210 likes | 470 Views
Kuule lasta oikein: hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää stressiä. Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä.
E N D
Kuule lasta oikein:hentojen viestien huomaaminen lisää lasten myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää stressiä Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja perheet -osasto Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä
Aikuisen tehtävät lapsen rinnalla • Havaita lapsen aloitteet ja viestit ja • Vastata niihin lapselle mielekkäällä tavallaan • sanattomat viestit ovat tärkeimmät • Kuulluksi tuleminen ja vastauksen saaminen vähentää stressiä • tunteiden yhteen soinnuttaminen • myönteisiä tunteita vahvistetaan, kielteisiä tyynnytetään • ei rajoiteta voimakkaita tunteita vaan säädellään yhdessä • Myönteiset tunteet antavat tilaa kehitykselle Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Kehitys ja oppiminen • Muutos kohti yhä suurempaa monimutkaisuutta • aivot ovat ainoa todella muuttuva elin • Aivojen tehtävä on ottaa vastaan informaatiota ja suunnata toimintaa sen mukaan • Informaatiota saamme aistien kautta • viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan • sisäiset aistit kertovat omista tarkoitusperistämme ja reaktioistamme • sosiaaliset aistit kertovat toisista saman • peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle • Sosiaalinen aistiminen ja viestintä on ihmisen keskeisin taito ja tehtävät Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Aivojen ja kehon yhteys • Monimutkaisin tunnettu järjestelmä (Siegel 2012) • satoja miljoonia hermosoluja joilla käytännössä rajaton määrä yhteyksien mahdollisuuksia • Täysin ainutkertainen kullekin lapselle • enemmän mahdollisuuksia kuin voidaan koskaan tavoittaa • kulttuurinen kehittyminen käytön ja käyttämättömyyden kautta • Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden • uudet aistimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen tasot tuleva käyttöön • käytöstä riippuvaista: mitä käytetään eniten, vahvistuu • yhteyksien karsiminen virtaviivaistaa ja nopeuttaa Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Aivojen varhain toimivat tasot • Autonominen taso toimii syntymästä saakka • toiminta ja yhteys • kehon toiminnot ja perusvireys • sosiaalinen yhteys-järjestelmä kun tilanne on vakaa ja turvallinen • turvallisuuden havaitseminen opitaan • taistele, pakene tai jähmety –järjestelmät kasvavassa stressissä • Välitaso (limbinen järjestelmä) kehittyy voimakkaimmin alle kouluiässä • tunteminen ja kiintyminen • perustunteet: pelko, ilo, yllätys, inho, raivo, häpeä • kiintyminen niihin, jotka huolehtivat Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Hitaasti kehittyvät toiminnot • Isoaivokuori yhdistelee ja ajattelee • merkitys ja puhe • kaksi erilaista työstämisen tapaa • kokonaisvaltainen ja analyyttinen • yhtenäistävät ja erotteleva • oikea puoli enemmän vastuussa samanlaisuuksien ja yhteyksien näkemisestä • vahva yhteys kehoon, autonomiseen hermostoon ja limbiseen järjestelmään • vasen puoli enemmän vastuussa erojen havaitsemisesta, luokittelemisesta ja jäsentämisestä • vähemmän poikittaisia yhteyksiä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Ekologia • Lapset kehittyvät kerroksittaisesti järjestyvissä suhteissa • Lähitaso: läheiset henkilösuhteet • perhe; päivähoitajat ja opettajat; ystävät ja sukulaiset • kaikki ovat tärkeitä omana itsenään (Hrdy SB 2009) • päiväkoti toinen tärkein kehitysympäristö • Välitaso: ne, joilla suora vaikutus lähi-ihmissuhteisiin • neuvola ja muu palvelujärjestelmä, lähiyhteisöt, vanhempien työpaikka • Makrotaso: epäsuora mutta merkittävä vaikutus • kansallinen ja kansainvälinen politiikka • talous: tämän hetken vaikuttavimpia voimia Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Ihmistenvälisyys • Lapset kehittyvät vain suhteessa toisiin (!) • Lapsilla on ensisijainen kiinnostus toisiin ihmisiin • sisäisiä kykyjä havaita ja arvioida vuorovaikutusta • samantahtisuus (C. Trevarthen 1998) • tunteiden yhteen soinnuttaminen (D. Stern 1985) • myönteisen sosiaalisuuden perusarviot (JK Hamlinym 2011) • Perustavimmat mielihyvän lähteet • mielihyvä kertoo järjestelmän olevan tasapainossa • yhtenäistävä toiminta mahdollistuu • Yhteyden murtumiset haavoittavia • yhteyden korjaaminen keskeinen aikuisen tehtävä Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Samantahtisuus • Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi • turvallisuuden tunne kun voi ennakoida • toistaminen on tärkeätä – ja tylsää, jos jatkuu liian kauan • yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus • Kommunikatiivinen musikaalisuus (S Malloch & C Trevarthen 2009) • vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin tanssi • Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta • tulla hyväksytyksi joukkoon • tuntea, että voi tuottaa iloa • Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta • häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää varoen Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Tunteiden yhteen soinnuttaminen • Jaetaan tunneilmaisun elävyys • Elävyys on muutoksen muoto • nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä, • kulttuurien välillä suuria eroja • Keskeinen