1 / 20

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Kuule lasta oikein: hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää  stressiä. Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä.

varden
Download Presentation

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Kuule lasta oikein:hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää  stressiä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä

  2. Aikuisen tehtävät lapsen rinnalla • Havaita lapsen aloitteet ja viestit ja • Vastata niihin lapselle mielekkäällä tavallaan • sanattomat viestit ovat tärkeimmät • Kuulluksi tuleminen ja vastauksen saaminen vähentää stressiä • tunteiden yhteen soinnuttaminen • myönteisiä tunteita vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään • ei rajoiteta voimakkaita tunteita vaan säädellään yhdessä • Myönteiset tunteet antavat tilaa kehitykselle Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  3. Kehitys ja oppiminen • Muutos kohti yhä suurempaa monimutkaisuutta • aivot ovat ainoa todella muuttuva elin • Aivojen tehtävä on ottaa vastaan informaatiota ja suunnata toimintaa sen mukaan • Informaatiota saamme aistien kautta • viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan • sisäiset aistit kertovat omista tarkoitusperistämme ja reaktioistamme • sosiaaliset aistit kertovat toisista saman • peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle • Sosiaalinen aistiminen ja viestintä on ihmisen keskeisin taito ja tehtävät Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  4. Aivojen ja kehon yhteys • Monimutkaisin tunnettu järjestelmä (Siegel 2012) • satoja miljoonia hermosoluja joilla käytännössä rajaton määrä yhteyksien mahdollisuuksia • Täysin ainutkertainen kullekin lapselle • enemmän mahdollisuuksia kuin voidaan koskaan tavoittaa • kulttuurinen kehittyminen käytön ja käyttämättömyyden kautta • Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden • uudet aistimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen tasot tuleva käyttöön • käytöstä riippuvaista: mitä käytetään eniten, vahvistuu • yhteyksien karsiminen virtaviivaistaa ja nopeuttaa Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  5. Aivojen varhain toimivat tasot • Autonominen taso toimii syntymästä saakka • toiminta ja yhteys • kehon toiminnot ja perusvireys • sosiaalinen yhteys-järjestelmä kun tilanne on vakaa ja turvallinen • turvallisuuden havaitseminen opitaan • taistele, pakene tai jähmety –järjestelmät kasvavassa stressissä • Välitaso (limbinen järjestelmä) kehittyy voimakkaimmin alle kouluiässä • tunteminen ja kiintyminen • perustunteet: pelko, ilo, yllätys, inho, raivo, häpeä • kiintyminen niihin, jotka huolehtivat Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  6. Hitaasti kehittyvät toiminnot • Isoaivokuori yhdistelee ja ajattelee • merkitys ja puhe • kaksi erilaista työstämisen tapaa • kokonaisvaltainen ja analyyttinen • yhtenäistävät ja erotteleva • oikea puoli enemmän vastuussa samanlaisuuksien ja yhteyksien näkemisestä • vahva yhteys kehoon, autonomiseen hermostoon ja limbiseen järjestelmään • vasen puoli enemmän vastuussa erojen havaitsemisesta, luokittelemisesta ja jäsentämisestä • vähemmän poikittaisia yhteyksiä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  7. Ekologia • Lapset kehittyvät kerroksittaisesti järjestyvissä suhteissa • Lähitaso: läheiset henkilösuhteet • perhe; päivähoitajat ja opettajat; ystävät ja sukulaiset • kaikki ovat tärkeitä omana itsenään (Hrdy SB 2009) • päiväkoti toinen tärkein kehitysympäristö • Välitaso: ne, joilla suora vaikutus lähi-ihmissuhteisiin • neuvola ja muu palvelujärjestelmä, lähiyhteisöt, vanhempien työpaikka • Makrotaso: epäsuora mutta merkittävä vaikutus • kansallinen ja kansainvälinen politiikka • talous: tämän hetken vaikuttavimpia voimia Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  8. Ihmistenvälisyys • Lapset kehittyvät vain suhteessa toisiin (!) • Lapsilla on ensisijainen kiinnostus toisiin ihmisiin • sisäisiä kykyjä havaita ja arvioida vuorovaikutusta • samantahtisuus (C. Trevarthen 1998) • tunteiden yhteen soinnuttaminen (D. Stern 1985) • myönteisen sosiaalisuuden perusarviot (JK Hamlinym 2011) • Perustavimmat mielihyvän lähteet • mielihyvä kertoo järjestelmän olevan tasapainossa • yhtenäistävä toiminta mahdollistuu • Yhteyden murtumiset haavoittavia • yhteyden korjaaminen keskeinen aikuisen tehtävä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  9. Samantahtisuus • Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi • turvallisuuden tunne kun voi ennakoida • toistaminen on tärkeätä – ja tylsää, jos jatkuu liian kauan • yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus • Kommunikatiivinen musikaalisuus (S Malloch & C Trevarthen 2009) • vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi • Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta • tulla hyväksytyksi joukkoon • tuntea, että voi tuottaa iloa • Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta • häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  10. Tunteiden yhteen soinnuttaminen • Jaetaan tunneilmaisun elävyys • Elävyys on muutoksen muoto • nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, • kulttuurien välillä suuria eroja • Keskeinen tapa siirtää kulttuuria • oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen • Sanaton viestintä • äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus • sanoillakin on sanattomia painoarvoja • “ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot • Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  11. Myönteinen sosiaalinen odotus • Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana • Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan • Pienempien lohduttaminen • Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa • “Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään inhimilliseksi • Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön • emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä • perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  12. Kehityksen kaksi moottoria • Aivot ja kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa: kasvussa, muutoksessa, oppimisessa • Kulttuuri on jaettujen merkitysten kooste • kasvatuksessa siirretään kulttuuria • mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa käyttäytymistä • mitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan • käytännölliset, tiedolliset, sosiaaliset • mikä on mahdollista ajattelussa ja luovuudessa • paneutuva osallisuus oppimisessa (B. Rogoff 2003) Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  13. Monimutkaisuus • Monimutkaisuus tuo kestokykyä • mitä monimutkaisempi sisäisesti yhdistynyt järjestelmä on, sitä joustavampi ja siten kestävämpi se on • Kehityksessä yhdistymiskyky vahvistuu • eri tasojen pitämistä samanaikaisesti läsnä • kehotaso: autonomiset reaktiot ja viestintä • tunnetaso: peilaaminen ja empatia • ajattelun taso: moraaliset ja sosiaaliset arvioinnit • Jäykkyys ja kaaos ovat yhdistymisen vaihtoehdot • yhdistymisen aivokeskukset kypsyvät hitaasti • yhdistämistyö vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä • lapsi tarvitsee itseä säätelevää aikuista Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  14. Stressin säätely • Itsesäätely on heikkoa ennen kouluikää • Lapsi tarvitsee itseä säätelevää toista laskeakseen stressitasoaan • oppiminen tehostuu kun stressitaso laskee • henkilökunta tarvitsee kykyä asettua säätelysuhteeseen • Reaktiivisuudessa suuria temperamenttisia eroja • Aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä • Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa • lasta ei saisi jättää yksin • yksinäisyys on sinänsä pelottavaa • erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  15. Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  16. Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMASÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  17. Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMASÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  18. Myönteiset tunteet • Erilaisia ratoja ja verkostoja aivoissa (Panksepp 1998) • viestivät ihanteellisesta vireystasosta • Uteliaisuus ja hallinta • ymmärryksen ha hallinnan saamista omaan maailman • Leikki ja luovuus • maailmasta ja ihmisistä nauttiminen • riehakkuus leikissä tukee oppimista • aivojen kasvutekijät lisääntyvät pitkäksi aikaa(JPanksepp 2007) • Hoiva • lohdun saaminen kun sitä tarvitsee tekee rohkeaksi • Kumppanuus: kaikki pelissä samaan aikaan Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  19. Kehityksen tukeminen käytännössä • Toisen näkeminen erityisenä • utelias kiinnostus • lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä on hyvä päämäärä • arvon ja merkityksen antaminen • ”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika” • Kunnioittaminen • vastuun ottamista omista virheistä • ”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut” • Myötä tunteminen • tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen • ”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina” • Sanoittaminen • ennakointi, jälkipurku ja kiitos Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

  20. Viitteitä ja muuten luettavaa • Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp. 30–39 • Hrdy SB: Mothers and others: Harvard University Press 2009 • Malloch S, Trevarthen C: Communicative Musicality: Wiley 2009 • Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 • Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toimSuvielise Nurmi, Kais Rantala, Lasten keskus 2011 • Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko? • ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012 • O´Connor E and McCartney K2007 Examining Teacher–Child Relationships American Educational Research Journal 2007, Vol. 44, pp. 340 –369 • Panksepp J: Affective Neuroscience, Oxford University Press 1998 • Panksepp J: Can PLAY Diminish ADHD and Facilitate the Construction of the Social Brain? J Can Acad Child Adolesc Psychiatry. 2007 May; 16(2): 57–66. • Rogoff B: The CulturalNature of Human Development, Cambridge UP 2003 • Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 • Siegel D: The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012 • Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein

More Related