130 likes | 211 Views
Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Läpäisyhankkeen seurantatutkimus. Tutkimusryhmä Jukka Vehviläinen / DiaLoog vastuullinen toteuttaja Lisäksi mukana Tmi Marika Koramo, Ajatustalo Oy, Laura Jauhola (konsultti) Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä koordinoi/hallinnoi
E N D
Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus Jukka Vehviläinen / DiaLoog
Läpäisyhankkeen seurantatutkimus • Tutkimusryhmä • Jukka Vehviläinen / DiaLoog vastuullinen toteuttaja • Lisäksi mukana Tmi Marika Koramo, Ajatustalo Oy, Laura Jauhola (konsultti) • Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä koordinoi/hallinnoi • Opetushallituksen asiantuntijaryhmä tutkimuksen tukena • Aloitetaan vuoden 2012 alussa /aikataulu vielä avoin • Periaatteena tiedon tuottaminen toiminnan kehittämisen, ohjaamisen ja keskustelun tueksi (”kehittävä tavoitearviointi”) • Hanketta ei nähdä ulkoistettuna kehittämishankkeena, hanke nähdään laajemmin osana ammatillisen koulutuksen kehittämistä • Asianosaismalli (laajan kuulemisen periaate)
Tutkimuksen tehtäviä • Tuotetaan tietoa keskeyttämisen syistä ja opintojen läpäisyä edistävistä asioista • Seurantatietoa hankekäytäntöjen onnistumisesta (tukevatko käytännöt tavoitteiden saavuttamista?) • Tavoitteiden saavuttamisen arviointi • Missä määrin läpäisyhankkeen/osahankkeiden tavoitteiden saavuttaminen edistää läpäisyn tehostumista? • Läpäisyn seurannan kehittäminen (seurantakäytäntöjen ja –mittareiden vakinaistaminen hankekäytäntöjen lailla, ennaltaehkäisevät indikaattorit)
Läpäisyn tehostamisohjelman painopisteet (hankkeiden näkökulmasta)
Vaikuttavuuden teemoittelua • VUONNA 2014 • Ohjelman määrälliset tavoitteet • Uudet käytännöt • Monialainen yhteistyö läpäisyn tukena • Hyvinvoiva oppimisympäristö (myös asuminen ja vapaa-aika) • Paremmat toimintaprosessit • Osaaminen ja ammattitaito • Varhainen puuttuminen • Koulutuksen järjestäjiä (kenttää) tukeva seurantajärjestelmä • Ammatillisen koulutuksen laatu kokonaisuudessaan (läpäisyn näkökulmasta) • VUODEN 2012 LOPUSSA • ”Perusteltu näkemys, että läpäisyohjelma etenee yllä kuvattuja tavoitteita kohti” • Opiskelijoiden motivaation lisääntyminen (ennaltaehkäisevä vaikutus) • Toimintaan (mm. koulutukseen) osallistuneiden määrä • Erilainen valmisteleva työ • Esim. hyvinvointisuunnitelmien ja –tiimien muodostaminen • Hyvien käytäntöjen kartoittaminen ja edelleen kehittäminen • Muu läpäisyä tukeva työ • Esim. uusien kehittämiskohteiden löytäminen (uudet projektit)
Hankkeiden itseymmärrys seurantatutkimuksen tukena –välillisten vaikutusten haku • Vaikutustavoitteet tulee koodata seurantakysymyksiksi • Esim. ”opettajien osaamisen kehittyminen/taso” (onko kehittynyt? millainen on hyvä osaamisen taso?) • Ja miettiä mikä yhteys tavoitteen saavuttamisella on läpäisyn edistymiseen? • Esim. ”miten parantunut monialainen yhteistyö lisää läpäisyä”? • Jos yhteys on – miten sitä seurataan ja mitataan? • Esim. ”varhaisen puuttumisen taidot”>>”nopea reagointi opiskelijan ongelmiin>>keskeyttämisen ennaltaehkäisy? • Voidaan mitata esim. opiskelijan kokemuksina, opiskelijakyselyissä (”saan ajoissa tukea jos on ongelmia opinnoissa”) • Välillisten vaikutusten haku edellyttää itseymmärrystä: • Miksi teemme tätä? • Miten oma hankkeeni tukee läpäisyn edistämistä? • Missä oman ja sidosryhmäni työn vaikuttavuus näkyy? • Mitä osaan kertoa hyvän vaikuttavuuden taustatekijöistä?
Oman hankkeen ajattelu tavoitteiden (”ratkaisun”) ja kohteen (”tarpeen”) näkökulmasta • Hankesuunnitelmat ja –raportit ovat täynnä tavoitteita ja hyviksi ajateltuja käytäntöjä • Toinen tapa lähestyä samaa asiaa on katsoa ongelmia ja tarpeita; mihin oma hanke pyrkii olemaan ”lääke”? • Opintojen keskeyttämisen ja eroamisen syyt • positiiviset • negatiiviset • opiskellaan väärällä alalla • ei ole motivaatiota • Jne • Tehokkaaseen, sujuvaan, nopeaan opiskeluun liittyvät asiat • Vauhdittavat tekijät • Hidastavat syyt • Lukemista: Opintourien rakentuminen: Opintojen sujuvuuteen, viivästymiseen ja keskeyttämiseen vaikuttavat tekijät (Kouvo, Stenström, Virolainen & Vuorinen-Lampila, 2011) • Ratkaisun ja ongelman yhteensopivuus – tietävätkö läpäisyhankkeet keskeyttämisen syyt oman koulutuksen järjestäjän sisällä? • Syiden informaatioarvoilla on huikeita eroja (”poissaolot” vs. ”päihdeongelmat”) • Nykyiset keskeyttämistiedot eivät anna tarpeeksi tietoa työn, ratkaisukeinojen ja hankkeiden kohdistamiseksi (? syyluokkaa, esim. ”poistettu oppilaitoksen toimesta”)
Kehittämistyön muuttaminen hyväksi vaikuttavuudeksi • Kehittämistyön ja määrällisenä näkyvän vaikuttavuuden välinen kuilu • Vaikutukset välillisiä ja riippuvaisia erilaisista reunaehdoista • Hankkeiden työnä on etsiä (uusia) hyviä keinoja ja tuoda tietoa läpäisyn edistämiseen liittyvistä sosiaalisista ehdoista • Potentiaalisesti hyvät kohteet (innostuksen, uteliaisuuden herättäminen) • Mahdollisuuksien selvittäminen (vahvistavat, estävät tekijät) • Pilotit ja kokeilut • Yrityksen ja erehdyksen kautta (lupa tehdä virheitä) • Virheiden ja haittaavien tekijöiden kertominen (hankkeiden ”ymmärtäminen” ja virheistä oppiminen) • Seurantatutkimuksen autonomia ja tutkimusaineistojen erillisyys • Oman työn kuvaaminen ja kääntäminen tutkimuksen kielelle (syy-seuraussuhteet, taustamuuttujat) • Työn tavoitteiden ja tulosten muuttaminen ”mitattaviksi”
Ajankohtaista seurantatutkimuksessa • Toukokuu 2012 • Seminaarin jälkitehtävä • Haastatteluja • Tiedottaminen hankkeille alkusyksyn haasteista • Kesäkuu 2012 • Väliraportti • Lomalle • Elokuu 2012 • Keskeyttämisen seurannan käynnistäminen • Kolme pilottikyselyä? (valmisteluun) • Mahdollisesti lyhyt verkkohaastattelu projektipäälliköille (hankkeen ”päivittäminen”) • Syys-lokakuu 2012 • Kyselyiden toteuttaminen • Haastatteluja • Marras- joulukuu 2012 • Kysely/verkkohaastattelu projektipäälliköille ja osatoteuttajille • Laaja sidosryhmäkysely
Määrällinen seuranta läpäisyohjelmassa • Ohjelmalta ja hankkeilta odotetaan määrällisiä tuloksia • Keskeyttämisten väheneminen • Normiajassa tutkintoon valmistuneiden osuus • Kohteeksi otettu opiskelijahallintojärjestelmät • Määrällinen tieto (keskeyttämisprosentti, taustamuuttujittain) • Keskeyttämisen syyt • Tavoitteena tiedonsaannin nopeus, tiedonkeruun helppous sekä tiedon hyödyllisyyden lisääminen • Opetushallitusta ja ministeriötä hyödyttävä tieto • Koulutuksen järjestäjiä hyödyttävä vertailutieto • Nämä tavoitteet edellyttävät kentän kuuntelua ja osallistamista (järjestelmien pääkäyttäjät, opinto-ohjaajat jne) • Kehittämistyön kynnys (tässäkin): aluksi teettää lisätyötä, mutta jatkossa työ palkitaan? • OPH toteuttaa, Jukka Vehviläinen assistenttina (osatavoite myös Kpedun läpäisyhankkeessa)
Miksi määrällisen seurannan kehittäminen on tärkeää? • Oman koulutuksen järjestäjän tilanne vertailutietona muihin • Missä määrin %-lukumme ja syymme ovat erilaisia kuin muilla? • Tämä edellyttää yhtenäisiä luokitteluja (haastava tavoite, kehittämistyön kynnys kaikkein korkein) • Pitkittäisseuranta syiden vaihtelusta on myös tärkeää tietoa • Mitä kertoo esimerkiksi tieto siitä, että alanvaihdosta johtuvat keskeyttämiset ovat lisääntyneet, mutta päihdeongelmista johtuneet eroamiset vähentyneet? • ”Ei tietoa” tai ”poistettu oppilaitoksen toimesta” luokkien pienentäminen kertoo siitä missä määrin opiskelija on onnistuttu nappamaan kiinni huolivaiheessa • Valtakunnallisesti ja paikallisesti hyödynnettävää tietoa esim. kehittämistoimenpiteiden ja –resurssien kohdistamiseksi