ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010 Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia

1. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Turvalliselta kasvualustalta hyvän aikuisuuteen M. Kosonen 1/2006

2. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Toimintaryhmän kokoonpano: Marja Kosonen, sosiaalipalvelujen johtaja, Lappeenranta, puheenjohtaja Anja Hedman, sosiaalisihteeri, Rautjärvi Tuula Helen, sosiaalijohtaja, Taipalsaari Irmeli Henttonen, ylilääkäri, Etelä-Karjalan keskussairaala Päivi Kaski, seutukehittäjä, Socom Oy Saara Lehtonen, toimitusjohtaja, Lehtosara Oy Soili Myllys, sosiaalijohtaja, Parikkala Taina Porthen, sosiaalijohtaja, Luumäki Sakari Pusenius, nuoriso- ja koulutuspäällikkö, EKLU Päivi Virkki, varhaiskavatuspäällikkö, Imatra 31.1.2005 asti, 1.2.2005 alkaen Lappeenranta Helena Wright, koulutusohjelmajohtaja, Etelä-Karjalan Ammattikorkeakoulu M. Kosonen 1/2006

3. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lapsen perusoikeus on olla lapsi. (Pelastakaa Lapset) Vrt. Lapsen oikeuksien julistus: Periaatteet 1 - 10 M. Kosonen 1/2006

4. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Asiantuntijoiden arvioiden mukaan • 17 – 20 % lapsista asuu väkivaltaisissa perheissä • vähintään saman verran lapsista kärsii vanhempien päihteiden käytöstä • 4 – 7 % odottavista äideistä käyttää päihteitä sikiölle vaarallisella tavalla • 5 % lapsista on lastensuojelun avohuollon piirissä - v. 2004 Etelä-Karjalassa 5,4 % • 1 – 2 % lapsista otetaan huostaan - v. 2004 Etelä-Karjalassa 1,3 % M. Kosonen 1/2006

5. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lasten ja nuorten määrä vähenee, mutta kasvavalla osalla heistä, ongelmat vaikeutuvat ja monimutkaistuvat. Pientyviin ikäluokkiin kohdistuu entistä suurempia odotuksia - jokainen lapsi on paitsi inhimillisesti syistä myös yhteiskunnan kannalta entistäkin arvokkaampi - lapsen edun puolustaminen ikääntyvässä Suomessa on entistä tärkeämpää M. Kosonen 1/2006

6. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lapsiperheiden hyvinvoinnin ja terveyden uhkatekijöitä ovat • Lapsiperheiden taloudellinen eriarvoistuminen Riskiryhmiä ovat - yksinhuoltajaperheet - monilapsiset perheet - perheet, joissa on alle kolmevuotias lapsi • Lasten turvattomuuteen liittyvät oireet ja sairaudet, kuten mielenterveyden ongelmat ja sosiaalisen kehityksen häiriintyminen Ennusteen mukaan monisairaiden ja erityisten moniongelmaisten lasten ja nuorten sosiaali-, koulutus- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa (Eduskunnan tulevaisuus valiokunnan selvitys 2004) M. Kosonen 1/2006

7. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia • Kaupunkien ja maalaiskuntien erot piirtyvät esiin • Lastensuojelun rooli korostuu maakunnassa - Erityisesti Imatralla ja Lappeenrannassa lastensuojelun palveluja käytetään yli valtakunnallisen keskiarvon. - Samanaikaisesti kun lasten määrä on vähentynyt maakunnassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut. • Maakunnan korkea työttömyysaste heijastuu myös lapsiperheiden tilanteeseen • Lappeenrannassa, Imatralla ja Joutsenossa toimeentulotukea saavien lapsiperheiden osuus on suuri • Lisääntyneitä terveysriskejä ovat lasten ja nuorten mielenterveysongelmat • Maahanmuuttajaperheiden tilanne edellyttää toimenpiteitä M. Kosonen 1/2006

8. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategia Lasten, nuorten ja perheiden kehittämisalueen strategian sisältö

9. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiaTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Strategiset päämäärät: • Etelä-Karjala on turvallinen, houkutteleva ja viihtyisä kasvuympäristö lapsiperheille. 2. Lapsilähtöisyys vahvistuu osana suunnittelua ja päätöksentekoa. 3. Paikallinen, seudullinen ja alueellinen yhteistyö vakiintuu voimavaraksi lasten ja lapsiperheiden palveluissa. M. Kosonen 1/2006

10. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Vaikuttavuus • Edistetään suvaitsevuuden ilmapiirin kehittymistä ja turvallista elinympäristöä. • Kehitetään vapaa-ajantoimintaa lapsilähtöisesti. 3. Turvataan hoito- ja palvelutakuun toteutuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. M. Kosonen 1/2006

11. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiaTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Uudistuminen: • Otetaan huomioon lasten ja lapsiperheiden tarpeet asumisen ja asuinalueiden suunnittelussa sekä rakentamisessa. • Edistetään varhaisen puuttumisen toimintamallin käyttöä. • Otetaan käyttöön uusia, innovatiivisia työmenetelmiä ja toimintatapoja M. Kosonen 1/2006

12. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiaTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Rakenteet ja prosessit • Mahdollistetaan tasapainoisen perhe-elämän mahdollistavia rakenteita. • Varmistetaan lapsi- ja perhelähtöisen näkökulman toteutuminen kehittämistyössä • Kehitetään maakunnallisia ja ylimaakunnallisia rakenteita lasten, nuorten ja perheiden palveluissa M. Kosonen 1/2006

13. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiaTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Kriittiset menestystekijät/Resurssit • Varmistetaan riittävä perustyön resursointi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. • Laajennetaan varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun kehittämistyön toimintapohjaa. • Edistetään maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja työllistymistä. • Vahvistetaan yrittäjyyttä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. N. Kosonen 1/2006

14. ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA 2010Lapset, nuoret ja perheet –kehittämisalueen strategiaTurvalliselta kasvualustalta hyvään aikuisuuteen Hankesuunnitelma: Kehittämisalueiden yhteiset hankkeet: Hyvinvointipalveluiden henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaaminen, hyvinvointiyrittäjyyden, hyvinvointiteknologian ja maakunnallisen hyvinvointitilinpidon kehittäminen. Kehittämisalueen omat hankekokonaisuudet: 1. Ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea lapsiperheille tarjoavien avopalvelukokonaisuuksien kehittäminen. 2. Lastensuojelun erityisosaamisen turvaaminen maakunnassa. 3. Lasten ja nuorten arkiympäristöön vaikuttaminen. 4. Katkeamattoman lapsiperheiden palveluketjun suunnittelu. M. Kosonen 2/2006