1 / 53

Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää. Tampere Kevään (!) Tuomas-päivä 2.2.2013 Anne Birgitta Pessi. Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? Minun hyvä elämä?

dezso
Download Presentation

Vapaaehtoisuudella kohti hyvää elämää

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript

  1. Vapaaehtoisuudellakohtihyvääelämää Tampere Kevään (!) Tuomas-päivä 2.2.2013 Anne Birgitta Pessi

  2. Vapaaehtoistoiminnan suomalainen maisemakuva tänään ja tulevaisuudessa • Auttamisen tila ja tulevaisuus ylipäätään? • Minun hyvä elämä? • Toiminnan motiivit – sekä kohti onnellisuutta ja terveyttä • Meidän hyvä elämä? • Esim. sosiaalinen liima Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  3. Aikamme haaste arvoille & yhteistoiminnalle Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  4. Onnea! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  5. Onnea! • Tampereen Tuomas-messun vapaaehtoisuus • Yhdessä; mikä srk on?! • Me • Avoin, jokainen • Yhdessä; pyhää! • Yhdessä; rakkaus! Välittäminen! • Yhdessä; ilo! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  6. Pessi, HY, 2011

  7. Suomi ja vapaaehtoisuus • Ketkä? • Vapaaehtoisuus? • Mitä? • Missä? Aineisto v. 2001 / Yeung, N=1038 sekä osin v. 2006, 2008, 2011 Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  8. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen – onko sitä? • Useampi kuin joka kolmas (33-37%) osallistuu johonkin vapaaehtoistoimintaan. • Lisäksi puolet suomalaisista, jotka eivät ole mukana toiminnassa, olisi halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. • Osallistumisaktiivisuus ei poikkea juurikaan eri väestöryhmissä. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  9. Missä mukana? • Eniten osallistutaan urheiluun tai liikuntaan (30%), toiseksi useimmin terveys- ja sosiaalipalveluihin (25%) ja kolmanneksi kasvatusasioihin (22%). • Uskonto ja hengellisyys eritoten nuorilla ja iäkkäillä • (sangen) runsaasti aikaa toimintaan: • lähes 18 h / kk (2001) • n. 10 h/kk (2011) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  10. ”Vapaaehtoistoiminta” tuo mieleen… Vapaaehtoistoiminta herättää suomalaisissa todella runsaasti erilaisia ja värikkäitä mielleyhtymiä Useimmille suomalaisille (34%) tulee spontaanisti mieleen jokin kohde tai järjestö. Vapaaehtoistoiminnan suurin sarka, urheilu, ei nouse mielikuvissa kovinkaan voimakkaasti esille. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  11. - Rinkulat sun muut. - Kaikkea köyhien avustamista. - Kävin naapuria katsomassa. - Joku huumepalvelu. - Vanhuksen ja lapsiperheet tarvitsevat apua ja siinä on nämä vapaaehtoistoiminnat hyviä. - Vähän vanhat, muttei ikäloput, käy auttamassa vielä vanhempia. • - Kahdenlaisia ihmisiä: toiset auttaa, toiset muuten vain hyörii kukkona tunkiolla. • - Humpalla käyntiä. • - Vihreisiin takkeihin puettuja ihmisiä, kaulahuivit, marttyyrejä. - Elämäntapa. - Hauskanpitoa. - Saa tehdä ihan mitä haluaa. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  12. v. 2011 35% suomalaisista: Myönteistä, positiivista, hyvä, hieno asia! Mielenkiintoista! 19% suomalaisista Tärkeää, arvokasta, tarpeellista Sitä tarvitaan! • 6% yhteisöllisyyttä, yhteinen hyvä • 5% “Tulee hyvä mieli” • Yhteensä n. 80% myönteisiä 3% “Tehkööt muut” 2% Joku huijaa; hyväksi käyttöä Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  13. SUKUPUOLIEROJA ? • Miehet hieman enemmän (38/37%) mutta käyttävät naisia vähemmän aikaa (n. 16 / lähes 20 h/kk). • M: talkoot ja varainkeruu, N: palkattomuus, kohde. • M: urheilu, asuinalue-toiminta, maanpuol. ja pelastuspalvelut N: terveys- ja sosiaali-ala, kasvatus • Miehet osallistuvat naisia enemmän vapaamuotoiseen. • M: motiiveissa korostuu ystävien ja tuttavien vaikutus, kiinnostus sekä kansalaisvelvollisuus. N: halu auttaa, into oppia uutta sekä toive tuttavista. • M: ”ei mitään annettavaa”, N: ajanpuute, terveys Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  14. YLI 50-VUOTIAAT ja ELÄKELÄISET • Jopa lähes 40% osallistuu. Toimintaan käytetään myös eniten aikaa: yli 22 h / kk. • Kiinnostuneita asuinaluetoiminnasta, uskonnollisesta vapaaehtoistyöstä, pelastus-palvelusta sekä terveys- ja sosiaalialoista. • Osallistuvat erityisesti vapaamuotoiseen toimintaan. • Motiiveissa korostuu halu saada uusia tuttavia, auttaa, ideologiset vakaumukset sekä toive säännöllisestä päiväohjelmasta. • Terveydelliset syyt usein esteenä. Silti lähes 40% lähtisi pyydettäessä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  15. Entäpä uuden sukupolven silmin?(15-24 v.) • Selkeästi useampi kuin joka kolmas (39%). Ja keskimääräistä enemmän aikaa: yli 19 h/kk. • Toimivat erityisesti lasten ja nuorten parissa, uskonnollisissa ryhmissä, ympäristönsuojelussa sekä ihmisoikeus-asioissa. • Motivoi uuden oppimisen halu ja ystävien innostus • Ja auttamiseen motiiveina hyvin vahvat teemat: • Auttaminen on oikein • Tunnen myötätuntoa • Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi • Esteeksi nähdään usein se, ettei ole pyydetty mukaan, ei ole ajateltu asiaa tai toimintamahdollisuuksia. • Pyydettäessä lähes 60% haluaisi lähteä mukaan. Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  16. Tuttua, pitkäkestoista?Vai hetkellistä, heittäytyvää? Enemmistö (53%) haluaa käyttää itsellä jo olemassa olevia taitoja, kolmannes oppia enemmän uutta * Joka kuudes ei osaa sanoa Toiminnasta kiinnostuneista: * kertaluontoinen, hetkittäinen toiminta 56% esim. keikkavapaaehtoisuus * lyhytkestoinen, projektimainen 46% * pitkäaikainen, sitoutunut (34%) Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  17. Suomalaiset - auttajakansa • Vapaaehtoistoiminnan ehdottomasti keskeisin motiivi: halu auttaa! AUTTAMISESTA LAAJEMMIN: • Valtaosa (n.70%) kokee auttamisen henkilökohtaisesti tärkeäksi tai hyvin tärkeäksi; 2/3 tärkein arvo • Viimeisen 2 v. aikana autettu runsaasti: • * Sukulaisia 84.8%, Ystäviä 91.1% • * Jotakin tuntematonta ihmistä 85.7% • Reilusti yli puolet: ”Ihmisten tulisi huolehtia nykyistä enemmän toisten hyvinvoinnista” • Kirkon vapaaehtoisuus – missä määrin auttamista? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  18. Altruismin teot / motiivit • Auttaminen on oikein (80%) • Tunnen myötätuntoa (74.6%) • Auttaminen tuottaa minulle iloa (66.9%) • Toimisin periaatteitani vastaan, jos en auttaisi (63.1%) • Auttaminen on minulle luonteenomaista (56,5%) • Auttajia arvostetaan (23,7%) • Autan jotta minua autettaisiin tulevaisuudessa (27.4%) • Auttaminen on minulle elämäntapa (27,5%)

