Informaatio- ja teknologiaoikeus: IPR - johdantoa

1. Informaatio- ja teknologiaoikeus:IPR - johdantoa Kevät 2010 Mikko Huuskonen, OTT Yritysjuridiikan dosentti, LTY Neuvotteleva virkamies Työelämä- ja markkinaosasto/Yritysjuridiikka, TEM

2. Luentojen rakenne • 19.3.: • Johdanto • Aineettomien oikeuksien talous, aineettomien oikeuksien rooli ja käyttö liiketoiminnassa • Tekijänoikeus • Digitalisoituminen • Tekijänoikeuden rajoitussäännökset (8h) • 26.3.: • Tekijänoikeus (jatkuu) • Tavaramerkki • Patentti (5h) • 8.4.: • Muut aineettomat oikeudet • Kansallinen IPR-strategia • Informaation sääntely (8h)

3. IPR-terminologiaa • IP: intellectual property • Intagible asset • IPR: intellectual property right • Aineeton oikeus, immateriaalioikeus, henkinen omaisuus, ip-oikeus • Joskus käytetty termi ”immaterial property” ei suositeltava (immaterial = merkityksetön)

4. Aineettomat oikeudet • Teollisoikeudet ja tekijänoikeus ovat immateriaalioikeuksia, joilla tarkoitetaan aineettomia oikeuksia eli henkistä omaisuutta. • Immateriaalioikeudet jaetaan perinteisesti kahteen pääalueeseen, teollis- ja tekijänoikeuteen.

5. Aineettomat oikeudet • Teollisoikeuksilla tarkoitetaan yksinoikeuksia, joilla suojataan keksintöjä, tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuodon esikuvaa. • Teollisoikeuksia ovat patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet, tavaramerkit, toiminimet sekä eräät muut harvinaisemmat suojamuodot, kuten integroitujen piirien suoja ja kasvinjalostajan oikeus. • Myös suoja sopimatonta menettelyä vastaan luetaan teollisoikeuksiin.

6. Aineettomat oikeudet • Tekijänoikeudella tarkoitetaan tekijän yksinoikeutta määrätä teoksestaan • Tekijänoikeudella laajassa merkityksessä tarkoitetaan myös nk lähioikeuksia, eli tekijänoikeutta muistuttavia oikeuksia • Näissä voi olla myös pakkolisenssillä toteutettuja oikeuksia, ts. käyttöä ei voida kieltää (yksinoikeus) mutta siitä voidaan saada korvaus • Asialla on vaikutusta osapuolten neuvotteluasemaan

7. Aineettomat oikeudet • Teollisoikeudelliset lainsäädäntöasiat kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriölle ja tekijänoikeusasiat puolestaan opetusministeriölle. • Työ- ja elinkeinoministeriössä teollisoikeudellisia kysymyksiä hoitaa työelämä- ja markkinaosastolla yritysoikeuden ryhmä, joka vastaa teollisoikeuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä sekä osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön. • Lainsäädäntövastuu toiminimilaista kuuluu oikeusministeriölle ja kasvinjalostajaoikeutta koskeva lainsäädäntö maa- ja metsätalousministeriölle.

8. Aineettomat oikeudet • Immateriaalioikeutta säännellään kansainvälisesti. • Alalla on useita kansainvälisiä yleissopimuksia sekä yhteisölainsäädäntöä. • Kansallisen kohtelun ja vähimmäissuojan periaatteelle perustuva Pariisin yleissopimus 1883 on merkittävin teollisoikeuksiin liittyvä kansainvälinen sopimus. • Tekijänoikeuden alalla vastaava sopimus on Bernin konventio vuodelta 1886 • Kumpaakin sopimusta on muutettu lukuisia kertoja. • Sopimukset luotiin kolonialismin aikana, jolloin allekirjoittajavaltioita oli vain kymmenkunta • Nykyisin noin 180 => konventioiden kehittäminen vaikeata

9. WTO, TRIPS • WTO (World Trade Organisation) –järjestelmässä aineettomien oikeuksien sääntely liittyy TRIPS-sopimukseen (Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) • Tekijän- ja teollisoikeuksien konventioita ja muuta kv toimintaa valvoo ja suunnittelee WIPO (World Intellectual Property Organisation)

10. Aineettomat oikeudet • Mitä ovat aineettomat oikeudet: • Patentti • Tekijänoikeus • Tavaramerkki • Mallioikeus • Hyödyllisyysmalli • Toiminimi • Maantieteelliset merkinnät • Verkkotunnukset • Piirimallin suoja • Kasvinjalostajan oikeus

11. Sääntely • Keskeinen teollisoikeudellinen sääntely sisältyy seuraaviin säädöksiin: • patenttilaki 15.12.1967/550, patenttiasetus 26.9.1980/669 • laki hyödyllisyysmallioikeudesta 10.5.1991/800, asetus hyödyllisyysmallioikeudesta 5.12.1991/1419 • mallioikeuslaki 12.3.1971/221, mallioikeusasetus 2.4.1971/252 • tavaramerkkilaki 10.1.1964/7, tavaramerkkiasetus 29.5.1964/296 • yhteismerkkilaki 5.12.1980/795 • toiminimilaki 2.2.1979/128 • laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 29.12.1967/656 ja asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin 10.6.1988/527 • laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 11.1.1991/32 ja asetus yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin 14.6.1991/946 • laki kasvinjalostajanoikeudesta 21.8.1992/789 • laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa

12. IP/IPR • Mikä on asian merkitys yritystoiminnan kannalta: • Yritys pyrkii saamaan kilpailuedun suhteessa muihin alan yrityksiin eli kilpailijoihin • Kilpailuetu tarkoittaa tavalla tai toisella parempaa toimintaa tai tuotetta kuin kilpailijoilla • Eräs tapa hankkia kilpailuetu on omien keksintöjen tai toimintatapojen suojaaminen niin, että kilpailijat eivät voi toimia samalla tavoin • Tämä on toteutettavissa aineettomien oikeuksien avulla

13. IPR • Lisäksi laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa on suojaavia elementtejä • Näiden lisäksi voidaan puhua laajemmin yrityksen suojaamistarpeista: • Luottamuksellisen tiedon suoja • Omaperäinen, vaikeasti kopioitava toimintamalli • Nopeat markkinaoperaatiot

14. IPR-muutostrendejä: globalisaatio • Globalisaatio näkyy suomalaisyritysten arkipäivässä kansainvälisenä toimintana kansainvälisin pelisäännöin • Suomalaisyritykset toimivat jo varsin pienestä yrityskoosta alkaen vähintäänkin Suomen lähialueilla tai jopa globaalisti • Kansainvälisten käytäntöjen osaaminen myös aineettomia oikeuksia koskevissa kysymyksissä on siten välttämätön menestystekijä suomalaisyrityksille • Globalisaatioon liittyy myös Suomen lainsäädännöllisen liikkumavapauden kaventuminen • Suomi on liittynyt osaksi kansainvälisen kaupan ja aineettomien oikeuksien sopimusjärjestelmiä ja on EU:n jäsenenä velvoitettu noudattamaan yhteisön sääntelyä • Sitoutuminen kansainvälisiin järjestelmiin on toisaalta myös avannut ovet kansainväliseen kauppaan

15. IPR-muutostrendejä: digitalisoituminen ja konvergenssi • Digitalisoituminen ja konvergenssi näkyvät selvimmin internetissä • Tietotekniikan kehitys on tuonut monipuoliset audiovisuaaliset tuotanto- ja jakelujärjestelmät kaikkien käyttöön • Yksityisellä ihmisellä voi jo puhelimessaankin olla laskin, posti-, pankki- ja kauppapalvelut, kirjasto (internet), pelejä, radio, televisio, kamera, runsaasti audiovisuaalista sisältöä ja paikannuslaite • Kehityksen myötä digitaalisten aineistojen tekniset kopiointi- ja jakelutoimet tietoverkossa ovat käyttäjille käytännössä ilmaisia

16. IPR-muutostrendejä: politisoituminen • Aineettomien oikeuksien politisoituminen näkyy siinä, että aiemmin alalle etäiset asiat kuten terveydenhuolto, lääkehuolto tai alkuperäiskansojen perinnetiedon suoja ovat saaneet vahvan aineettomiin oikeuksiin liittyvän ulottuvuuden • Kansainvälisissä neuvotteluissa käsitelläänkin esimerkiksi kysymystä lintuinfluenssavirukseen liittyvistä aineettomista oikeuksista.

17. IPR-muutostrendejä: ekspansio • Aineettomien oikeuksien ekspansio puolestaan näkyy erityisesti patenttihakemusten räjähdysmäisenä kasvuna maailmanlaajuisesti • Kaukoidän nousevat talousmahdit rynnistävät koko voimallaan tälle sektorille • Maailmassa on vireillä noin 3 miljoona patenttihakemusta • Ekspansio näkyy myös siinä, että kun aiemmin aineettomien oikeuksien kenttä on leimallisesti ollut liikeyritysten välistä neuvottelua ja sopimista, kuluttaja joutuu yhä enemmän tekemisiin aineettomiin oikeuksiin liittyvien kysymysten kanssa • Esimerkiksi tietotekniikan, lääkevalmistuksen ja muotoilun alalla esiintyy tuoteväärennöksiä • Myös tekijänoikeudesta on tullut internetin myötä kansalaisten käyttäytymistä suoremmin koskevaa lainsäädäntöä, kun esimerkiksi kuluttajien luoman viestinnän sisällön merkitys on kasvanut • Kuluttajanäkökulma onkin korostunut aineettomien oikeuksien kentässä viime vuosina