ELINTARVIKKEIDEN JA RUOKAPALVELUIDEN ARVONLISÄVEROKANNAN ALENTAMISEN VAIKUTUKSET

1. ELINTARVIKKEIDEN JA RUOKAPALVELUIDEN ARVONLISÄVEROKANNAN ALENTAMISEN VAIKUTUKSET TUTKIMUSPROJEKTIN LOPPUYHTEENVETO PTT & VATT & TY 16.2.2007

2. SISÄLTÖ • Tutkimusprojektin toteuttajat ja rahoittajat • Projektin dispositio ja julkaisut • Elintarvikkeiden ALV Suomessa ja muualla • Veromuutosten välittyminen hintoihin • Elintarvikkeiden alv-kannan alentamisen vaikutukset • Hintoihin ja kulutukseen • Ostovoimaan ja tulonjakoon • Tulonjakoon

3. Tutkijat • Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT • Jaakko Kiander • Timo Rauhanen • Hanna Ulvinen • Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT • Pasi Holm • Petri Soppi • Ari Peltoniemi • Turun yliopisto/taloustieteen laitos • Matti Viren • Tiina Teppala

4. Hankkeen rahoittajat • Agronomiliitto • ETL • MTK • Meijerialan ammattilaiset • PAM • Päivittäistavarakauppa • SEL • KTM, MMM, STM • SHR • SEL • Toimihenkilöunioni

5. JULKAISUT Timo Rauhanen, Ari Peltoniemi: Elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden arvonlisäverotus EU:ssa ja Suomessa, VATT Tutkimuksia 122/PTT Raportteja 196 Matti Virén: Miten arvonlisävero vaikuttaa kuluttajahintoihin? VATT Keskustelualoitteita 380 Emmi Martikainen, Matti Virén: Valmisteverojen välittyminen kuluttajahintoihin Suomessa 1997-2004. VATT Keskustelualoitteita 397 Tiina Teppala: Kulutusverotus teoriasta käytäntöön vaikuttaako arvonlisäverotus kuluttajahintoihin? VATT Tutkimuksia 125 Hanna Ulvinen: Suomen elintarvike- ja ruokapalvelualan rakenne, kilpailullisuus ja taloudellinen suorituskyky. VATT Tutkimuksia 126 Petri Soppi: Elintarvikkeiden ja ruokapalveluiden kysyntä Suomessa. PTT Työpapereita 84 Pasi Holm, Jaakko Kiander, Timo Rauhanen, Matti Viren: Elintarvikkeiden arvonlisäverokannan alentamisen vaikutukset. PTT Raportteja 200 www.vatt.fiwww.ptt.fi

6. TYÖTEHTÄVÄT • ALV Suomessa ja EU:n jäsenmaissa (TuY, VATT, PTT) • Kirjallisuuskatsaus ALV-tutkimuksesta, erityisesti ruuan ALV:iin liittyvästä (TuY & VATT) • ALV-muutosten kysyntävaikutusten arviointi: hintajoustojen estimointi (PTT) • Veromuutosten välittyminen kuluttajahintoihin: aiemmat kokemukset (TuY) • Onko Suomessa riittävästi kilpailua: tutkimus elintarviketeollisuuden kilpailullisuudesta (VATT) • ALV:n alentamisen vaikutukset verokertymään (VATT & PTT) • ALV:n alentamisen kokonaistaloudelliset vaikutukset (PTT & VATT) • Vaikutukset tulonjakoon (VATT) • Johtopäätökset: kannattaako elintarvikkeiden ALV-kantaa muuttaa? (Holm, Kiander & Viren)

7. ALV Suomessa ja EU:n jäsenmaissa • Suomessa keskimääräistä korkeampi yleinen alv-kanta (22 %) – muissa Pohjoismaissa vielä korkeampi (25 %) • Elintarvikkeiden alv-kanta Suomessa selvästi korkeampi kuin useimmissa muissa maissa (17 %) – Tanskassa 25 mutta Ruotsissa vain 12 % • ALV selittää hyvin maiden välisiä eroja elintarvikkeiden hintatasossa – Suomen verottomat hinnat vain 5 % yli EU:n keskitason • Suomella on oikeus alentaa elintarvikkeiden alv:a mutta ei ruokapalveluiden alv:a

8. Elintarvikkeiden ALV EU-maissa

9. Miksi elintarvikkeiden alv-kanta on yleensä alennettu? • Elintarvikkeiden alv-kanta Suomessa selvästi korkeampi kuin useimmissa muissa maissa – onko muissa maissa tehty vääriä valintoja? • Tärkein syy elintarvikkeiden (ja eräiden muiden tuotteiden) alennettuun alv-kantaan on pyrkimys tulonjaon tasoittamiseen ja muut sosiaaliset syyt (lapsiperheiden tuki yms.)

10. Arvonlisäveron siirtyminen kuluttajahintoihin • Verotuksen kohtaanto • Kuka maksaa verot/hyötyy kevennyksistä • Kohtaantoepävarmuus koskee kaikkia veroja • Empiiristä evidenssiä • EU-jäsenyyden vaikutus elintarvikkeiden hintoihin • EU-maita koskeva tutkimus • Valmisteveroja koskeva tutkimus

11. Verotuksen kohtaanto • Kyse on siitä, ”kuka lopulta maksaa veron” • Usein on niin, että verorasitus kohdistuu muihin kuin siihen markkinaosapuoleen, joka näennäisesti maksaa veron • Ratkaisevan tärkeää on se, miten paljon kysyntä ja tarjonta reagoivat hintojen muutoksiin

12. Karkeita arvioita • Jos esimerkiksi kysyntä ja tarjonta ovat yhtä ”joustavia” hinnan suhteen, kulutusveron maksavat kuluttaja ja tuottaja puoliksi • Jos sen sijaan oletetaan, että tarjonta on hyvin joustavaa (pieni maa maailmanmarkkinoilla) ja kysyntä on lähes joustamatonta, vero jää kuluttajien maksettavaksi

13. Kyse ei ole vain kulutusveroista: samanlainen epävarmuus liittyy myös muihin veroihin • Muistettava, että verotuksen kohtaanto-ongelma ei koske vain kulutusveroja vaan myös tuloveroja. • Onko eri veroilla erilainen kohtaanto? Periaatteessa on, mutta usein ajatellaan, että taloudellisten vaikutusten kannalta olennaista on vain veroasteiden (tulovero + sotumaksu + alv) summa, niin sanottu verokiila.

14. Vaikeita kysymyksiä • Onko verotuksen kohtaanto riippumaton (a) veroasteiden muutoksen suunnasta (b) suhdannetilanteesta ja (c ) markkina-tilanteesta? • Selvää on, että markkinatilanne ”monopolisoituminen”) vaikuttaa siirtymiin, samoin luonnollisesti suhdannetilanne • Epäselvää sen sijaan on, ovatko verotuksen kiristämisen ja keventämisen vaikutukset symmetrisiä

15. Empiiristä evidenssiä • Ulkomaiset tutkimukset • Perustuvat lähinnä valmisteverojen ja USA:n osalta liikevaihtoveron muutoksiin • EU-maita koskeva arvonlisäveron muutosten vaikutusanalyysi • Suomea koskeva valmisteverojen vaikutusanalyysi • Tuottajahintojen laskun siirtyminen kuluttajahintoihin EU-jäsenyyden myötä Suomessa vuonna 1995 • Elintarvikkeiden alv-kannan alennus 12 prosenttiin Ruotsissa vuonna 1996 ja Norjassa vuonna 2001

16. EU-jäsenyyden vaikutus elintarvikkeiden hintoihin

17. EU-jäsenyyden vaikutus elintarvikkeiden hintoihin

18. EU-maita koskeva tutkimus • Tarkasteltu 15 maan aineistoa ajanjaksolta 1970-2004; mallissa huomioitu verojen lisäksi myös suhdannetilanne, inflaatio-odotukset ja hintajäykkyydet • Miten alv-muutokset näkyvät kuluttajahintojen muutoksissa • Ongelma: useimmat muutokset ovat olleet alv-kannan korotuksia • Lopputulema: veroista siirtyy keskimäärin 2/3 hintoihin

19. Suomen valmisteverojen muutosten hintavaikutuksia koskeva tutkimus • Mukana 10 valmisveroa, aineistona kuluttajahintaindeksin mikroaineisto (useita tuhansia havaintoja) ajanjaksolta 1997-2004 • Arvioimme on, että välitön siirtymävaikutus on runsaat 2/3

20. Elintarvikkeiden alv-prosentin alennus Ruotsissa 1996: 21 % -> 12 %:pysyvä muutos suhteessa Tanskan hintatasoon

21. Elintarvikkeiden alv-kannan alennus Norjassa 2001: 24 % -> 12 % • Norjalaisen tutkimuksen mukaan 76 % veroalennuksesta siirtyi hintoihin, loput jäi tuottajille, kaupalle ja työntekijöille • Tutkimuksen mukaan syynä epätäydelliseen siirtymään vähittäiskaupan epätäydellinen kilpailu

