Puhu minulle suomea

1. Puhu minulle suomea Aini Sutela ja Raija Ylilehto-Suvanto

2. Koulutuksen sisältö 12.30 Pienten kielireppu ja muita kielenkartoitus menetelmiä 14.00 – 14.30 kahvit 14.30 – 16.00 Suomi toisena kielenä opetus

3. tilanne kevät 2013 364 eri kielitaustaista lasta hoidossa Pohjoinen alue 26 Keskinen alue 232 Eteläinen alue 42 Itäinen alue 24 Avoin varhaiskasvatus 14 Yksityiset päiväkodit 27 42 eri äidinkieltä muu, venäjä , arabia, kiina, somali, vietnam, englanti, kurdi kotikielenavustajat: venäjä, arabia, kiina, somali

4. MITEN KIELI KEHITTYY? • Simultaaninen (samanaikainen) kielenoppiminen eli lapsi oppii kahta kieltä samanaikaisesti ennen kolmatta ikävuotta • Suksessiivinen (peräkkäinen) kielenoppiminen eli lapsi oppii kaksi kieltä peräkkäin kolmannen ikävuoden jälkeen • - Kaksikielinen lapsi oppii kielet samassa järjestyksessä kuin yksikielinen, mutta kielen kehitysvauhti saattaa vaihdella • Alussa kielten sekoittuminen on tavallista. Kielten erottuminen tapahtuu yleensä kouluikään mennessä • - Uudessa kieliympäristössä lapsella saattaa aluksi olla hiljainen kausi, jolloin lapsi passiivisesti havainnoi ja omaksuu kieltä kuunnellen. Kausi voi kestää jopa vuoden

5. Kielen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä Lapsen äidinkieli (kuinka paljon eroaa suomenkielestä) Lapsen äidinkielen hallinta Ikä, taitotaso, äidinkielen rakenteet, suomenkielisessä toiminnassa vietetty aika ja säännöllisyys Yksilölliset erot esim. persoonallisuus, lahjakkuus Vanhempien käyttämä kieli Motivaatio oppia uutta kieltä Opetuksen systemaattisuus ja tavoitteellisuus Puheen ja kielen oppimisen erityisvaikeudet Varhaiskasvatuksella on merkittävä vaikutus lapsen kielen ja identiteetin kehittymiseen

6. Lapsi oppii pintasujuvan kielitaidon noin 2-3 vuoden aikana • Lapsi käyttää kieltä sujuvasti arkitilanteissa ns. sosiaalinen kielitaito • Uuden kielen ääntämys, arjen sanasto ja peruslauserakenteet • Syvällinen kielitaito opitaan noin 5-10 vuoden aikana • Tarvitaan opiskelussa ns. akateeminen kielitaito • Laaja sanavarasto, vaikeat ja monimutkaiset lauserakenteet

7. Toiminnallinen kaksikielisyys Lapsen toiminnallinen kaksikielisyys vaatii sekä vanhempien, että päivähoidon tukea ja motivaation ylläpitämistä. Kielitaito kehittyy koko ajan erilaisten tilanteiden ja tarpeiden mukaan Tavoite: LAPSI SUORIUTUU KUMMALLAKIN KIELELLÄ RIITTÄVÄN HYVIN Esim. pystyy keskustelemaan ajatuksistaan ja tunteistaan Konkreettinen ajattelu ja sanasto, arkipäivän tilanteet ja niissä käytettävä kieli

8. PIENTEN KIELIREPPU Espoon suomenkielisen opetustoimen ja varhaiskasvatuksen yhteishankkeena tuotettu materiaali lapsen kielitaidon kehittymisen seurantaan soveltaen eurooppalaista viitekehystä suomi toisena kielenä -opetukseen varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja alkuopetuksessa. Yhtenäisten arviointikriteerien käyttö auttaa päiväkoteja ja kouluja suunnittelemaan lasten suomi toisena kielenä -opetusta sekä ohjaamaan lapset heille parhaiten sopivan tuen piiriin.

9. Pienten kielireppu • Viitekehys auttaa kiinnittämään huomiota oppimisprosessin – oppijankielen – kulloiseenkin vaiheeseen eri kielitaidon osa-alueilla. – Oletus oppimisesta prosessina; oppijankielen arvostaminen • Taustalla toiminnallinen ja viestinnällinen taitokäsitys, joka toteutuu pedagogiikkana ja arviointina. – Kieltä opitaan ennen muuta vuorovaikutuksessa kielenkäytön kautta ja kielen oppimista ohjaavat oppijan kielenkäyttötarpeet

10. arviointimateriaali Eväspussin - huoltajan arvio lapsen kielitaustasta Kielikompassin - lapsen ja oman äidinkielen opettajan arvio lapsen äidinkielen taidosta. Kielikompassi koskee koulussa olevia oppilaita, jotka osallistuvat oman äidinkielen opetukseen. Lomakkeen täyttämisestä huolehtii oman äidinkielen opettaja. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualue jakaa lomakkeet opettajille ja lähettää täytetyt lomakkeet asianomaisille kouluille. Seurantalomakkeen, joka sisältää puhumisen ja kuuntelemisen taitotason profiilin Kuvajutun - arviointimateriaali vuorovaikutuksen kehittymisen seurantaan

32. A-taso Perustaso: • Minä ja välitön ympäristö • Rutiinitilanteissa • Tuttavallisuus • Nimeäminen ja kuvaaminen • Perussanasto Myös äidinkielisten pienten lasten taito pitkään tällä tasolla! Konkreettinen ajattelu ja sanasto, arkipäivän tilanteet ja niissä käytettävä kieli

33. Eurooppalainen viitekehys EVK 2004, Kielitaidon tasojen kuvausasteikko http://www.oph.fi/info/ops/ TASOT A-Taso A1.1 perustason itsenäinen kielenkäyttäjä A1.2 auttava kielitaito ” minä” taso A1.3 A2.1oph/valmistava opetus loppuu A2.2 B1.1 B-taso B1.2 jne. Toiminnallinen kielitaito arkipäivän moninaisissa tilanteissa, koulu, vapaa-aika

34. Keinot arvioinnille eli miten kartoitusta ja seurantaa suoritetaan - havainnointi - havainnoinnissa seurataan lapsen arkisia puuhia; leikkiä sekä perustoimintoja ja kirjataan ylös kriteerien mukaiset asiat - jatkuvalla havainnoinnilla voidaan arvioida lapsen kehitystä eri taidoissa, jatkuvassa havainnoinnissa kirjataan uudet havainnot siinä järjestyksessä kuin ne tapahtuvat - tilannekohtaisessa havainnoinnissa pyritään selvittämään opittu asia mahdollisimman laajalti kyseisellä hetkellä- havainnointia hyväksikäyttäen voidaan varmistaa, että toiminta on lapsen tarpeita vastaavaa

35. Kettu ja Repun takanansa - laadittu kuvaamaan terveen 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja saa myös ruotsinkielisenä - tarkkailtavat osa-alueet: nimeäminen, kielen ymmärtäminen, toimintaohjeiden -ymmärtäminen, ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys, kertova puhe, -taivutusmuotojen hallinta, värien ja lukumäärien hallinta, lapsen käyttämien ilmaisujen pituus - soveltuu arviointimenetelmäksi kaikille lapsen kehitystä seuraaville asiantuntijoille - omat normirajat monikielisille ja monikulttuurisille lapsille • el.@earlylearning.fi • 125,46 Maahanmuuttajalasten kielitason kartoitus (Riitta Mikkonen, Ritva Paularanta-Kokkonen ja Virve Savolainen, 2000, Tampereen kaupunki) - Kartoitusta voidaan käyttää 5-vuotiaille tai sitä vanhemmille lapsille sekä suomen kielen että oman äidinkielen arviointiin - Kartoittaa puheen tuottoa ja ymmärtämistä - Osa-alueina puheentuoton arviointi kuvasta kertomalla, yhteenkuuluvuuksien ymmärtäminen ja perustelu, värien nimeäminen ja tunnistaminen, laskeminen ja lukumäärien hallinta, sarjamuisti sekä ohjeiden ymmärtäminen - Kopion testistä saa VEO:lta

36. Lauran päivä - Suomi toisena kielenä -kartoitusaineisto esiopetukseen Maija Laitala Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Laura-tytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. www.oph.fi/verkkokauppa/kelto

37. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN - lähtökohta funktionaalisuus (toiminnallisuus) sanasto, joka on lapselle tärkeä Halliday ja Lampi: kielen seitsemän tehtävää varhaislapsuudessa tarpeiden tyydyttäminen(välinekieli) käyttäytymisen kontrollointi(säätelykieli) sosiaaliset suhteet(vuorovaikutuskieli) omien tunteiden ilmaisu(minäkeskeinen kieli) tiedon välitys ja uuden oppiminen(keksimisen kieli) kuvittelun kieli ja leikkiminen(kuvittelukieli) itseilmaisu ja toisten opettamien(esittäväkieli)

38. ...jatkuu.. s2-opetuksen lähtökohtana lapsen tarpeet, vahvuudet, osaamisalueet ja kiinnostuksen kohteet –MOTIVAATIO mitä havainnoidaan *ymmärtäminen *kuunteleminen : yksilö- ja ryhmätilanteet *puhuminen - vaatii koko kasvattajayhteisön yhteistyötä

39. SISÄLLÖT SUOMEN KIELEN OPETUKSEEN KIELELLISET TAIDOT Tavoitteena on luoda lapselle kokonaisvaltainen turvallinen olo; että hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi ja että hän itse ymmärtää muita kielellisen kehityksen vaiheesta riippumatta. Kielellisen huomioinnin lähtökohtana on sekä puhumisen että kuuntelemisen taidon kehittäminen. Kuunteleminen yksilö ja ryhmä tilanteissa -kuullun tarkkaavaisuuden ylläpito; varmennus kosketuksella yms. - ennen ohjeen tms. antoa sanotaan lapsen nimi ja varmistetaan, että lapsi kuuntelee Puhuminen - tuetaan lapsen halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista itseään puhuen - tarvittaessa tuetaan äänteiden muodostumista suujumpalla - lapsen puheen tuottoa tuetaan kuvin ja viittomin

41. SISÄLLÖT SUOMEN KIELEN OPETUKSEEN KIELELLISET TAIDOT Tavoitteena on luoda lapselle kokonaisvaltainen turvallinen olo; että hän kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi ja että hän itse ymmärtää muita kielellisen kehityksen vaiheesta riippumatta. Kielellisen huomioinnin lähtökohtana on sekä puhumisen että kuuntelemisen taidon kehittäminen. Kuunteleminen yksilö ja ryhmä tilanteissa -kuullun tarkkaavaisuuden ylläpito; varmennus kosketuksella yms. - ennen ohjeen tms. antoa sanotaan lapsen nimi ja varmistetaan, että lapsi kuuntelee Puhuminen - tuetaan lapsen halua, rohkeutta ja taitoa ilmaista itseään puhuen - tarvittaessa tuetaan äänteiden muodostumista suujumpalla - lapsen puheen tuottoa tuetaan kuvin ja viittomin

42. Ymmärtäminen • ohjeiden pilkkominen pikku osiksi • -mallintaminen ja kiellistäminen • - kuvat, pantomiimi yms. puheilmaisun tukena tarvittaessa • ymmärtämistä tuetaan kuvin ja viittomin • Kielen rakenne • - tietoinen huomion kiinnittäminen omaan puheeseen; ilmaisujen täsmällisyys/ arkikieli riittää • - lapsen puheen hienovarainen korjaus omassa vastauspuheenvuorossa esim. ”Nää kukit • kasvaa ruohossa.” ”Nii-in, nuo kukat …” • .

43. TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN - lähtökohta funktionaalisuus (toiminnallisuus) sanasto, joka on lapselle tärkeä Halliday ja Lampi: kielen seitsemän tehtävää varhaislapsuudessa tarpeiden tyydyttäminen(välinekieli) käyttäytymisen kontrollointi(säätelykieli) sosiaaliset suhteet(vuorovaikutuskieli) omien tunteiden ilmaisu(minäkeskeinen kieli) tiedon välitys ja uuden oppiminen(keksimisen kieli) kuvittelun kieli ja leikkiminen(kuvittelukieli) itseilmaisu ja toisten opettamien(esittäväkieli)

44. S2-OPETUS ARJEN TILANTEISSA Ruokailu - ruokailun yhteydessä tutustutaan suomalaiseen ruokaan ja ruoka-aineisiin ja nimetään niitä - apuvälineenä käytetään ruokailuun liittyviä kuvia, kuvastoja, pelejä - nimetään ja opetellaan ruokailuun liittyvää sanastoa/välineet ja verbit Ulkoilu ja vaatetus - hyödynnetään pukemis- ja riisumistilanteet vaatteiden ja vaatetukseen liittyvien asioiden opettelussa - kuvien avulla käydään läpi säänmukaista vaatetusta (esim. aamupiirissä kuvat säätilasta ja tänään tarvittavista vaatteista ) - vaatekuvastot seinillä lasten ja vanhempien nähtäväksi ja tutkittavaksi (mm. kuvat kurahousuista tai tossuista)

