1 / 27

Filosofian klassikot ja lukio

Filosofian klassikot ja lukio. Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi. Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Mikä on klassikko?.

xaria
Download Presentation

Filosofian klassikot ja lukio

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author. Content is provided to you AS IS for your information and personal use only. Download presentation by click this link. While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server. During download, if you can't get a presentation, the file might be deleted by the publisher.

E N D

Presentation Transcript


  1. Filosofian klassikot ja lukio Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinentiedekunta

  2. Mikä on klassikko? • Latinan sana "classicus" viittaa sotaväkeen, sotatorveen tai laivastoon. Termissä "classis" on lisäksi merkitys osasto ja luokka, usein nimenomaan kansanluokka. (Pitkäranta 2001, 397; Streng 1955, 118). • Kirjallisuudessa sosiaalinen merkitys laajenee yleisempään arvottavaan ja luokittelevaan (classificare) muotoon ilmeisesti AulusGelluksen teoksessa NoctesAtticae(19, 8 , 15; Stenzel 2008).

  3. Mikä on klassikko • Klassinen = • arvokas • tiettyyn aikakauteen tai ihanteelliseen kaanoniin kytkeytyvä • Klassikko on esimerkillinen • Kuuluu oikeaan kaanoniin (esim. renessanssissa yleisesti ajateltiin antiikin teksteillä lähtökohtaisesti olevan kiistaton arvo) • "ne kirjailijat, joita luetaan koulussa" (Stenzel 2008.)

  4. Filosofia ja historia • MacIntyre (1984): filosofiassamenneisyysmäärittääsitämitäfilosofia on, kun taasluonnontieteessänykyinentiedemäärittää, mikä on relevanttiamikä vain antikvaarista. • Filosofiansuhdehistoriaan • eikutentiede, vaankutentaide→ klassikot ajankohtaisia, ei antikvaarisia

  5. Klassikko filosofiassa • Klassikko = teos • välillisestihenkilö • teoslähinnäajatuskulku, välillisestiteksti • ajatteluntyyli→ lisäperusteita henkilön kutsumiselle klassikoksi • Yliopistofilosofian ratkaisu klassikon ongelmaan: klasikkokurssi on teksti-/teoskurssi (teokset jäsentyy henkilöiden mukaan)

  6. Filosofian kaanon UNESCO 1995 kartoitus (pääasiassa yliopistoissa, vastaukset satunnaisia, tulokset olivat samanlaisia 1953, Elo & Savolainen 1999 mukaan; 2007 ei vastaavaa kysymystä) • Platon (72), Aristoteles (71), Kant (68), Descartes (66), Hegel (64) • Hume (39), Spinoza (33), Leibniz (31), Marx (30), Locke & Tuomas Akvinolainen (29), • Augustinus & Wittgenstein (20), Rousseau (17), Sartre & Berkeley (14) Hobbes (11) Tämän jälkeen hajaääniä • Samatnimetlöytyvätyliopistojenklassikkokursseilta (tai filosofian historian kurssientekstiosista).

  7. Kysymys kontekstista • Filosofiankysymykseteivät ole ikuisia, vaan ne ovatsyntyneettietyissätilanteissajamuuttuvatkokoajan • Filosofianhistoriajaklassikotmäärittävätmitäfilosofia on • Vastaavasti: se mitenfilosofiaymmärretäänmäärittää, mitäfilosofianhistoriaankuuluujakeitäklassikotovat • Mitentätäkehäistärakennettavoi (tai pitää) didaktisestilähestyä?

  8. Lukion OPS-perusteet 2003 Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija • osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja → mitä filosofia on • osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja • ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi → mitä filosofia on • hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin → mitä filosofian historia on (mitä nykyfilosofia on)?

  9. Mitä filosofian historia on? R. Rorty(The historiography of philosophy: fourgenres1984) • Yksittäiseenajattelijaan tai ajatuskulkuunkohdistuva • Historiallinenrekonstruktio • mitäsuurikuollutajattelijaolisivoinutsanoaaikalaisilleen • Rationaalinenrekonstruktio • mitäsuurikuollutajattelijauudelleenkoulutettunanykyfilosofiaanolisivoinutsanoa 'aavistelemastaan' nykyisinkiinnostavastakysymyksestä • Laajaanhistorialliseenseurantoonkeskittyvä • Geistesgeschichte • Doxografia

