SÄÄDÖSMUUTOKSET 10.5.2010

1. SÄÄDÖSMUUTOKSET 10.5.2010 Työmarkkinatoimenpiteet, palkkatuki Pohjanmaan ELY –keskus, Anna-Maija Mattila, Työllisyys ja yrittäjyys

2. UUSIA SÄÄDÖKSIÄ 10.5.2010 • voimaantulo 10.5.2010 seuraaviin osa-alueisiin: • työnhakijaksi rekisteröityminen • työnhakuhaastattelu ja työnhakusuunnitelmat (JTPL, TTL) • palkkatuen myöntäminen (ryhmäpoikkeusasetus, de minimis) • työmarkkinatoimenpiteitä koskevat ehdotukset • työssäkäyntialueita koskeva uudistus (TTL)

3. Työllistymistä edistävät palvelut Työttömyysturvalain 10 luku; kattava luettelo palveluista joiden aikana voi saada työttömyysetuutta • Edellytyksenä työnhaun voimassa pitäminen • korvaa käsitteenä ”työvoimapoliittisen toimenpiteen” • Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (JTPL 6 luku) • Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu (JTPL 9 luku) • Työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu (JTPL 8 luku) / työmarkkinatoimenpiteet • Työ- ja koulutuskokeilu (JTPL 6 luku) • Maahanmuuttajien rinnastetut toimenpiteet • Kuntouttava työtoiminta

4. TYÖHARJOITTELU ALKAEN 10.5.2010 • Kesto enintään 12 kk (tutkitaan myös historia ennen 10.5.2010) • Enimmäiskeston täytyttyä uudelleen työharjoitteluun 3 kk:n yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen (työnhaun tilapäinen katkeaminen tai sairausloma ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta) • Saman järjestäjän toimenpiteessä enintään 6 kk (jos henkilö on joskus ollut saman järjestäjän toimenpiteessä, häntä ei voida k.o järjestäjälle enää ohjata työmarkkinatoimenpiteeseen; ts. järjestäjää koskeva enimmäiskesto ei nollaudu) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

5. TYÖELÄMÄVALMENNUS ALKAEN 10.5.2010 • Kesto enintään 12 kk (tutkitaan myös historia ennen 10.5.2010) • Enimmäiskeston täytyttyä uudelleen työelämävalmennukseen 12 kk:n yhdenjaksoisen työttömyyden jälkeen (työnhaun tilapäinen katkeaminen tai sairausloma ei katkaise työttömyyden yhdenjaksoisuutta) • Saman järjestäjän toimenpiteessä enintään 6 kk (jos henkilö on joskus ollut saman järjestäjän toimenpiteessä, häntä ei voida k.o järjestäjälle enää ohjata työmarkkinatoimenpiteeseen; ts. järjestäjää koskeva enimmäiskesto ei nollaudu) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

6. Toimenpiteen enimmäiskesto / järjestäjä max. 6 kk • Maksimissaan 6 kk / järjestäjä • Toimenpiteitä koskevien sopimusten yhteenlaskettu kesto samalla järjestäjällä ei saa ylittää 6 kk • Jos esim. työkokeilu samalla järjestäjällä 3 kk, voidaan työelämävalmennusta samalla järjestäjällä myöntää 3 kk • Jos työharjoittelu samalla järjestäjällä 3 kk, voidaan työelämävalmennusta samalla järjestäjällä myöntää vain uudet 3 kk • Mikä on ns. sama järjestäjä??? • Kunta on aina sama järjestäjä/työnantaja • Kunnan hallintokunnat eivät ole eri työnantajia • Kuntayhtymä on eri työnantaja kuin siihen kuuluva kunta • Valtiotyönantajalla yksi virasto on yksi työnantaja • Työvalmennussäätiö on sama järjestäjä/työnantaja, eli säätiön eri osastot edustavat samaa työnantajaa Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

7. TOIMENPITEEN ENIMMÄISKESTO / henkilö • Työharjoittelun ja työelämävalmennuksen sekä työkokeilun enimmäiskestoja tarkastellaan toimenpiteittäin • Eri toimenpiteiden kestoja ei lasketa yhteen • Esim. henkilö joka ollut aiemmin työharjoittelussa, voi 25 vuotta täytettyään osallistua työelämävalmennukseen 12 kk enimmäisajan Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

8. Palkkatuen myöntäminen elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle; taustalla EY:n valtiotukisääntelyn lähtökohdat • EY:n valtiontukisäännökset koskevat kaikkia julkisista varoista myönnettäviä tukia ja vaikuttavat siten elinkeinotoimintaa harjoittaville yhteisöille myönnettävään palkkatukeen • Kaikkia elinkeinotoimintaa harjoittavia yhteisöjä kohdellaan samoin ehdoin ja kaikille elinkeinotoimintaa harjoittaville myönnetään palkkatuki samanlaisin ehdoin • Tavoite: kilpailun vääristymisen ehkäiseminen

9. ELINKEINOTOIMINNAN HARJOITTAJA • Yhtiömuodossa toimiva työnantaja (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta) • Sosiaalinen yritys • Yhdistykset ja säätiöt niissä tapauksissa että niitä pidetään elinkeinotoimintaa harjoittavina työnantajina toiminnan luonteen perusteella • verottajan tekemät päätökset (elinkeinoverovelvollisuus, verohuojennukset) • Yhdistyksiltä ja säätiöiltä pyydetään jäljennökset viimeisimmästä veroilmoituksesta ja verottajan antamasta verotuspäätöksestä • TE –toimisto ratkaisee tapauskohtaisesti kokonaisharkinnan perusteella) • Voiton tai tappion tuottamisella ei ole merkitystä • Elinkeinotoimintana ei pidetä sellaista toimintaa, jota verottaja ei ole katsonut verotettavaksi elinkeinotoiminnaksi Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

10. YHTEISÖN YLEISHYÖDYLLISYYS Tuloverolain 22 §: • Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä • Sen toiminta ei kohdistu vain rajoitettuihin henkilöpiireihin • Se ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä HUOM! Yleishyödyllinen yhteisö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa ja olla elinkeinoverovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta.

11. Elinkeinotoiminnan harjoittaminen verotuksessa Tuloverolain 23 §: • Yhteisön elinkeinotuloina ei pidetä tuloa, joka on saatu • toiminnan rahoittamiseksi järjestetyistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä tai näiden yhteydessä harjoitetusta tarjoilusta tai myynnistä • jäsenlehdistä • adresseista, merkkien tai korttien myymisestä (varainkeruu) • huoltolaitoksissa huolto-, opetus- tai askartelutarkoituksessa suoritetuista palveluksista • bingopelin pitämisestä

12. VEROHUOJENNUS • Yleishyödyllinen yhteisö voi saada veronhuojennuksen joko kokonaan tai osittain • Veronhuojennus voidaan myöntää enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan • Edellytyksenä on, että huojennusta voidaan pitää perusteltuna yhteisön yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden; missä määrin yhteisön tuloja ja varoja käytetään yhteiskunnan kannalta tärkeään yleishyödylliseen toimintaan sekä tutkitaan millaista haittaa huojennuksen myöntäminen aiheuttaisi muille samaa elinkeinoa harjoittaville. • HUOM! • Jos verottaja myöntää johonkin toimintaan verohuojennuksen, myös me katsomme että k.o toiminta ei vääristä kilpailua jos siihen liittyviin tehtäviin haetaan palkkatukea • Jos myönnetty osittainen verohuojennus, katsotaan miltä osin se on myönnetty ja liittyykö/eikö liity niihin tehtäviin joihin palkkatukea mahd. haetaan

13. ELINKEINOTOIMINTA Tuloverolain 22 §: Elinkeinotoimintaa harjoittavia työnantajia eivät ole • Esim. maatalouskeskus, maatalous- ja maamiesseura, työväenyhdistys, työmarkkinajärjestö, nuoriso – tai urheiluseura, näihin rinnastettava vapaehtoiseen kansalaistyöhön perustuva harrastus – ja vapaa-ajan toimintaa edistävä yhdistys, puoluerekisteriin merkitty puolue sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistys Elinkeinotoimintana ei pääsääntöisesti pidetä • Tavarankeräystä (kirpputorit); jos tuotteita kuitenkin jatkojalostetaan merkittävästi, kyseessä on elinkeinotoiminta • Yhdistysten ja säätiöiden jäsenilleen ja työntekijöilleen järjestämää ruokalatoimintaa (esim. työttömien yhdistysten ruokalat) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