tapa siirtää kulttuuria • oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä perustelevat jo tapahtuneen • Sanaton viestintä • äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus • sanoillakin on sanattomia painoarvoja • “ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot • Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Myönteinen sosiaalinen odotus • Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana • Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan • Pienempien lohduttaminen • Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän saavuttamisessa • “Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään inhimilliseksi • Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan yhteisöön • emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä • perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Kehityksen kaksi moottoria • Aivot ja kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa: kasvussa, muutoksessa, oppimisessa • Kulttuuri on jaettujen merkitysten kooste • kasvatuksessa siirretään kulttuuria • mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa käyttäytymistä • mitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan • käytännölliset, tiedolliset, sosiaaliset • mikä on mahdollista ajattelussa ja luovuudessa • paneutuva osallisuus oppimisessa (B. Rogoff 2003) Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Monimutkaisuus • Monimutkaisuus tuo kestokykyä • mitä monimutkaisempi sisäisesti yhdistynyt järjestelmä on, sitä joustavampi ja siten kestävämpi se on • Kehityksessä yhdistymiskyky vahvistuu • eri tasojen pitämistä samanaikaisesti läsnä • kehotaso: autonomiset reaktiot ja viestintä • tunnetaso: peilaaminen ja empatia • ajattelun taso: moraaliset ja sosiaaliset arvioinnit • Jäykkyys ja kaaos ovat yhdistymisen vaihtoehdot • yhdistymisen aivokeskukset kypsyvät hitaasti • yhdistämistyö vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä • lapsi tarvitsee itseä säätelevää aikuista Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Stressin säätely • Itsesäätely on heikkoa ennen kouluikää • Lapsi tarvitsee itseä säätelevää toista laskeakseen stressitasoaan • oppiminen tehostuu kun stressitaso laskee • henkilökunta tarvitsee kykyä asettua säätelysuhteeseen • Reaktiivisuudessa suuria temperamenttisia eroja • Aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä • Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa • lasta ei saisi jättää yksin • yksinäisyys on sinänsä pelottavaa • erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMASÄÄTELY TOIMII ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Säätely yksin ja yhdessä AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA SÄÄTELY AIKUISENTUELLA STRESSI HÄLYTTÄÄ SOPIVA VIREYSTILA OMASÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS TARVE AIKUISEN TUELLE ÄRSYKKEET Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Myönteiset tunteet • Erilaisia ratoja ja verkostoja aivoissa (Panksepp 1998) • viestivät ihanteellisesta vireystasosta • Uteliaisuus ja hallinta • ymmärryksen ha hallinnan saamista omaan maailman • Leikki ja luovuus • maailmasta ja ihmisistä nauttiminen • riehakkuus leikissä tukee oppimista • aivojen kasvutekijät lisääntyvät pitkäksi aikaa(JPanksepp 2007) • Hoiva • lohdun saaminen kun sitä tarvitsee tekee rohkeaksi • Kumppanuus: kaikki pelissä samaan aikaan Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Kehityksen tukeminen käytännössä • Toisen näkeminen erityisenä • utelias kiinnostus • lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä on hyvä päämäärä • arvon ja merkityksen antaminen • ”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika” • Kunnioittaminen • vastuun ottamista omista virheistä • ”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut” • Myötä tunteminen • tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen • ”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina” • Sanoittaminen • ennakointi, jälkipurku ja kiitos Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
Viitteitä ja muuten luettavaa • Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive Development,26/1, pp. 30–39 • Hrdy SB: Mothers and others: Harvard University Press 2009 • Malloch S, Trevarthen C: Communicative Musicality: Wiley 2009 • Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011 • Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toimSuvielise Nurmi, Kais Rantala, Lasten keskus 2011 • Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko? • ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012 • O´Connor E and McCartney K2007 Examining Teacher–Child Relationships American Educational Research Journal 2007, Vol. 44, pp. 340 –369 • Panksepp J: Affective Neuroscience, Oxford University Press 1998 • Panksepp J: Can PLAY Diminish ADHD and Facilitate the Construction of the Social Brain? J Can Acad Child Adolesc Psychiatry. 2007 May; 16(2): 57–66. • Rogoff B: The CulturalNature of Human Development, Cambridge UP 2003 • Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985 • Siegel D: The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012 • Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press 1998 Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein