Punainen Tampere – Punaiset museot?

1. Punainen Tampere – Punaiset museot? Miinu Mäkelä, Tampereen yliopisto / Jyväskylän yliopisto

2. Näyttelyiden yhteiskunnallinen kantaaottavuus Tampereella 1996-2006 • Tampereen museot: näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemi • Tampereen taidemuseo: tutkija Tapani Pennanen ja amanuenssi Tapio Suominen • Tampereen nykytaiteen museo: kuvataideintendetti Sirpa Joenniemi • Lenin museo: museonjohtaja Aimo Minkkinen • Työväen keskusmuseo: museonjohtaja Kalle Kallio ja näyttelypäällikkö Ulla Jaskari

3. yhteiskunnallinen kantaaottavuus: kommentoi sitä ajankohtaa, jolloin näyttely on esillä – suora kommentointi vs. implisiittinen kommentointi • Haastateltavat kokivat, että yhteiskunnallisuus voi olla melkein mitä vain, joka menee yksilötason ulkopuolelle. Taide- tai museomaailmaan liittyvä ei ole yhteiskunnallista. • Menneisyyteen jäävää ei mielletty yhteiskunnalliseksi muissa kuin Lenin-museossa ja Työväen keskusmuseossa. • esimerkki: Fabergé

4. Tampereen museot (Vapriikki) • pyritty luomaan yhteiskunnallisia vetoja nykypäivään – ”Museo saa ja sen pitää ottaa kantaa, mutta kantaaottavuus pitää perustella ja tehdä näkyväksi” • henkilökunnalla pääosin historiatieteen ja yhteiskunnallisten aineiden koulutus • ongelmia: kansatieteen ja antropologian romanttinen perinne sekä yhteistyö kokoelmien haltijoiden kanssa

5. noin 60 näyttelyä, joista 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia • vähemmistöt, mamut, alkuperäiskansat, lapset, naisen asema • kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat • maankäytön suunnittelu, kaupunkisuunnittelu, valta, yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuva: M. Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto Kuva: Vapriikin kuva-arkisto

6. Tampereen taidemuseo • järjestää paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä näyttelyitä ja näin edistää taidekasvatusta ja yleistä taiteen tuntemusta sekä laajentaa asiakkaiden yleissivistystä ja antaa elämän laatua kohottavia elämyksiä ja virikkeitä • Perustettu 1931 • ei yhteiskunnallisesti aktiivista perinnettä Kuva: Tampereentaidemuseo

7. Noin 50 näyttelyä, joista 1/4 yhteiskunnallisesti kantaaottavia, voimakas lisäys 2000-luvun puolessa välissä • kaupunkisuunnittelu, asukasosallistuvuus, ympäristönsuojelu • vähemmistöt, lapsuus ja nuoruus • Seksuaalisuus, sukupuolten välinen epätasa-arvoisuus, naiseus • väkivalta, terrorismi, katastrofit, valta Kuva: Tampereen taidemuseo Kuva: Jari Kuusenaho, Tampereen taidemuseo

8. Tampereen nykytaiteen museo • toiminta alkanut 1966 • Tampereen kaupungin yleisen taidekokoelman ja siihen sisältyvien julkisten veistosten ja muistomerkkien hoito sekä museon oman kokoelman hoito ja kartuttaminen • järjestää mahdollisuuksien mukaan näyttelyitä (1993–1999 ei omaa näyttelytilaa) sekä valmistelee ja toimeenpanee kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan taidehankintapäätökset • taideteosten sijoituspalvelut, nykyään taidetta halutaan kaupunkitilaan myös teknisellä puolella

9. noin 40 näyttelyä, joista reilu 1/3 yhteiskunnallisesti kantaaottavia • lapset, maahanmuuttajat, vähäosaiset, vähemmistöt • kaupunkisuunnittelu, julkinen tila, ympäristön suojelu, ruohonjuuritason ongelmien esiin nostaminen • arjen sankaruus, kiire, ikääntyminen, äitiys, yhteisvastuu, yksinäisyys, syrjäytyneisyys, perhesuhteet, perheväkivalta, avioerot, mieheys • yksilön oikeus erilaisuuteen, eriarvoisuus, yhteiskunnan moraali, median maailmankuva, kenellä on vastuu hyvästä elämästä

10. Kuva: Tampereen nykytaiteen museo Kuva: Pieter van der Ree, Tampereen nykytaiteen museo

11. Lenin-museo • avattu 1946 • kerää, esittelee ja tutkii Leninin elämään ja toimintaan sekä Venäjän / Neuvostoliiton historiaan liittyvää aineistoa, erityisesti suhteita Suomeen ja suomalaisiin • omistaa Suomi-Venäjä seura; tavoitteena on myös tehdä Venäjää ymmärretyksi suomalaisille Kuva: Lenin-museo

12. ”Kaikki näyttelyt ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia, jo museon olemassaolo on kannanotto.” • museo antaa näyttelyille yhteiskunnallisen latauksen, esim. valokuvat 80-luvun Itä-Berliinistä • myös näyttelyiden oheistuotteet, lehti- ja TV-jutut sekä internet ovat tapoja tuoda esiin tärkeitä aiheita • venäläisen kulttuurin esittelykin jossain määrin yhteiskunnallista, maahanmuuttajat

13. Kuva: Lenin-museo • noin 80 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia • naiset, lapset, vähemmistöt, vähäosaiset, siirtolaisuus • vallankumous, suhde sosialismiin, henkilöpalvonta, agitaatio, äänioikeus • Karjala, suomensukuisten kansojen yhteistyö • 90-luvun muutokset Venäjällä • kulutusyhteiskunnan kritiikki, työelämän muutos, nyky-yhteiskunnan tarvitsemat uudistukset

14. Työväen keskusmuseo (Werstas) • omistaja Työväen keskusmuseoyhdistys, jonka jäseninä on työväenperinteen ja työn historian vaalimisesta kiinnostuneita yhteisöjä, mm. opetusministeriö, museovirasto ja Tampereen kaupunki • työväenperinne, työn historia ja sosiaalihistoria • ”Mikään inhimillinen ei ole vierasta, ote on aina kriittinen.” • kävijätutkimuksessa 2006 todettiin, että 17 % vastanneista piti museota vasemmistolaisena

15. Noin 100 näyttelyä, joista noin ½ selkeästi yhteiskunnallisesti kantaaottavia • vähäosaiset, syrjäytyneet, naisten asema, pakolaiset, seksuaalivähemmistöt • nuorten poliittinen toiminta, valta, sosiaaliturva • ammattiyhdistystoiminta, ammattityö, työttömyys, työsuojelu, osuustoiminta, työntekijän asema työmarkkinoilla, työn muutos • kulutuskritiikki, halpatuontituotteiden etiikka • arki • poliittiset vangit, sosialismin hajoaminen, suhde kansalaissotaan, suhde sosialismiin • rakennussuojelu, kaupunkisuunnittelu • sankaruus, media

16. Yhteenvetoa • yhteiskunnallisuuden määrittelyssä ero Lenin-museon ja Werstaan sekä muiden museoiden välillä; problematisointi ja kokemus museon yhteiskunnallisesta tehtävästä • suora vs. implisiittinen • kaikilla museoilla myös merkkivuosinäyttelyitä, yhteistyökuvioiden tuomia näyttelyitä ja ”muiden tilojen puutteessa” huolittuja näyttelyitä

17. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto vähemmistöt, vähäosaiset, maahanmuuttajat, naiset, lapset,kulutuskulttuurin kritiikki, sosialismin kaatuminen, globalisaation ongelmat, kaupunkisuunnittelu, valta, vaikuttaminen, yhteiskunnan vaatimat muutokset, moraali työ ja sen muutokset