  19. Hyvä elämä ja vapaaehtoisuus • Yksilöiden taso • Minun hyvä! Esim. onnellisuus! • Yhteiskunnan taso • Meidän hyvä! Yhteisöllisyys! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  20. Minun hyvä!Mikä tekee minut onnellisiksi? Mikä on minulle henkilökohtaisesti hyvää elämää – eli mitkä elementit sitä edistävät? Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  21. Mikä tekee ihmisen onnellisiksi? • Kontekstuaaliset tekijät: • terveys, perhe, ihmissuhteet, työ • Persoonallisuus: • korkea itsetunto, itsekontrolli, optimismi, ulospäinsuuntautuneisuus, toisten auttaminen • Institutionaaliset tekijät: • uskonto, vapaus, vaikutusmahdollisuudet, • Jonkin verran: taloudelliset tekijät • Ei eroja: tausta (sukupuoli, ikä, koulutus, jne.) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  22. Onnellisuudenkaikkielementitvahvastiyhteyksissävapaaehtois- javertaistoimintaan! • Lisäksielämänlaadunytimet: • * hyvämieli, ilo • * tyytyväisyys – myösitseen! • * ystävät, tuttavat • * elämänmielekkyys • * toimintakyky, virikkeet • * jopaselkeätterveyshyödyt - eläpidempään! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  23. Miksi vapaaehtoiseksi? Pääsyy? Kyselytutkimuksista • TÄRKEIN SYY OSALLISTUMISELLE: • 41% halu auttaa • 16% aikaa, halu tehdä hyödyllistä • 9% tuttava pyysi • 8% oppii tuntemaan uusia ihmisiä • 6% olen saanut apua • 5% uskonnollinen vakaumus • 3% oma harrastus tai saan opintosuorituksia/työkokemusta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  24. Entäpä esteet? • TÄRKEIN SYY OLLA OSALLISTUMATTA • 44% ei aikaa • 13% ei erityistä syytä • 11% ei ole pyydetty mukaan • 5% ei ole tullut ajatelleeksi • 3% en tiedä miten pääsee mukaan • 3% minulla ei ole annettavaa • 1% aiemmat huonot kokemukset • 1% en usko asiaan Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  25. Meitä on hyvin erilaisia – ja samanlaisia  - vapaaehtoisia Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  26. 1. Tekemisenkaipuu • Tyhjä elämäntilanne • Halu kokea merkityksellisyyttä • Kiinnostus sosiaalisista suhteista ja elämänkokemuksista • Avoimet odotukset vapaaehtoistyölle • Konkretia; sitoutuminen Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  27. 2. Auttamishalu • Arvoista nouseva empatia • Vapaaehtoistyö velvollisuutena • Koko elämän perspektiivi • Vapaaehtoistoiminta vastapainona • Sisäinen motivaatio ja väljät odotukset  sitoutuminen toimintaan Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  28. 3. Kokeilunhalu • Oma luonne, persoonallisuus • Arvot keskeisiä • Uusien tuttavien ja ystävien kaipuu • Vapaaehtoistyöstä ohjelmarunko arkeen • Sitoutuminen? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  29. 4. Ryhmänkaipuu • Tyhjä elämäntilanne ja sosiaalisen verkoston kaipuu • Auttamishalu ja arvot keskeisiä • Halu kanavoida omaa energiaa vapaaehtoistyössä • Sitoutuva! Tosin jos ryhmä löytyykin muualta…? Anne Birgitta Yeung, University of Helsinki

  30. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  31. Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  32. Saaminen - Antaminen • Mitä vapaaehtois-toiminnasta saadaan? • itsensä toteuttaminen (9) • oman hyvinvoinnin edistäminen (22) • ryhtiä ajankäyttöön (3) • toiminnan antoisuus (11) • tunne, varmuus (25) • työkokemus (2)  (yht.72) • Mitä vapaaehtois-toiminnassa annetaan? • avuntarve, erityisryhmät (27) • halu auttaa ja edistää toisten hyvinvointia (36) • oma luonne (9) • omat elämänkokemukset (8) • toive auttamisen leviämisestä (11) • tuki, vuorovaikutus (10)  (yht.101) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  33. Jatkuvuus - Uusi • Millä tavoin vapaaehtoistoiminta tarjoaa jatkuvuutta? • aihepiirin tuttuus (7) • elämänkaari, kasvatus (10) • identiteetti (12) • jatkoa palkkatyölle (4) • oman hyvinvoinnin ylläpito (3) • vapaaehtoiskokemukset (9)  (yht.45) • Mitä uutta vapaaehtois-toiminnasta? • aihepiirin kiinnostavuus (7) • elämänpiirin laajentamista (10) • oma muutos (3) • uuden oppiminen, haasteita (10) • vastapainoa (8)  (yht.38) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  34. Etäisyys - Läheisyys • Millä tavoin vapaaehtoistoiminta voi tarjota etäisyyttä? • epämuodollisuus (3) • riittävä etäisyys (1) • toiminnan joustavuus (7)  (yht.11) • Vapaaehtoistoiminta kanavana läheisyyteen? • ryhmähenki (37) • halu kuulua ryhmään (17) • keskustelut, jutustelu (19) • toiminnan sosiaalisuus (19) • tutustuu ihmisiin (17) • vuorovaikutuksen edistäminen (4)  (yht.113) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  35. Pohdinta - Toiminta • Millä tavoin vapaaehtoistoiminnassa voi ilmentää arvojaan tai pohdintojaan? • arvot toiminnassa tai taustalla (7) • esikuvat (1) • henkinen kasvu (2) • omien asioiden läpikäyminen/-eläminen (2)  (yht.12) • Vapaaehtoistoimintaan etsimään toiminnallisuutta? • joutoaikaa (10) • tapa jolla toiminta järjestetty (9) • toiminnallisuus, tarjoaa puuhaa (18) • toimintamuodon erityispiirteet (5)  (yht.42) Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  36. Vapaaehtoistoiminta – oppimisenareena!