22. Lisähuomioita • Lähes kaikki edellä olevat luvut ovat koskeneet ”välittömiä” vaikutuksia (valmisteverojen osalta kuukauden ajanjaksolla) • Hinnat ovat kuitenkin aina jonkin verran jäykkiä ja on syytä olettaa, että pitkän aikavälin ”pysyvät” vaikutukset ovat hieman suuremmat kuin lyhyen aikavälin vaikutukset – kilpailullisilla markkinoilla veromuutoksista ei voi seurata pysyviä kannattavuuden muutoksia • Lopullinen arvio siten välillä 2/3 ja 1, mikä on yhtäpitävä ulkomaisten tutkimusten kanssa

23. Lopputulema veromuutosten hintavaikutuksista • Näistä syistä olemme käyttäneet laskelmiemme perusoletuksena arvoa 80 % • Ts. 80 % hyödykeverotuksen keventämisestä menee hintoihin ja 20 % menee yritysten voittoihin, toimialan palkkoihin ja raaka-ainekustannuksiin • Huom! Hintavaikutus voi olla suurempikin, koska Suomi on pieni avoin talous, jossa tarjonta on tuontimahdollisuuksien vuoksi hyvin joustavaa

24. Arvio elintarvikkeiden alv-kannan vaikutuksista Suomessa • Tarkastellaan alennusta 12 prosenttiin • Vaikutus hintoihin ja ostovoimaan • Vaikutus kulutukseen, kokonaistuotantoon ja työllisyyteen • Vaikutus julkiseen talouteen • Vaikutus tulonjakoon

25. Alv-kannan muutoksen vaikutuskanavat • Veroalennus alentaa hintoja • Elintarvikkeiden hintojen lasku lisää elintarvikkeiden kysyntää • Elintarvikkeiden hintojen lasku lisää kuluttajien ostovoimaa (ellei veroalennusta kompensoida muita veroja kiristämällä) • Ostovoiman kasvu lisää myös muiden hyödykkeiden kysyntää • Kysynnän kasvu lisää kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä ja myös tuontia kaikilla toimialoilla

26. Yksityiskulutuksen menojoustot

27. Vaikutukset hintoihin ja kulutuskysyntään • Elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskisivat 4,3 %, jos alv:n alennus ei siirtyisi lainkaan tuottajahintoihin • Noin 80 % arvonlisäveron alennuksesta välittyy elintarvikkeiden kuluttajahintoihin: kuluttajahinnat alenevat 3,4 % ja tuottajahinnat nousevat 0,9 % • Elintarvikkeiden vähittäismyynti lisääntyy: 1,3 % • Ruokapalveluiden myynti lisääntyy: 0,7 % • Palvelut lisääntyvät: 0,8 %

28. Vaikutus yksityiseen kulutukseen Yksityisen kulutus (pl. Kestokulutustavarat) Kulutuksen kasvu, % Elintarvikkeet, ei alkoholi & tupakka 1,3 Ruokapalvelut ja ravintola-alkoholi 0,7 Muut ei-kestävät hyödykkeet 0,3 Palvelut 0,8 Alkoholin ja tupakan vähittäismyynti 1,0

29. Vaikutus elintarvikkeiden kulutukseen Elintarvikkeiden (pl. alkoholi ja tupakka) myynti Kulutuksen kasvu, % Eläinkunta 1,5 Juomat 1,1 Kasvikunta 1,4 Muut 1,0

30. Elintarvikkeiden vähittäismyynnin alv:n alentaminen 17 %:sta 12 %:iin

31. Makrotaloudelliset vaikutukset • Arvonlisäveron tuoton väheneminen (välitön vaikutus) noin 450 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 6200 henkilötyövuotta • Työllisyyden parantuessa ja kulutuksen lisääntyessä julkisen sektorin rahoitusasema paranee noin 150 miljoonaa euroa. ALV:n alennus rahoittaa noin kolmanneksen aiheuttamistaan kustannuksista • Yleinen hintataso laskee 0,5 %

32. Laskelman taustalla olevat keskeiset oletukset • Työllisyys paranee noin 6200 henkilötyövuotta – miksi? • Hintatason laskusta seuraava ostovoiman kasvu kanavoituu kulutukseen kasvuun, joka kasvattaa sekä kotimaista tuotantoa että tuontia; tuotannon kasvulla on positiivinen työllisyysvaikutus • Kriittinen oletus: talous ei ole lähtökohtaisesti täystyöllisyystasapainossa • Yleinen hintataso laskee 0,5 % – miksi? • Oletamme, että noin 80 % alv-alennuksesta siirtyy kuluttajahintoihin • Vastaa aiempia kokemuksia • Kauppa ja teollisuus ovat kilpailtuja aloja • Pidemmällä tähtäimellä hintavaikutus voi olla suurempikin

33. Pitääkö alv-alennus kompensoida, ja jos niin miten: tarkasteluvaihtoehtoja • Vaihtoehto A: Verrataan alv-alennuksen ja tuloveroalennuksen vaikutuksia (oletus: verotusta kevennetään joka tapauksessa eikä kompensaatiota tarvita) • Vaihtoehto B: Alennetaan ruoan alv-kantaa ja korotetaan muita alennettuja kantoja (Sailaksen työllisyysryhmän (2003) malli) • Vaihtoehto C: Kiristetään tuloveroa (budjettineutraali)

34. Vertailu: alv-alennus vs samansuuruinen tuloveron alennus • Vastaa valtion verotulojen näkökulmasta tuloveron alentamista 0,44 %-yksiköllä kaikilla tulotasoilla • Tulonveron alentaminen lisää yksityistä kulutusta noin 0,62 prosentilla • Tulonveron alentaminen parantaa työllisyyttä noin 5300 henkilötyövuotta • Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisella saavutetaan hieman suurempi työllisyysvaikutus kuin tuloveron alentamisella • Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisella suurempi tulonjakoa tasoittava vaikutus kuin tuloveron alentamisella • Verolaskelmat tehty ilman tupo-kytkentää: otettu huomioon vain välitön kysyntävaikutus

35. Elintarvikkeiden alv:n ja tuloveron alennuksen kohdistuminen tulonjaon mukaan * 1000 €/hlö

36. Alv-alennuksen ja työn verotuksen alennukset vertailussa • ALV-alennus hyödyttää enemmän työvoiman ulkopuolella olevia • ALV-alennus vaikuttaa suoraan hintatasoon ja parantaa kilpailukykyä • ALV-alennuksen hintavaikutuksista on epävarmuutta mutta sama epävarmuus koskee myös työn verotuksen alentamista

37. Onko alv-alennuksella järkevää tehdä tulonjakopolitiikkaa? • ALV:n alentaminen hyödyttää pienituloisia enemmän kuin yleinen ansiotulojen verotuksen alentaminen • Tulonjakovaikutuksen saavuttaminen kuitenkin kallista, koska 2/3 hyödystä menee keski- ja hyvätuloisille – suurituloiset käyttävät enemmän rahaa ruokaan • Vastaavan tulonjakohyödyn (150 miljoonaa lisää pienituloisille) saavuttaminen tulonsiirtojen avulla on kuitenkin myös vaikeaa, koska tulonsiirtojen kasvattaminen luo kannustinloukkuja • Rahan kanavoiminen lapsilisiin olisi yksinkertaisin ratkaisu, mutta se ei hyödyttäisi eläkeläisiä, opiskelijoita eikä työttömiä

38. Eri tarkasteluvaihtoehtojen vertailua • Vaihtoehto A: Verrataan alv-alennuksen ja tuloveroalennuksen vaikutuksia (oletus: verotusta kevennetään joka tapauksessa eikä kompensaatiota tarvita) • Positiivinen työllisyys- ja ostovoimavaikutus molemmissa vaihtoehdoissa, alv-alennuksella selvä tulonjakoa tasoittava vaikutus tuloveroalennukseen verrattuna • Vaihtoehto B: Alennetaan ruoan alv-kantaa ja korotetaan muita alennettuja alv-kantoja (budjettineutraali; Sailaksen työllisyysryhmän (2003) esittämä malli) • Ei merkittävää työllisyysvaikutusta, suhteelliset hinnat ja kulutuksen rakenne muuttuvat hieman, tulonjakoa tasoittava vaikutus • Vaihtoehto C: Kiristetään tuloveroa (budjettineutraali) • Ei merkittävää työllisyysvaikutusta, tulonjakovaikutus voimakas, hintataso laskee mutta ostovoima ei kasva

39. Ruokatarjoilun alv-alennus 22 %:sta 12 %:iin • Ruokapalveluiden kuluttajahinta laskee 6,6 % (Laskennallinen vaikutus 8,2 %) • Ruokapalveluiden kulutus kasvaa 5,6 % • Valtion verotuotot vähenevät tai kustannukset nousevat noin 250 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 3700 henkilötyövuotta • Rahoittaisi 35 prosenttisesti itsensä • Palkan sivukulujen poistaminen on välittömiltä julkisen talouden kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin alv-alennus

40. Työpaikkaruokailun (vero)tuki, joka vastaa alv:n alennusta 22 %:sta 12 %:iin • Ruokapalveluiden kuluttajahinta laskee 1,6 % (Laskennallinen vaikutus 2 %) • Työpaikkaruokailun arvo on noin neljännes ruokatarjoilun arvosta • Ruokapalveluiden kulutus kasvaa 1,4 % • Valtion verotuotot vähenevät tai kustannukset nousevat noin 62,5 miljoonaa euroa • Työllisyys paranee noin 950 henkilötyövuotta • Rahoittaa 35 prosenttisesti itsensä

41. Verohyödyn jakaantuminen elintarvikeketjun yrityksille