Siirtyminen keskiaikaan:

1. Siirtyminen keskiaikaan: • Keskiaika n. 500 - 1500 • Länsi-Rooma tuhoutui 476 barbaarien hyökkäykseen. • Kulttuurissa tapahtui selvä katkos: • Kulttuuria menetettiin (kirjoja ja taideteoksia tuhoutui, yms.) • Kaupungit autioituivat ja niiden merkitys väheni • Roomalais-kreikkalaisen kulttuurin tilalle tuli germaaniheimojen kulttuuri • Rooman hallinto ja armeija eivät enää yhdistäneet Eurooppaa, Eurooppa PIRSTALOITUI • Seurasi n. 300-400 vuotta kestänyt kansainvaellusten ja kahakoiden kausi. Samalla Islam levittäytyi Gibraltarin kautta Espanjaan ja idässä kohti Bysanttia. Sitäkin vastaan oli taisteltava • Mitä säilyi? • Latinankielinen sivistys osittain • Kirkko ja kristinusko

2. Kirkon asema keskiajalla: • Miksi katolisesta kirkosta tuli niin voimakas keskiajalla? • Ainoa organisaatio jolla oli jatkuvuutta ja pysyvyyttä kaaoksessa, joka vallitsi n. v. 500 – 800. • Kirkko oli kerinnyt levitä kaikkialle Rooman valtakuntaa ennen Länsi-Rooman tuhoa. Sillä oli siis valmis organisaatio • Kirkko oli tarpeellinen poliittinen väline. Esim. Kaarle Suuri (768 – 814) , joka loi suuren Frankkivaltakunnan Eurooppaan 700 – luvulla, tarvitsi kirkkoa germaaniheimojen kesyttämiseen • Heimot kastattivat itsensä kristityiksi, ja samalla niistä tuli (enemmän) poliittisesti uskollisia Kaarlelle. • Näin kirkko sai itselleen vaikutusvaltaa

3. Kaarle Suuri: (742 – 814) Hänen valtakuntansa pohjalta syntyivät nykyisen Saksan, Ranskan ja Italian valtioiden esimuodot

4. Paavin asema: • Paavi on katolisten mukaan Kristuksen sijainen maan päällä, kunnes Kristus tulee takaisin. Hän siis jatkaa apostoli Pietarin tehtävää • Paavin asema vahvistui erityisesti Gregorius Suuren (paavina 590 – 604) aikana. • Vähitellen paavi ja maalliset hallitsijat (Lähinnä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari) alkoivat taistella vallasta. Kumpi oli korkeampi keisari vai paavi? • Kiista huipentui investituurariitaan: Kumpi sai nimittää piispat, paavi vai keisari? • Paavi Gregorius VII taisteli asiasta Henrik IV:n kanssa ja sai tämän osittain taipumaan tahtoonsa julistamalla koko Ranskan kirkonkiroukseen • Wormsin konkordaatissa sovittiin 1122 kompromissista, keisari sai vaikuttaa piispan valintaan, mutta varsinaisen päätöksen teki paavi • Paavin valta nousi huippuunsa Innocentius III:n aikana n. vuonna 1200.

5. Kirkon valta vahvistuu: • Kirkko myös rikastui, koska se sai lahjoituksina maaomaisuutta sekä rahaa. • Kirkolle tuli myös oikeus verottaa ihmisiä, mikä lisäsi kirkon vaurautta. • Lopulta kirkko kahmi itselleen myös tuomiovaltaa (varsinkin siveysrikkomuksissa) ja sillä oli myös omia sotilaita. • Monet historioitsijat (esim. F.W. Maitland) pitävät keskiajan katolista kirkkoa itse asiassa valtiona valtioiden sisällä: Sillä oli siis omaa poliittista ja juridista valtaa, verotusoikeus, maita sekä omia sotilaita. Se hallitsi myös koulutusta ja kulttuuria • Kirkkoa ei uskallettu vastustaa, koska kirkonkirous oli aika järeä ase: Kun kirkon ovet menivät kiinni ja kirkolliset toimitukset lakkasivat, kansa ryhtyi helposti kapinoimaan, ja hallitsijoiden oli pakko taipua

6. Ristiretket – kirkon sotaoperaatio? • Euroopasta tehtiin useita ristiretkiä Lähi-itään (8 kpl). Myös Pohjolaan, esim. Suomeen 1157 – 1293 • Lähi-idän retket: • 1096 – 1099: Kansan ristiretki Jerusalemiin • Ristiretki 1147 – 1149: Jerusalemiin • Ristiretki 1183 – 1192: Jerusalemiin • Ristiretki 1202 – 1204 Konstantinopoliin • retki 1218 – 1221 Egyptiin (Damietta) • retki 1228 – 1229 Jerusalemiin • retki 1248 – 1251 Jerusalemiin • Retki 1270 + lasten ristiretki 1212

7. Ristiretket vai ryöstöretket? • Ensi silmäyksellä ristiretkien syy näyttää olevan uskonnossa. Pyhiinvaellusten vaikeutuminen, Jerusalemin vapauttaminen islamista, kristinuskon levittäminen lähi-itään. • Taustalta löytyy myös ainakin seuraavia syitä: • Maapula. Nuoremmalle aatelille ei riittänyt maita, mikä taas esti heitä vaurastumasta. lähi-idästä sitä saataisiin lisää • Kauppareittien hallinta. Ainakin 4. ristiretken organisoijina olivat italialaiset kauppiaat. Retki suuntautui sitä paitsi Konstantinopoliin, mikä oli kristityn Bysantin keskus. Se ryöstettiin pahoin! • Ryöstely – lähi-idän arabialueet tiedettiin kohtuullisen vauraiksi, esim. Bagdad • Oliko kyse vain seikkailusta ja hulinoinnista? Ristiretkeläiset tappoivat 1. ristiretkellä myös itä-Euroopan kristittyjä ortodokseja. Väkivalta ei siis kohdistunut vain islamilaisiin • Oliko ritaristo toimetonta? Ehkä 1000 – 1200 oli kohtuullisen seesteistä Euroopassa ja ritarit tarvitsivat ”actionia”? • Kirkko halusi vahvistaa valta-asemaansa (poliittisesti!)

8. Ristiretkien Seuraukset: Olipa ristiretkien taustalla mitä tahansa syitä, sillä oli kauaskantoiset vaikutukset: • Ensinnäkin tietysti kristinuskon ja islamin vastakkainasettelun syventyminen • Bysantin heikkeneminen • Länsi-Eurooppaan virtasi ristiretkeläisten mukana arabien säilyttämää antiikin sivistystä. On pohdittu, että ristiretket saattoivat nopeuttaa Euroopassa tapahtunut kulttuurin muutosta, joka 1300 – luvulta alkaen johti renessanssiin