  37. Pidemmän aikakaaren motivaatio: sitoutuminen • ”Mikä auttaa sinua jaksamaan vapaaehtoistoiminnassa - eli mikä sitouttaa sinut toimintaan pidemmäksi aikaa?” • * toiminnan mielekkyys • * sosiaaliset sidokset • * myönteinen palaute

  38. Tukijasitouttaminen • Miten järjestöissä tuetaan? • virkistystilaisuudet, opastus, koulutus. • Miten sitoutetaan • virkistys, tuki ja toiminnanohjaus (esim. työnohjaus), pienet huomionosoitukset, yhteydenpito, koulutus – joissakin myös palaute. • Lisaksi osassa järjestöjä pyritään tukemaan toiminnan elämänkaarta (hyvä hyvä!) • kehityskeskusteluilla ja muilla keskusteluilla, koulutuksella, tehtävien kierrolla sekä toimintojen ja toimintatapojen kehittämisellä. • ”Työn”ohjauksellisuus…

  39. ”Työnohjauksellisen” otteen viisi kulmakiveä: Ytimessä kannustus ja kiitos • toimijasta ollaan kiinnostuneita: jaksamisestaan, intresseistään, ideoistaan • toimijaa kuunnellaan aidosti; kohdataan, ollaan läsnä, annetaan aikaa • hänen toimintaansa arvostetaan ja kiitetään, ja tämä osoitetaan sanoin ja teoin • hänen omaa erityistä panostusta tarvitaan ja pidetään tärkeänä, ja tämäkin osoitetaan • hänen muutostarpeitaan kuunnellaan; miten toiminta voi elää mukana elämänkaaressa ja muuttuvissa elämäntilanteissa?

  40. Meidän ja muiden hyvä elämä- sosiaalinen liima! Yhteisöllinen toiminta, vapaaehtoisuus  sosiaalinen pääoma (luottamus, verkostot, vastavuoroisuus)  kansalaisyhteiskunta Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  41. Sosiaalinen pääoma: verkostot • Verkostotvapaaehtoistoiminnassaonnellisuudenjahyvänelämänsekäsos.liimanlähteitä • yksilöidenvälisetverkostotverkostot; kukaaneijääyksin • Esim. Tuomas-yhteisettututjaystävät, uudetkontaktitAvoinkirkko-toiminnankautta, ihmisetjoitapääsemmeauttamaan, joiltaoppimaan… • toimijoiden, järjestöjenvälisetverkostot; hyvänjakaminen; resurssit, yhteisetinnovaatiot • Esim. toiset srk, järjestöt, kunnat… Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  42. Pessi, HY, 2011

  43. Esim. julkinen sektori - kansalaistoiminta • Vahva synergia; esim. pohjoismaat • Miksi synergiassa? • * luottamus, tasa-arvo • * solidaarisuuden normi ja malli (erityisesti hoivatyö!) • * yhteisöt voimissaan • * resursseja myös yhteisöllisyyteen (esim. aika) • Samoin – ellei enemmän – srk ja srk-laiset! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

  44. Pessi, HY, 2011

  45. Esim. vertaistuen voima! Pessi, HY, 2011

  46. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää • Hyvät teot - ja pelkkä niiden todistaminen - tuovat mielihyvää, hyvää oloa! • Mm. maailmankuvamme ja älyllinen kykymme, luovuutemme laajenee! • Laajeneva, arvokkaampi aika • Pienet teot  valtaisa muutos. Arkinen pyhyys! Pessi, HY, 2011

  47. Vapaaehtois- & vertaistoiminta laajentaa hyvää elämää edelleen • Pienet teot, arkinen hyvä elämä • pieni esimerkki lopuksi: ”ilonpuutostauti”   • ilo lisää todistetusti immuunitehokkuuttamme • Hymy lisää tunnekokemuksiamme (esim. kynä suussa –sarjakuvatesti) • Lapset hymyilevät 400 kertaa päivässä, aikuiset 15 kertaa Pessi, HY, 2011

  48. Kiitos! Antoisanonnellisiahetkiävapaaehtois- javertaistoiminnassa! KaikkeamitäparhaintaTampereentuomas-keväälle! Anne Birgitta Pessi, University of Helsinki

More Related