14. ELINKEINOTOIMINTA • Palkkatukisäännöksissä tarkoitettua elinkeinotoimintaa kilpailuolosuhteissa yksityisten yritysten kanssa saattavat harjoittaa ne yhdistykset ja säätiöt, jotka myyvät esimerkiksi • vanhusten ja vammaisten asumispalveluja; esim. kunta ostaa yhdistykseltä • kahvila-, ravintola – ja pitopalveluja • koti-, siivous-, muutto-, kiinteistöhoito-, remontti- ja rakennuspalveluja • majoitus-, ruokailu-, kahvila- ja pitopalveluja • auto- ja konekorjaamopalveluja • alihankintatöitä yrityksille • vuokraavat työvoimaa • myyvät maksullisia liikuntapalveluja (kuntosalit, ratsastustallit) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

15. Arviointi palkkatukea myönnettäessä, esim. • Työttömien ruokalat – ei elinkeinotoimintaa ellei markkinoida vahvasti ulospäin; pitopalvelun osalta elinkeinotoimintaa • Kierrätys –kirpputoritoiminta ei elinkeinotoimintaa jos tuotteet saatu vastikkeetta eikä juuri jatkojalosteta myytäessä eteenpäin; jos kuitenkin puretaan ja rakennetaan täysin uutta ja myydään eteenpäin => elinkeinotoimintaa • Kirpputoripöytien vuokraaminen – elinkeinotoimintaa • SPR –kontit ei elinkeinotoimintaa • Sotaveteraaneilla verohuojennus – ei elinkeinotoimintaa • Golfkentät - elinkeinotoimintaa

16. Palkkatukiin sovellettava sääntelypohja 10.5.2010; sovellettavan tukimuodon ratkaisee palkkatuella palkattavan työvoimapoliittinen status Kohderyhmät Muut De minimis Ryhmäpoikkeus- asetus

17. Ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki • Elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki myönnetään ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, kun palkkatuella palkattava on 1) vajaakuntoinen; 2) vaikeasti työllistyvä; 3) pitkäaikaistyötön; 4) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen palkkatuetun työn aloittamista; 5) vailla ammatillista koulutusta; 6) yli 50-vuotias; 7) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) 11 §:n nojalla. • Muun kuin em. Työttömän palkkaamiseen palkkatuki elinkeinonharjoittajalle myönnetään de minimis –tukena • Em. ei sovelleta myönnettäessä palkkatukea oppisopimuskoulutukseen (JTPL 7. luku 1 a §) • Ei voida soveltaa jos tuen hakija on saanut em. kohderyhmien palkkaukseen tukea yli 5 milj. euroa vuodessa, vajaakuntoisten kynnysraja 10 milj. euroa (tuen kasautuminen); tullaan kysymään tuen hakijalta hakemuslomakkeessa

18. Palkkatuen määrä, ryhmäpoikkeusasetus • Vajaakuntoisen palkkauskustannuksiin myönnettävän palkkatuen enimmäismäärä voi olla enintään 75 prosenttia palkkauskustannuksista • Muiden kohderyhmään kuuluvien palkkauskustannuksiin myönnettävän palkkatuen enimmäismäärä voi olla enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista TUEN TASO MÄÄRITELLÄÄN KUTEN NYKYISIN - siis euromääräisenä • Prosentit asettavat tuelle enimmäiskaton • Käytännössä enimmäistukiprosentti leikkaa korkeinta korotettua tukea (esim. tuella palkattavan vaikeasti työllistettävän palkkauskustannukset ovat 1600 euroa, josta myönnettävä palkkatuki enintään 50 % eli 800 euroa, vaikka korkeimman korotetun tuen enimmäismäärä olisi noin 1000 euroa) • Tukien tasot eivät tule nousemaan