45. LEIKKI Lapsen kielelliset taidot kehittyvät leikissä vuorovaikutuksen kautta. Sekä lasten omaehtoinen leikki että ohjattu leikki ovat molemmat tärkeitä. Leikkiä havainnoidessaan aikuinen saa arvokasta tietoa lapsen ajattelusta ja kielitaidosta. Lasta tuleekin aktivoida muiden lasten leikkeihin. Tutussa ja turvallisessa leikkiympäristössä lapsen on hyvä opetella ilmaisemaan itseään ja käsittelemään tunteitaan

46. OHJATUT TOIMINNAT • Yksilötuokio • - Päiväkodin arjessa koko päivän aikana pyritään toimimaan pienryhmissä. Tämä tukee • lapsen kielellistä itseilmaisua ja tukee leikkiin sitoutumista sekä mahdollistaa lapsen • yksilöllisen ohjaamisen ja havainnoimisen. • - Ryhmätoiminta :toiminnan sisällöissä otetaan huomioon s2- näkökulma

47. - ulkoilussa hyödynnetään erilaisia leikkejä S2-näkökulmasta; esim. - tavaroiden keräämisen tai varaston siivoamisen yhteydessä leikkivälineiden nimeäminen - retkillä tutustutaan erilaisiin paikkoihin; kauppa, kirjasto, urheilukenttä jne.; nimetään kohteita ja harjoitellaan niissä toimimista

48. S2-OPETUKSEEN SOVELTUVIA LEIKKEJÄ JA PELEJÄ Pelit - Kalapeli; värien nimeämistä, käsitteitä ja luokittelua - Alias; sanan selittämistä kuvaa apuna käyttäen, aluksi kortit näkyvillä ja annetaan vihjeitä yhdestä kuvasta, lopuksi kortit piilossa aliaksen tapaan - Dominot; nimeämistä ja luokittelua aiheen mukaan - Colorama; muodot ja värit, nimeämistä ja hahmottamista - Topoprimo; pelissä taulut, johon sijoitetaan esineitä ohjeen mukaisesti - Soundtracks-pelit; nimetään ensin laudan kuvat, kuunnellaan äänet ja kerrataan nimet uudelleen - Quips; värien ja lukumäärien opetteluun - Muistipelit erilaisin kuvin (esim. hedelmien kuvilla, eläinten kuvilla jne); nimetään joka kerta käännetty kuva

49. - Tunnekortit tai lehdestä leikatut tunnekuvat; mistä kuvasta pidän, mistä en, missä kuvassa surullinen, missä iloinen, koska sinä olit surullinen jne. - Muotopalapelit; nostetaan yksi pala kerrallaan, nimetään ja laitetaan paikoilleen - Lähes kaikki lapsille tarkoitetut pelit sopivat käytettäväksi suomen kielen opetukseen; pelaamiseen kannattaa luoda uusia sääntöjä, joissa asioita ja esineitä nimetään ja opetellaan lasten senhetkisten tarpeiden mukaisesti ”Tää on Leila ja mää. Tää on hiekkalaatikko ja tää on keinu. Tää on liukumäki ja tää on päiväkoti sisältä. Mulla on siniset housut. Leilalla on vaaleanpunainen mekko ja korkokengät. Me leikitään sitä Leila on vauva ja mää oon äiti. Sitä kotileikkiä.

50. - Pikkuesineitä käytetään ohjeiden antoon(esim autoja); laita punainen auto maton alle jne. - Aarteenetsintää; ohjeen mukaan kerrotaan mistä aarre löytyy, vuoroin aikuinen ja lapset, annetaan vihjeitä - Valokuvat; lapset tuovat omia valokuvia, joista voidaan kertoa ja kysellä - Lauseen jatkaminen; lapsille annetaan vuorotellen lauseen alku, johon he saavat itse keksiä lopun - Etsitään pareja; kuvista tai esineistä etsitään parit, nimetään ja luokitellaan (esim. haarukka ja veitsi ovat ruokailuvälineitä) - Vastakohdat, mikä kuuluu yhteen, vertailusuhteita, käsitteitä, luokittelua; aina nimeäminen ja kerronta mukaan - Arvoituksia - Nimetään ammatteja; kuka sammuttaa tulipalon? - Totta vai tarua-leikit