MB-MPC positiivinen Kauppaa käydään kunnes MB=MPC+MD=MSC Myönnetään omistusoikeus B:lle B valmis myymään tuotanto-oikeuden, jos korvaus suurempi kuin MD A valmis ostamaan jos tuotto MB-MPC positiivinen Kauppaa käydään kunnes MB=MPC+MD=MSC ”Coasen teoreema”: omistusoikeuden haltija ei vaikuta lopputulokseen

26. Juha Honkatukia Ulkoisvaikutukset Verotuksella voidaan korjata ulkoisvaikutuksia Tarkka korjaaminen vaatii paljon tietoa mikä on ulkoisvaikutus mitkä ovat kustannukset kuka saastuttaa?? Verotuksella etuja muuhun sääntelyyn nähden Määräsääntely/hintasääntely-dilemma Pigou-vero

27. Juha Honkatukia Pigou-vero

28. Juha Honkatukia Pigou-tuki

29. Juha Honkatukia Optimaalinen päästövero

30. Juha Honkatukia Optimaalinen päästövero

31. Juha Honkatukia Vero vai määräsäätely?

32. Juha Honkatukia Ympäristöverotus ja kaksoishyötyYhteiskunnan hyöty A+B

33. Juha Honkatukia Ympäristöverotus ja kaksoishyöty kun muitakin veroja on käytössäYhteiskunnan hyöty C+D

34. Juha Honkatukia Ympäristöverotus ja kaksoishyöty Heikko ja vahva kaksoishyöty On mahdollista löytää joku vääristävä vero, jonka laskeminen tuottaa hyötyä (ympäristöhyödyn lisäksi) Työllisyyden kaksoishyöty Työn verotuksen keventäminen (ympäristöverotulojen kertymällä) parantaa työllisyyttä Verojärjestelmäkustannukset keskeisellä sijalla Verojärjestelmäkustannus = vuorovaikutuskustannus – takaisinkierrätysvaikutus Päästöjen rajoittamisen kustannus = primäärikustannus (päästöjen vähennyskustannus + panosten korvaamisen kustannus) + verojärjestelmäkustannus HUOM – verojärjestelmäkustannukset aina mukana ympäristöveroja käytettäessä

35. Ilmastonmuutoksen torjunnan kustannuksista • Ilmastopoliittisen ohjauksen tavoitteena on poistaa päästöjä koskeva markkinahäiriö, joka johtaa liian suuriin päästöihin • Käytössä useita ohjauskeinoja, mutta tavoite kaikilla sama • Päästöjen hinnoittelun pitäisi johtaa niiden pienenemiseen – samalla tuotantokustannukset ja elinkustannukset väistämättä nousevat • Ilmastomuutoksen torjunnan kustannukset Stern (keskiarvo): v.2050: -1,0% • Tietyille sektoreille (esim. öljyjalostus) ja maille (esim. OPEC maat) muutokset voivat olla merkittävät suuremmat • Suomessa kustannukset arvioitu EU:n keskiarvoa korkeammiksi • Korkeisiin kustannuksiin monia syitä: • Energiaintensiivisyys • Energiatehokkuus • Talouden rakenne

36. Päästöjen rajoittamisen lähtökohtia Suomessa: • Harvaan asuttu maa ja vaativa ilmasto • Etäisyys markkinoista - Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne: BKT-osuus 11 % v. 2003 • Energiantuotannon bkt-osuus korkea • Energian osuus välituotekäytössä merkittävä useilla toimialoilla Energiaintensiivinen teollisuus Suomen kansantaloudessa • 44% kokonaisviennistä (v. 2005) • 31 % arvonlisästä • Sähkönkulutuksesta 33 % • Hiilidoksidipäästöt noin 20 prosenttia kokonaispäästöistä • Energian osuus kokonaiskustannuksista vaihtelee • Kemia noin 6 % • Metsäteollisuus 3+ • Metalliteollisuudessa riippuu prosessista

38. Suomi: Teollisuuden osuus • energiankulutuksesta korkea

39. Juha Honkatukia Eräiden teollisuusalojen osuudet bruttokansantuotteesta vuosina 1975 ja 2002*, % 26.8.2003 Lähde: Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpito. Kuvio 2.3.