19. De-minimis -tuki • Muiden kuin em. lueteltujen työnhakijoiden palkkaamiseen palkkatuki myönnetään de minimis–tukena kun kyseessä on elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja • Tuki määräytyy kuten nykyään • Tuki kasautuu, eli uuden tuen myöntämisestä ei saa seurata 200 000 euron ylittyminen kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän vuoden aikana • Verovuosi on kalenterivuosi tai, jos yrityksen tilikautena ei ole kalenterivuosi, se tai ne tilikaudet, jotka ovat kalenterivuoden aikana päättyneet. • Tuen hakijan velvollisuutena on ilmoittaa kuinka paljon hakijalle on aiemmin myönnetty de-minimis –tukea; de-minimis –tuki kasautuu ainoastaan de minimis –tuen kanssa; kysytään palkkatuen hakemuslomakkeessa • Sekä ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista että de-minimis –tukea koskevat tiedot tulostuvat TE –toimistojen URA –järjestelmässä tehtäviin tukipäätöksiin 10.5. lähtien Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

20. Palkkatuen myöntäminen De minimis -tukena • Todennäköistä on että de minimis jää meidän kohdallamme painoarvoltaan vähäisemmäksi kuin ryhmäpoikkeusasetuksen mukainen tuki. Ryhmäpoikkeusasetuksen kohderyhmä kattaa pääsääntöisesti ne henkilöt joista me tavanomaisesti myönnämme työllistämistukea. • Starttiraha on de minimis –tukea • Sosiaalisille yritykselle myönnettävä typo-avustus on de-minimis -tukea

21. Tukikausien kestot • Käytännössä säilyvät ennallaan • Enintään 10 kk kerrallaan • Oppisopimuskoulutukseen koko sen ajaksi • Vaikeasti työllistyvän, vajaakuntoisen tai työnsuunnittelijan palkkaukseen enint. 24 kk kerrallaan • Asiakkaan palvelutarve ratkaisee tukijakson pituuden; TE –toimisto määrittelee • Sosiaalisissa yrityksissä • Pitkäaikaistyöttömän palkkaukseen 12 kuukaudeksi (muutos) • Vaikeasti työllistyvän palkkaukseen 2 vuodeksi • Vajaakuntoisen palkkaukseen 3 vuodeksi • Palkkatuen myöntämisen edellytyksenä on että työnantaja ei ole tuen hakemista edeltäneiden 12 kk (muutos) aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä samoista tai samanlaisista tehtävistä tai lyhentänyt heidän työaikaansa

22. Muut palkkatukeen liittyvät muutokset Edelleen sijoittaminen • Työnantaja ei saa sijoittaa tuella palkattua muun työn järjestäjän tehtäviin. • VnA julkisesta työvoimapalvelusta 6. luku 23 § Kunta, yksityinen työvoimapalvelu, yhdistys, säätiö taisosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa vajaakuntoisen pitkäaikaistyöttömän vaikeasti työllistyvän työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. • Myös kunnan, yhdistyksen tai säätiön työpaja voi edelleen sijoittaa em. työttömiä

23. TYÖLLISTÄMINEN YRITYKSEEN • Yritykselle palkkatukea voidaan myöntää toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen perusteella. • Palkkatukea voidaan kuitenkin myöntää määräaikaisen työsopimuksen perusteella yritykselle seuraavissa tilanteissa: - työllistetään vajaakuntoinen, pitkäaikaistyötön tai vaikeasti työllistyvä henkilö - työllistetään henkilö jonka työttömyys kestänyt yhdenjaksoisesti 6 kk - alle 25-vuotiaan työttömän työnhakijan palkkaamiseen ilman työttömyysjaksoa ajalla 10.5.2010 – 31.12.2010 - alle 25 –vuotiaan työttömän palkkaamiseen kolmen kuukauden yhdenjaksoisen työttömyysjakson jälkeen vuonna 2011 tehtäviin päätöksiin Huom! Yhdenjaksoinen työttömyys, eli ei minkäänlaisia katkoja! Esim. työvoimapoliittiset toimenpiteet, sairausloma ja työnhaun voimassaolon katkeaminen katkaisevat em. yhdenjaksoisuuden Huom. Yhdenjaksoisen työttömyyden ei tarvitse edeltää välittömästi palkkatuettua työtä mutta sen tulisi sijoittua palkkatuetun työn läheisyyteen Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto