Kotka Divers Uppopallokurssi 17.02 2005

1. Kotka DiversUppopallokurssi 17.02 2005 Jari ja Kirsi Hovikorpi

2. Historia • Laji on saanut alkunsa Ludwig von Bersundan ajatuksesta. Bersunda oli German Underwater Clubin jäsen ja hän sai ajatuksen vedenalaisesta pallopelistä 1961. Siitä ei tiedetä onko ajatus peräisin Münchenin vedenalaisseuran kuntoharjoituksista hiekkatäytteisillä pulloilla vai jostain muusta. Bersunda ymmärsi, että ilmatäytteiset pallot eivät sovellu vedenalaiseen peliin, koska pallo hakeutuu pintaan. Näin ollen hän täytti pallon suolavedellä, koska pallon tiheys oli suurempi kuin makean veden ei pallo enää noussut pintaan vaan vajosi pohjaan. • Pallon nopeutta pystyttiin säätelemään suolaveden konsentraation avulla ja näin keksittiin ensimmäinen vedenalainen pallo. Uppopallo tuli Suomeen 70-luvulla meillä peli sai nimeksi ”sanakirja käännöksen ” vedenalainen poolo. Tämä oli kuitenkin kankea ja harrastajien keskuudessa oli vakiintunut nimi uppopallo. Vuonna 1977 perustettiin Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n alaisuuteen uppopallo-valiokunta. (Rudi Wiesner:”Entwicklung des UW-Rugbys”, Spottaucher 4/94) • Suomessa lajia harrastettiin ensimmäisenä Merivoimien Sukeltajakursseilla ja Hyvinkään Urheilusukeltajissa. Ensimmäiset uppopallon EM-kilpailut pidettiin Ruotsissa 1978 ja seuraava Tanskassa 1981. Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin Saksan Liittotasavallassa 1980. PM-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1976. Nykyisin MM- ja EM-kilpailut pidetään vuorotellen kahden vuoden välein. (http://www.vesipedot.net/uppopallo/historia/index.shtml)

3. Uppopallo Suomessa • Uppopallolla on Suomessa noin 200 aktiivista pelaajaa. Suomessa miesten tasolla pelataan SM-sarja, I-divisioona tasoilla sekä näiden lisäksi joka vuosi taistelee paikasta auringossa kaksi juniori sarjaa. Naisille liitto ei ole laittanut mitään rajoituksia, vaan he voivat pelata kaikissa haluamissaan sarjoissa. • Tällä hetkellä Suomessa vallitsee yhden joukkueen dynastia, sillä Ahveniston vesipedot ovat hallinneet SM-sarjaa jo seitsemän vuotta. Lisäksi Ahveniston vesipedot ovat käyneet niittämässä kunnia myös Euroopan kentillä Masters-cup:ssa, minne kutsutaan ainoastaan eri maiden hallitsevat mestarit. Kaikkiaan Ahveniston vesipedot ovat voittanut Champions-cup:n 5 kertaa vuosina 1998, 1999, 2000, 2002 ja 2004. Divisioonassa ja juniori sarjoissa viime aikoina Kokkola joukkue on ollut sinnikkäästi liian kova vastus muille vieden nämä sarjat nimiinsä. • Maailmalla peliä pelataan aktiivisesti ainakin seuraavissa maissa: Suomi, Norja, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi, Itävalta, Turkki, Tsekki, Kolumbia, Peru, Venäjä, Italia, Itävalta, Espanja ja USA. MM- ja EM-kisat lajista järjestetään neljän vuoden välein. PM-kisat pidetään joka vuosi. Suomen paras saavutus miehissä on 2002-2004 PM-kulta, 2001 EM-hopea, 2003 MM-pronssi.Seuraavat kisat järjestetään Vantaalla kesäkuussa • Nuorten kisoissa Suomen menestys on ollut parempi. Suomella on näistä kisoista muutama EM- kultamitali ja viime vuosina Suomen nuoret ovat voittaneet PM-kultaa.

4. Varusteet • Jokaisella pelaajalla on varusteinaan perusvälineet, johon kuuluvat maski, snorkkeli ja räpylät. Näiden lisäksi joukkueilla on valkoiset uima-asut ja lakit tai siniset uima-asut, lakit ja rannenauhat, riippuen siitä kummalla puolella he pelaavat.

5. Maski • Hyvässä maskissa on lämpökarkaistu lasi, jolloin ei tarvitse pelätä mahdollisen rikkoutumisen myötä syntyviä sirpaleita. Maskissa pitää olla mahdollisimman laaja näkökenttä, ja sen ilmatilavuuden pitää käyttömukavuuden takia olla mahdollisimman pieni. Yleenäs kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota pelkästään tuohon ilmatilavuuteen. Näkökenttää saa laajentumaan nopeasti päätä hieman kääntämällä. Maskin tiiveys on ehdottomasti sen tärkein ominaisuus, ja niitä valmistetaankin runsaasti eri mallisia, joista sovittamalla jokainen löytää juuri omiin kasvonmuotoihinsa tiiviisti istuvan maskin.Silmälasien tarvitsija voi käyttää piilolaseja (mieluummin halpoja kertakäyttöisiä sen varalta jos ne pääsevät vedessä huuhtoutumaan karkuun) tai tiettyihin maskeihin on myös mahdollista saada optisesti hiotut linssit.Maskiin kannattaa hyvin nopeasti tehdä joustamattomasta repun hihnasta ns. jäykät remmit, jolloin maski ei koko ajan ole poissa päästä tai täynnä vettä. Kevyitä iskuja kun maskiin tulee hyvin usein.Maskien hinnat alkavat n. 35-40 eurosta

6. Snorkkeli • Snorkkeli on yksinkertainen putki, joka kiinnitetään maskin remmiin, ja siinä on hampaiden väliin tuleva suukappale. Snorkkelin tulisi olla halkaisijaltaan riittävän suuri ja toisaalta pituudeltaan riittävän pieni, jotta putkessa vaihtamatta jäänyt ilmamäärä olisi mahdollisimman pieni. Samalla snorkkelin tyhjennys onnistuu myös nopeammin kuten myös ilmanotto.Mikäli snorkkeli on liian pitkä, kuten näin yleensä on, voi snorkkelin katkaista esimerkiksi veitsellä hieman lyhyemmäksi. Katkaisussa kannattaa olla kuitenkin tarkkana, ettei katkaise snorkkeliaan liian lyhyeksi. Katkaisukohdan reunat tulisi hiota tai leikata hieman pyöreämmiksi.Snorkkeli ei saisi olla myöskään liian kova, ettei sillä vahingossa keihästä ketään kanssapelaajista. Voit testata sen puristamalla sormilla lyttyyn snorkkelin pään.Snorkkeleiden hinnat alkavat n. 10-20 eurosta.

7. Räpylät • Räpylöinä käytetään uppopallossa yleensä umpikantaräpylöitä, koska ne ovat kevyemmat ja niissä ei ole turhia solkia, jotka tulisi suojata. Lisäksi ne ovat usein halvemmat kuin avokantaräpylät.Räpylöitä on saatavilla sekä pehmeämpiä että jäykempiä versioita, joista valitaan omaan jalkaan ja omalle potkulle sopivat. Kannattaakin pyrkiä testaamaan räpylän soveltuvuus itselleen ennen sen hankkimista mikäli se on vain mahdollista.Umpikantaräpylöiden hinnat alkavat n. 35-45 eurosta.

8. Lakki • Lakkeja on siis sinisiä sekä valkoisia ja nissä tulee olla sääntöjen mukaan korvasuojat sekä pelinumero. Yleisen harhaluulon mukaan korvasuojus ei estä paineen vaihtelujen tuntemista, vaan suojus on estämässä korvalehden repeämistä. Virallisissa otteluissa joukkueessa ei saa olla kahta saman numeroista pelaajaa.Lakkeja ei yleensä saa hankittua yksitellen, mutta seura tai joukkue voikin hankkia kokonaisen lakkisarjan. Lakkisarjojen hinnat ovat n. 500-700 euroa sisältäen molemmat värit numeroilla 1-15.

9. Muut varusteet • Muita varusteita, joita uppopallossa voidaan käyttää on hammassuojat sekä miehille alasuojat.Hammassuojina käytetään ainoastaan ylähampaita suojaavia malleja, joka ei häiritse kuitenkaan hengitystä. Jotkut pelaajat kokevat hammassuojien täyttävän suun liiaksi snorkkelin kanssa ja eivät siksi käytä hammassuojia. Hinnat alkaen 5 euroa.Alasuojiksi käyvät mitkä tahansa esimerkiksi jääkiekossa käytettävät alasuojat. Jotkin pelaajat pitävät mukavampana vaihtoehtona jääkiekkomaalivahtienkin käyttämää hieman pidempää mallia, mutta yleensä tähän ei ole tarvetta. Hinnat alkaen 20 eurosta.

10. Pelikenttä • Altaan syvyys vaihtelee 3,5 metristä 5 metriin. Kenttä on leveydeltään 8-12 metriä ja pituudeltaan 12-18 metriä. Altaan reunalla ovat vaihtoalueet penkkeineen ja jäähypenkit. Maatuomari sekä 2 vesituomaria ohjaavat peliä vedessä kuuluvan summerin ja käsimerkkien avulla. Toinen vesituomareista käyttää paineilmalaitteita ja tarkkailee peliä altaan pohjasta. Maatuomarin apuna ovat kirjurit, ajanottaja ja vaihtojen valvoja.

11. Maali ja pallo • Uppopallomaaleina on kaksi tukevaa metallikoria, jotka ovat keskellä molempia päätyjä, altaan pohjassa seinää vasten. Maalin korkeus on 450 mm ja pehmustetun yläosan halkaisija on 400 mm.Pallo on mustavalkoinen tai kokopunainen suolavedellä täytetty muovipallo. Näin pallo saadaan vettä raskaammaksi ja uppoavaksi. Pallo uppoamisnopeus on noin metrin sekunnissa. Pallon ympärysmitta on 530 mm miehillä ja 500 mm naisilla eli suurin piirtein voimistelupallon kokoinen

12. Peliaika • Peliaika normaalin pituisessa ottelussa on 2 x 15 minuuttia tehokasta peliaikaa. Erien välissä on 5 minuutin tauko. Tällöin joukkueet vaihtavat myös puolia. Jäähyjen pituus on 2 minuuttia. Molemmilla joukkueilla on oikeus yhteen minuutin mittaiseen aikalisään ottelua kohden.

13. Uppopallojoukkue • Ottelua kohti voidaan käyttää enintään 15 pelaajaa, joista 6 on yhtäaikaa vedessä, 5 vaihtopenkillä huilaamassa ja 4 reservissä. Kummankin joukkueen vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä pelin aikana ja sukeltavat peliin vaihtoalueen kautta. Vaihdot tapahtuvat lentävinä, kuten esimerkiksi jääkiekossa. Ottelun aikana saa vaihtaa reservipelaajan kaksi kertaa.

14. Pelin aloitus • Ottelun alkaessa pallo on altaan pohjassa keskellä pelikenttää. Molemmat joukkueet ovat tällöin korilinjalla vedessä ainakin toinen käsi seinää koskettaen. Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä. Maatuomari käynnistää pelin pitkällä jatkuvalla äänimerkillä ja samalla käynnistyy pelikello. Joukkueet sukeltavat kohti palloa ja kamppailu pelin voitosta alkaa.

15. Pelin kulku • Pelaajat ovat vesivuorollaan altaassa 1-2 minuuttia tehden noin 10-20 sekunnin sukelluksia. Välillä käydä pinnassa täyttämässä keuhkot ja sukelletaan takaisin sopivaan kohtaan. Pinnassa snorkkelin kautta hengittäminen sallii pelin seuraamisen koko ajan. Palloa kuljetetaan ja syötellään pelaajalta pelaajalle edeten kohti vastustajan koria. Tavoitteena on työntää pallo vastustajan koriin.Vastustajan ohittaminen kolmiulotteisessa elementissä on yhteisvoimin helppoa, mutta korin teko onkin jo vaikeampaa. Ylivoimatilanteet ovat tässäkin lajissa maalivahdin painajaisia.Vaihtoon tuleva pelaaja kierähtää ketterästi altaan reunalle, jolloin hänen vaihtopelaajansa sukeltaa vaihtokäytävän kautta peliin. Maalin jälkeen pelaajat palaavat päätyihinsä. Tämän jälkeen koritettu joukkue hyökkää omasta päädystä saatuaan merkin.

16. Säännöt • Alla olevat säännöt ovat tärkeimmät säännöt pelin kannalta. • Joukkueeseen kuuluu 15 pelaaja joista neljä on reservissä, viisi vaihdossa, ja neljä on pelikentällä • Vaihtopelaaja ei saa mennä veteen ennen kuin vedessä oleva pelaaja on tullut ylös altaasta kokonaan • Vaihtopelaaja saa mennä veteen ainoastaan vaihtokäytävän puolelta • Pelaajalla ei saa olla mitään sellaista yllä joka voi vahingoittaa muita pelaajia. • Joukkueella pitää olla samanväriset lakit ja uimahousut/uima-asut jokaisessa ottelussa (siniset ja valkoiset). • Ottelu alkaa kun pallo on keskellä kenttää ja molempien joukkueiden pelaajat pitävät kedellä kiinni reunasta. Tuomari käynnistää pelin äänimerkillä. • Ottelussa ei saa repiä vastustajan varusteita (uima-asut, snorkkeli, räpylät ja maski) • Vastustajaa ei saa vahingoittaa tahallisesti eli potkiminen, lyöminen, ja kuristaminen on kiellettyä. • Palloton pelaaja ei saa koskea vastustajan pelaajaan pallottomana • (Suomen urheilusukeltajain liitto ry: uppopallosäännöt ja Tuomariohjeet 1996)

17. Kielletyt asiat • Pelissä on kiellettyä hyökätä varusteita vastaan. • Kiellettyä on myös potkaista, lyödä tai kuristaa vastustajaa. • Pallottoman pelaajan taklaaminen tai kiinnipitäminen ei ole sallittua. • Korin saa peittää ainoastaan vartalolla, eikä koriin saa tarttua. • Ainoastaan pallonhaltijaan saa tarttua pallon riistämiseksi. • Kun pallo irtoaa on pelaaja päästettävä heti irti. Jälkipelistä rangaistaan. • Palloa ei saa kuljettaa tai heittää vedenpinnan yläpuolella.

18. Pelipaikat • Pelipaikat voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään, • Hyökkääjät • Puolustajat • Maalivahdit • Näillä kaikilla on erilaiset tehtävät puolustus- ja hyökkäystilanteissa.

19. Maalivahti • Nykyisin maalivahdit pelaavat korin päällä maaten puolustustilanteessa. Hyökkäystilanteessa maalivahdit osallistuvat hyökkäyksiin, kuten muutkin pelaajat.Perustehtävät: • Yhtään helppoa maalia ei vastustaja saa tehdä pelkästään tyhjään koriin. • Kukaan hyökkäävistä pelaajista ei voi saada pitää yksinään koria hallussa, vaikka olisikin saanut sen vallattua. • Tulee olla hyvin vaikeaa tehdä koria yläkautta maalivahdille. • Maalivahdin tulee osallistua aktiivisesti peliin hyökkäyspäässä. • Jos joukkue menettää pallon, tulee maalivahdinkin osallistua karvaukseen omalta osaltaan tilanteen salliessa. • Jos tilanne ja ilmatilanne sallii, maalivahdin tulee auttaa hyökkääjää karvauksessa oman korin läheisyydessä. • Huomioitavaa on, että joukkueessa on olemassa 3 maalivahtia, joista 2 on yhtä aikaa vedessä ja yksi maalivahti vaihtopenkillä.

20. Maalivahti • Maalivahtina pelaaminen omassa päässä • Selkä korin renkaiden päällä • Olkapäät ulkona korista • Jalat potkivat ylöspäin jotta pysyt korilla • Pyöriminen korilla selkä korissa kiinni onnistuu kun käyttää jalkoja apuna sekä vartalon kiertoa. Maalivahtien vaihto tapahtuu niin, että ylhäältä tuleva pelaaja tulee seinän puolta ja työntää korilla olevan pelaajan pois. Pois työnnetty pelaaja menee ylös pintaan, hengittää kolme kertaa ja sukeltaa alas vaihtamaan siellä olevan pelaajan. Hyvä vaihto tapahtuu jos vaihtotilanteessa ei korille jää aukkoa. Maalivahti voi myös karvata palloa pois puolustuksessa. Jos tuntee jaksavansa vaihdon jälkeen, voi tehdä nopean karvauksen korilta ja mennä sieltä pintaan. Ilman oton jälkeen mennään takaisin korille.

21. Maalivahti • Maalivahtina pelaaminen hyökkäyspäässä • Maalivahtien toiminta: toinen on keskellä kenttää ja hengittää, sillä aikaa kuin toinen on hyökkäämässä. Kun hyökkäyspäässä ollut maalivahti ei jaksa enää sukeltaa, lähtee hän kohti toista maalivahtia. Samalla pinnassa ollut maalivahti lähtee vastaan ja he kohtaavat puolessa välissä.

22. Puolustaja • Puolustajien paikka on korin tasolla, pohjassa istuen.Perustehtävät: • Maalivahdit ovat hyvin herkkiä hyökkäyksille alakautta, erityisesti nopeisiin hyökkäyksiin seinää pitkin. Maalivahti luottaa puolustajien kykyyn pysäyttää hyökkääjä näissä tilanteissa. • On hyvin tärkeää, ettei kukaan vastustajan pelaaja pysty ottamaan paikkaa haltuun korin ympäriltä. • Kun hyökkääjät yrittävät saada palloa haltuunsa ja pallo tippuu vastustajalta, tulee puolustajan pystyä hakemaan pallo, jos hyökkääjä ei itse pysty sitä hakemaan. • Hyökkäävän joukkueen etenemistä tulisi hidastaa. • Puolustajan tulisi osallistua aktiivisesti hyökkäykseen, kun oma joukkue yrittää korittaa. • Normaali puolustajakokoonpano on 4 puolustajaa, joka on jaettu 2 pariin. Kummastakin parista on aina toinen vedessä ja toinen vaihtopenkillä. Parien tulisi olla tasavahvoja pois lukien erikoistilanteet, kuten esimerkiksi vapaapallo. Näissä voidaan käyttää erityisesti tätä harjoitellutta paria kaikkien vapaapallojen antamisiin.

23. Puolustaja • Puolustajana pelaaminen omassa päässä • Tärkein tehtävä pitää korin alapuoli tyhjänä vastustajista. • Puolustajan pitää olla korin renkaan alapuolella, että ei häiritse maalivahtia • Ottaa ensisijaisesti hyökkäyksen jaloilla vastaan (ei saa potkia) • Liikkuminen korinalapuolella tapahtuu jalkojen avulla, sekä työntämällä seinästä vauhti kädellä, jotta pääsee toiselle puolelle. • Puolustajan vaihto tapahtuu samalla tavalla kuin maalivahdin • Karvaaminen korilta tapahtuu samalla tavalla kuin maalivahdeilla

24. Puolustaja • Puolustajana pelaaminen hyökkäyspäässä • Puolustajien toiminta on samanlainen kuin maalivahtien

25. Hyökkääjä • Hyökkääjillä ei periaatteessa ole pelissään niin paljon vastuuta kuin esimerkiksi maalivahdeilla ja puolustajilla ja heidän tekemät virheensä yleensä jäävätkin pienemmälle huomiolle. Tämän takia hyökkääjän pelipaikalle asetetaankin yleensä uusimmat pelaajat, jotka eivät tiedä vielä niin paljon lajista. Koska hyökkääjän peli ei myöskään ole niin riippuvainen muista pelaajista, on se ideaali pelipaikka uusille pelaajille. Uusien pelaajien tarvitsee keskittyä omaan peliinsä jo niin paljon, ettei muiden seuraamisesta tulisi mitään oman pelin aikana.Hyökkääjän liikkuvampi pelityyli on kuitenkin eräille pelaajille paljon mieluisampaa kuin muut passiivisemmat pelipaikat ja he jatkavat hyökkääjänä pelaamista, vaikka taidot sallisivatkin jo toisen pelipaikan opettelun.Käytännössä hyökkääjillä on suuri rooli vastustajan pallonhallintaan ja korintekoon nähden. Perustehtävät: • Pallon karvaaminen • Korin teko • Korin takanurkan puolustaminen (pallon sijaintiin nähden) • Vastustajan häirintä hyökkäyskuvioiden toteuttamisessa • Vastustajan estäminen hyökkäämästä yläkautta maalivahtia kohti

26. Hyökkääjä • Hyökkääjänä pelaaminen omassa päässä • Hyökkääjän perustehtäviä on karvaus, sekä pallon vienti hyökkäyspäähän. • Hyökkääjän tulisi varmistaa viimeisenä lukkona oman pään pelaaminen eli kun vastusta ja hyökkää korille niin hyökkääjä karvaa pallon pois. Hyökkääjän tulisi seurata myös maalivahdin ja puolustajan pelaamista jos puolustajalle tai maalivahdille tapahtuu vaihtovirhe eli jää oma paikka tyhjäksi hyökkääjän pitäisi silloin paikata tyhjä paikka. Hyökkääjien tulisi seurata toisiaan puolustuspäässä ja siten jaksottaa sukellusta toinen sukeltaa ensin ja toinen noin muutaman hengenvedon jälkeen ”riippuu tilanteesta” tällä tavoin voimme saada purku pallon ja toinen hyökkääjä jaksaa sukeltaen viedä pallon ylös.

27. Hyökkääjä • Hyökkääjänä pelaaminen hyökkäyspäässä • Hyökkääjä on se pelaaja jolla ei ole vaihto pelaajaa vedessä joten hän pystyy itse määräämään oman liikkumisen altaassa. Kuitenkin kannattaa sukeltaa tilanteen mukaan eli jos joku pelaajista on menossa pallon kanssa korille tai vastustajalla on korilla puolustajien tai maalivahtien virhe. • Hyökkääjän pitää myös itse olla aktiivinen viemään ja hallitsemaan palloa hyökkäyspäässä. Hyökkääjät pelaavat lähempänä koria, jotta voivat olla tilanteessa koko ajan mukana.

28. Hyökkäys • Hyökkäyspään toiminta yleisesti • Hyökkäyspään tärkein tehtävä on pallon hallinta sekä korin teko. • Jos pallo menetetään hyökkäyspäässä, alkavat hyökkääjät karvaaman palloa heti pois. • Hyökkäys päässä pitää pallottoman pelaajan liikkua enemmän kuin pallollisen. • Palloton pelaaja hakee koko ajan uutta syöttöpaikkaa, tekee ”screeniä” korille ja valtaa koria.

29. Hyökkäys • Noustaan sukelluksesta valmiiksi jo hieman keskikentälle päin. • Mahdollistaa tulevaan tilanteeseen reagoinnin nopeammin. • Hyökkäykseen osallistuminen on helpompaa tullessa tilanteeseen pohjaa pitkin • Mikäli pallo menetetään vastustajalle, sijoittuminen on parempi aloitettavaa karvausta ajatellen. • Pelaajia on koko ajan pallon ja oman korin välissä; olipa pallon hallinta kummalla joukkueella tahansa. Vastustaja ei pysty tällöin tekemään nopeaa läpiajoa tyhjään koriin. • Maalivahdeilla ja puolustajien vaihtajilla ei mene aikaa hukkaan odotellessa vaihtoparinsa uivan pintaan noustuaan alemmaksi kentällä, vaan he voivat aloittaa sukeltamisen aikaisemmin.

30. Puolustus • Puolustuspään toiminta yleisesti • Puolustuspään tärkein tehtävä on oman korin suojaus sekä pallon pois saaminen vastustajalta. • Pääasiassa maalivahdin tehtävänä on suojella ainoastaan koria. • Koska hyökkääjiä on kaksi, voidaan antaa heille erityisiä rooleja. Hyväksi todettu tyyli hyökkääjille on sellainen, missä toinen heistä pelaa erityisen passiivisesti ja ottaa osaa peliin ainoastaan pallon tullessa aivan korin viereen. Tällä passiivisella hyökkääjällä tulee olla pelinlukukykyä, jotta turhia sukelluksia ei tulisi, vaan jokaisella sukelluksella hyökkääjä saisi kontaktin vastustajan pallolliseen pelaajaan. Kontakti tulisi saattaa myös pallon haltuunottoon itselleen. • Lähtökohtana on, että puolustaja pitää vastustajan poissa korilta. Pääasiassa puolustajien tulisi käyttää jalkojaan työntäessään vastustajia pois korilta, mutta tämän tullessa mahdottomaksi myös käsillä ja vartalolla pelaaminen on hyväksyttävää. Normaalisti puolustajat vaihtavat korin edessä aivan altaan pohjassa, jotta aukkoja ei syntyisi. Normaalisti vaihtorytmi on pinnalla noin 3-5 henkäystä. Kuten maalivahdilla, nopealla vaihtorytmillä ei ole tarvetta vaihtomerkkeihin.

31. Tekniikka Harjoitukset: Sukeltaminen • Ristipotku • Polvet, nilkat lähes suorina, rennosti • Delffiinipotku • Potku lantiosta, selkä/vatsa lihakset, rentous/rytmi • Sukellus • Taitto, linkkuveitisi tyylillä, jokaisella sukelluksella pitää olla tarkoitus • Liikehdintä • Nopeita suunnan vaihtoja, poikittaisliikettä, pallon kanssa ei saa pysähtyä • Hengitys • Rauhallista syvää hengitystä • Ennen sukellusta keuhkot aivan täyteen • Snorkkelin tyhjennys ennen pintaan nousua

32. Tekniikka Harjoitukset : Pallo • Pallon syöttö ja vastaan otto • 3-4 hengen ryhmät • Syötössä käytetään koko vartaloa apuna. Syöttö lähtee kun käsi on 90 asteen kulmassa, ojennetaan käsi suoraksi, lopputyöntö tapahtuu kämmenellä sekä olkavarren yhteisellä avustuksella. • Syötön vastaan otto. Otetaan yhdenkäden kämmenellä vastaan ja suljetaan kainaloon. • Ryhmän keskinäiset välimatkat ovat lyhyet 1-2 metriä. Sijoittautuminen ryhmissä muodostuu kolmiosta tai neliöstä. Syöttely tapahtuu pinnassa yhden pallon avulla suuntaa muutellen. • Harjoitusta voi vaikeuttaa kahdella pallolla, jolloin silmän ja käden koordinaatiota vaikeutuu. • Kun tämä alkaa sujua viedään syöttely harjoitus veden alle jolloin saadaan liike sekä pelinomaisuus mukaan harjoitukseen.

33. Tekniikka Harjoitukset : Pallo • Syöttely liikkeessä • Harjoitus lisää kykyä pallonhallintaan liikkeen aikana, mutta myös syöttöjen antamiseen liikkeessä ja liikkeeseen. • Syöttö paikan hakeminen • Hae oman pelaajan edestä • Painitilanteissa hae alta • Hae vapaasta paikasta • Jos oma pelaaja ei huomaa sinua purista, ääntelehdi tai naputa käsillä.

34. Tekniikka Harjoitukset : Pallo • Pallon karvaus • Pyritään yllättämään vastustaja. • Palloton pelaaja laittaa (kaivaa) käden vastustajan kainaloon niin että pystyy pyöräyttämään ranteen avulla pallon pois • Jos palloa ei saa vastustajalta pois sidotaan tämän toinen käsi, jolloin toinen oma pelaaja tulee auttamaan pallon riistossa. Huom max kaksi karvaajaa / pallollinen pelaaja. • Pallon karvauksen estäminen • Suojaa palloa estämällä vapaalla kädellä • liikuttamalla pallollista kättä • Pallon kanssa liikkuessa liikuta myös vartaloasi • suojaa jaloilla • Kaikkea on hyvä kokeilla sekä muuttaa ja keksiä omia ideoita

35. Tekniikka Harjoitukset : Pallo • Karvausharjoitus syötöstä • Harjoituksessa on annetaan syöttö toiselle palaajalle. Välittömästi, kun toinen pelaaja on koskenut palloon ja ottaa sen haltuun saa pallon syöttänyt pelaaja aloittaa karvaamisen. Harjoitus on varsin intensiivinen ja pääpaino tulisi olla nimen omaa karvauksen ja pallonhallinnan harjoittelemisessa, eikä karkuun uimisessa. Harjoitukseen voidaan lisätä myös useampia karvaajia ja se voidaan tehdä niin pinnassa kuin sukelluksissakin. Sukelluksissa oleminen on pelin kannalta parempi.

36. Koritus tavat • Vyötärön ympäriltä nostaminen • Tämä tekniikka on yleisin tapa maalivahdin nostoon, jossa käytetään altaan seinää tai pohjaa tukipisteenä. • Tule korille mahdollisimman alhaalla pohjaa pitkin. Kiedo käsi maalivahdin vyötärön ympärille ja aseta jalkasi pohjaa vasten tukevasti. Näin saat tukipisteen, josta nostaa maalivahti pois. Vaikka tämä on yksinkertaisin tapa tehdä maali, on se valitettavasti myös hyvin hidas tapa. Tässä koritustavassa on kannattavaa pitää palloa suojassa seinän puolella, jolloin karvaaminen vaikeutuu. Nostossa kannattaa myös pyrkiä kiertämään keskivartalolla maalivahti keskikentän suuntaan korin päältä pois.

37. Koritus tavat • Nostaminen ranteesta • Pienikokoiset maalivahdit voidaan nostaa ottamalla tiukka ote ranteesta ja vetämällä maalivahti pois. Vetäjän tulee olla periaatteessa kookkaampi kuin itse maalivahdin. Hyvä tapa on ottaa seinän puoleisesta kädestä kiinni, jolloin nostaessa maalivahti kääntyy selkä palloon päin, jolloin torjuminen on hyvin vaikeaa.

38. Koritus tavat • Hyökkäys niskoja vastaan polviasennosta tai istuen • Aseta polvet pohjassa ja rintakehä lähellä maalivahdin päätä, vasen käsi suorana alaspäin ja oikea valmiina syötön vastaanottoon. Tämä asento kertoo myös tuomarille, ettet nosta maalivahtia vielä. Kun syöttö saadaan kiinni, taivutetaan vasenta kättä hieman ja samanaikaisesti nostetaan maalivahti niskasta pois korilta tällä kädellä.

39. Koritus tavat • Uiminen niskaa kohti • Tule korille seinän vierustaa pitkin. Ota maalivahdin päästä kiinni vasemmalla kädellä tai kyynärtaipeella, mikä on näistä parempi vaihtoehto. Jatka uimista maalivahdin pää lukittuna käden ja rintakehän väliin ja lyö pallo muodostuneeseen reikään. Ole varovainen tämän koritustavan harjoittelussa, koska se on riskialtis maalivahdin niskoille.

40. Koritus tavat • Kietoutuminen • Tämä korinteko tyyli on varsin tehokas. Tavassa hyökkääjä kietoutuu korin ympärille kädet toisella puolella ja jalat toisella. Maalivahtia nostetaan yhtäaikaisesti toisella kyynärpäällä sekä toisella polvella. Korinteko tapahtuu lyömällä pallo pieneen rakoon tai nostamalla samalla itsesi koko korin päälle suojaten vartalolla koritusta. Huomattavaa on kuitenkin, ettei pidä kiinni korista puristamalla jaloilla ja käsillä koria vastaan. Tässä tavassa pallo pysyy pohjan tuntumassa hyvin suojassa maalivahdin käsiltä. Tästä korintekotavassa on mahdollista myös jatkaa saatua syöttöä korin toiselle puolelle korinteon sijaan ja jäädä itse vielä blokkaamaan vastustajia.

41. Koritus tavat • Pallolla lyöminen reikään • Maalivahdeilla on usein aukkoja kaulan vieressä ja/tai kyljissä. Näihin kohtiin pallolla voimakkaasti lyöden pallo menee koriin, vaikka aukko olisikin hieman pienempi kuin itse pallo. Pallo muuttaa muotoaan, kunhan lyönnissä/työnnössä on tarpeeksi voimaa. Huomioida kuitenkin kannattaa, että osuu varmasti tuohon aukkoon. Törkeästä pallolla lyömisestä tuomari voi tuomita jäähyn.

42. Koritus tavat • Puskeminen • Nostamisessa kuluu usein kallisarvoista aikaa. Otteluissa kannattaakin ennemmin käyttää puskemista, jos pääsee maalivahtiin kiinni selän puolelta. Makuasia on, käyttääkö päätään vai olkapäätään puskemisessa. Tärkeää on kuitenkin pitää kontakti pohjaan joko toisella kädellä tai polvilla, jolloin on jokin tukipiste käytössä. Muutoin puskemisessa hyökkääjä saattaa siirtää ainoastaan itseään taaksepäin. Toisaalta, jos pääsee törmäämään suurella vauhdilla maalivahtiin, kannattaa muistaa, että jatkaa potkimista samanaikaisesti ja työntää maalivahtia puskun jälkeen pois korin päältä. Tässä korintekotavassa kannattaa huomioida edellisen kohdan ohjeet.

43. Hyökkäys tavat • On lähes mahdotonta yksittäisen pelaajan tehdä koria hyvin organisoitua puolustusta vastaan. Pallottomien pelaajien sijoittuminen ja pelaaminen on siksi hyvin tärkeää. • Hyökkäyksen organisoimisessa on tärkeää muistaa, että liika on liikaa. Joukkueen tulisikin keskittyä vain muutamaan tekniikkaan ja harjoitella näitä niin paljon, että ne onnistuvat hyvin varmasti. Toki täytyy muistaa, että yhdellä pelityylillä pelaavat joukkueet ovat helppoja puolustettavia, jos ja kun heidän taktiikkansa selviää vastustajalle.

44. Blokkaus • Yksi pelaaja menee ensimmäisenä ilman palloa ja ottaa paikan yleensä keskeltä koria puolustajan vierestä. Pallollinen pelaaja ajaa korilla avonaiselta puolelta oman blokkaajan vierestä ja yrittää tehdä itse maalia. Tärkeää on huomata, että blokkaavalle pelaajalle ei ole mitään järkeä syöttää palloa, koska hänet sidotaan heti puolustajan toimesta. • On tärkeää myös huomata, että blokkaaja ottaa riittävän suuren tilan korintekijää varten haltuunsa heti alusta asti. On kiellettyä siis lähteä kasvattamaan pallottomana tuota blokattua tilaa. Blokin tekeminen vaatii usein hieman voimia, jotta hyökkääjä pystyy pitämään paikkansa riittävän kauan.

45. Maalivahdin vetäminen • Maalivahdin vetämisessä pois korilta vaaditaan yhdenaikaisuutta joukkueelta, koska aikaa ei ole hirveästi hukattavaksi. Pallollinen pelaaja tarttuu vastustajan maalivahtia jaloista tai vyötäröstä kiinni ja vetää maalivahdin pois koriltaan esimerkiksi seinästä potkaisten. Samanaikaisesti oma pelaaja menee valtaamaan korin levyttämällä. Pallollisen pelaajan ei yleensä kannata syöttää suoraan korilla olevalle, koska usein hänet pidetään ensimmäisenä eri syöttöpaikoista ja pois vedetty maalivahti pyrkii todennäköisesti saamaan pallon pois. Syöttöpaikka kannattaisikin tehdä kolmannelle pelaajalle, joka on jommallakummalla korin sivustoista hieman irti korista. • Tämän pelaajan kannattaa yleensä tehdä itse maali eikä lähteä syöttämään levyttävälle pelaajalle. Puolustuksessa kun on tässä vaiheessa todennäköisesti jo liian paljon käsiä ja jalkoja estämässä kunnon syötön onnistumista.

46. Kolmio korin ympärillä • Kolmiolla korin ympärillä tarkoitetaan tilannetta, jossa korin molemmilla puolilla on pelaaja ja korin edessä on pelaaja. Nämä pelaajat muodostavat siis kolmion, jossa pallo liikkuu pelaajalta toiselle. Liikuttamalla palloa kolmion laidoilla on puolustuksen reagoitava siihen. Käytännössä tämä tapahtuu puolustajan kääntymisellä aina pallollista kohti. Tällöin aukeaa usein tilanne, jossa kolmion kärkimiehenä ollut pelaaja pääsee tekemään blokin toiselle pallottomalle laidalle. Mahdollisuus maalintekoon saattaa tulla myös suoraan syötöstä. Tällöin laidalla olevalle aukeaa oivallinen puskupaikka suoraan maalivahdin päätä tai selkää vastaan. Tässä tilanteessa pelaajan tulisi pystyä tekemään maali riittävän nopeasti, koska puolustaja kääntyy varsin nopeasti pallon suuntaan. • Tärkeää on huomata, että pallon liikuttelun tulee tapahtua varsin lähellä koria, jolloin pelaajien ei tarvitse liikkua paljon ennen syöttöä toiselle pelaajalle. Liikkumisen määrää etäisyys omasta pelaajastaan, koska pitkä syöttö on hidas ja puolustaja pystyy katkaisemaan sen helposti. Syötöt voivat muuttua jopa pallon antamiseksi kädestä käteen, jolloin katkojen tekeminen on hyvin vaikeaa. Lähtökohtana voisikin olla, että kärkimies liikkuu ja laidat pyrkivät pitämään paikkansa seinässä kiinni.

47. Uppopallo Linkkejä • http://www.vesipedot.net/ • http://www.uppopallo.tk/

48. Altaiden vanhat sanonnat: • Pelinrakentajalla on kymmenen hyökkääjän voimat. • Kun Pelinrakentaja kysyy, silloin vastataan. • Kun Pelinrakentaja liikkuu, sen rinnalla salamakin on hidas kuin etana. • Joskus Pelinrakentaja poistuu koriltaan ja käy tekemässä korin kuin kuka tahansa meistä. • Pelinrakentaja ui äänettömästi kuin vesipeto. • Et koskaan löydä Pelinrakentajaa, hän löytää sinut. • Pelinrakentajan ääni saa verenkin hyytymään. • älä koskaan ajattele heittäväsi Pelinrakentajaa pallolla. • Pelinrakentaja on hyvä hyville, mutta paha pahoille. • Pelinrakentajalla on tuhat silmää ja tuhat korvaa. • Kun vastustaja näkee Pelinrakentajan kasvot ilman maskia, hän kohtaa kauhean tappion. • Havahtua korilla ja nähdä Pelinrakentaja - mikä kaamea kohtalo vastustajalle. • Pelinrakentaja ei liikoja lavertele, mutta hänellä on Salomonin viisaus.