40. Energiaintensiivisen teollisuuden merkitys

41. Alueelliset erot suuria

42. Päästörajoitusten arvioinnista Suomessa • Ilmastostrategia ja skenaarioiden tarve • Kioton periodin tavoitteiden toimet ja niiden kustannukset • Taustalla talouden perusura (BAU) • Pitkän tähtäimen tavoitteenasettelu • Kioton toteuttaminen vaatii tietoa • EU aktiivinen, Suomessa tehty vain vähän taustatyötä • Useita tutkimuksia käynnistetty • VATT keskittynyt kokonaistaloudellisten vaikutusten arviointiin • arviointia tehty useilla malleilla, mutta ennen kaikkea yleisen tasapainon malleilla • YTP-mallit tarjoavat mahdollisuuden konsistenttien skenaarioiden laatimiseen pitkän tähtäimen vaikutusarvioinnin tueksi

43. Ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutukset kansantalouteen (VATT 2008, VATT ja VTT 2009) • EU:n energia- ja ilmastopaketin vaikutukset Suomeen • Ilmastosopimuksen kattavuuden vaikutus Suomen kannalta

44. Päästökaupan vaikutukset sähköntuotannon voittoihin Ilmastopolitiikan ohjausvaikutus Taloudellinen ohjaus voi synnyttää voittoja vähäpäästöisille tuotantomuodoille (jos muut maat mukana?) Myös fossiilisten polttoaineiden verotus synnyttää voittoja vähäpäästöisille tuotantomuodoille Voitot kannustavat lisäämään vähäpäästöisien energianlähteiden käyttöä Päästökaupassa alkujako kohdistuu vain fossiilisiin polttoaineisiin Päästökaupan ja vero-ohjauksen ero ilmaisjaossa – ilmaisjako luo “voittoa” myös fossiilisia polttoaineita käyttäville tuottajille (windfall eurooppalaisitain) Päästökauppa ja tulonjako kaikki sähkön hintaan vaikuttava ohjaus vaikuttaa sähkön kuluttajiin (ylimääräinen tuotantovero marginaaliselle tuotannolle nostaa hintaa entisestään) voittoa voidaan verottaa myös jälkikäteen, mutta se ei vaikuta sähkön hintaa laskevasti voittojen syntyminen riippuu markkinatilanteesta - ajojärjestys määrää sähkön hinnan Voittoja syntyy muistakin syistä (sää) – pitääkö nekin verottaa? Kompensointi teollisuus/lkuluttajat?

48. EU:n energia- ja ilmastopaketissa kolme • ulottuvuutta • Päästökauppa • Energiatehokkuus ja energiansäästö • -asuminen, palvelut, yhdyskunnat • Uusiutuva energia • -Biopolttoaineiden lisäämisen vaikutukset • -Puun polttoainekäytön lisäämisen vaikutukset • -tariffit vs. markkinamekanismit • VATT:n ja VTT:n arvio perustuu sekä teknologia- että kansantaloudelliseen mallitarkasteluun

49. LASKELMAT VATTAGE-MALLILLA • Politiikka arvioitu neljänä kokonaisuutena • Kioton kauden tavoitteet • 2) 2020 tavoitteet päästökauppasektorille • 3) Päästökaupan ja uusiutuvan energian tavoitteiden yhteisvaikutus • 4) Päästökaupan, uusiutuvan energian ja energiansäästön yhteisvaikutus • Perusura: • MAKROT: AWG, vakausohjelma • TEM: vientiteollisuus, liikenne, asuminen, rakentaminen ja energiantuotanto toimialoittain • Palvelut: Julkinen sektori VATT&STAKES • yksityinen – pitkälti mallista • VATT-malli: tuottavuus ja kysyntä trendit • Perusura mahdollistaa suoraan politiikka-analyysin tai perusuran oletusten varioinnin

50. Kioton sopimuksen toimiin verrattuna kulutuskysynnän taso jää 0,5 – 1 prosenttia alemmaksi vuonna 2020 • 2020 vaikutus lähes 2 prosenttia (30€/tCO2) • Tiukemmalla päästötavoitteella vaikutus suurempi (45€/tCO2)