  10. Geistesgeschichte • Filosofian historian tietoinenkirjoittaminennykyajanfilosofiankysymyksistäkäsin • Rortynesimerkkejä, paradigamaattinen = Hegel, muita Heidegger, Reichenbach, Foucault, MacIntyre • Myös: Aristoteles, Rorty, Taylor • YleinenajatustenhistoriajahistoriallisetrekonstruktiotklassikoistatoimivattulkinnanrajatasettavanaomanatuntonaGeistesgeschitelle • Ongelmanalukiossa: Geistesgeschiteuseintietoisestipuolueellinenfilosofianrajaus; opettajienkäsityksetfilosofiastatuskinvoivarioidanäinpaljon (yo-kirjoitukset= n. yhteinenyleissivistys & opettajienpuuttuvakompetenssi)

  11. Doxografia • Yleiset filosofian historian oppikirjat • vanha kaanon, mutta uusitaan kysymyksenasettelu: • Samoista henkilöistä kirjoitetaan ensin, mitä X ajatteli hyvästä, sitten mitä X piti tietona ja vihdoin mikä oli X:n merkityksen (tai autenttisen olemisen) teoria. • Joukko, joka otetaan mukaan X:n paikalle, on alkupään osalta aina sama, vaikkei joukolla tosiasiassa olisi mitään yhteistä. • Doksografia on puolivillaista ja pitäisi kokonaan hylätä • Ongelmanalukiossa: Jos doxografiahylätään, miten määritetään "yleissivistävät perustiedot filosofiasta"

  12. Opetuksen kannalta • Rortynajatusdoksografiantoimimattomuudestasaalisäätukeadidaktisistanäkökohdista • vaikkadoksografinenkokoelmalukiossatypistettäisiinedelläesitettyynviiteen 'huippuun', lukiolaiselletuleepakollisellakurssillaliikaamieleenpainettavaa, josklassikoitaesitetäänhenkilöinä, muutenkinkuintiettyjenajatusrakennelmienesittäjinä. koskalukiolaisillepitääselvittäänuoajatusrakennelmat (mahdollisestimuunpakollisenaineistonlisäksi; huom. ero 1994/2003 OPS-perusteet) • näinlaajanaineistonläpikäyntieimahdollistamielekkäitätyötapoja

  13. Tulkinta • Edelläolevannojalla OPS-tavoitetta ("hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista") eivoiymmärtäämissäänkattavassamielessä→ tämän on tulkittava tarkoittavan: tietää jotain filosofian historiasta ja nykysuuntauksista → kehäistärakennetta (filosofiamäärittäämitäfilosofianhistoriaankuuluujapäinvastoin) eivoidalähestyäkokonaisuudesta (esim. klassikko-kaanonista) käsin

  14. Seuraus • Lukio-opetuksen, erityisesti pakollisen kurssin, tarpeisiin on valittava tietyt rajatut tekstit tai ajatuskulut, jotka tuovat esiin klassikoiden ajankohtaisuuden ja konstitutiivisen roolin, mutta eivät muut doksografiaksi→ suomalaiselle lukio-opetukselle on syytä luoda oma Didaktiksgeschichte, johon valikoidaan (lyhyet!) tekstit tai ajatuskulut (ei henkilöitä!) OPS:n tavoitteiden pohjalta

  15. OPS-tavoitteet • Tältäpohjaltaedelläolevatyleistavoitteet 2 (osaa jäsentää käsitteellisesti ja perustella) ja 4 (em. filosofinen yleissivistys)liudentuvattavoitteisiin 1 ja 3, joidenytimessä on kysymys, mitä filosofia on. • Filosofian luonnetta koskeva määritelmällinen kysymys sisältää tärkeimpänä elementtinä 1) tuntuman filosofointiin toimintana, 2) jonkinlaisen määritelmän alkeet ja 3) esimerkkejä ja motivoivia sovelluksia. • Uudemmissasuomalaisissafilosofianlukiokirjoissa on luovuttuaiemastatavastatodetafilosofiaensinmäärittelemättömäksimysteeriksijasittenvastaruvetakertomaanmitä se on. • Tilalle on tullut: miksiopiskellafilosofiaa.

  16. OPS:n eri kurssit • Vastuu OPS-persteidenkokonaistavoitteistajakautuuerikursseille, jotkaovatKaikilleyhteinen: • Johdatus filosofiseen ajatteluunSyventävät: • Filosofinen etiikka • Tiedon ja todellisuuden filosofia • Yhteiskuntafilosofia • Ns. spiraaliperiaatteenmukaanyhteiselläkurssillakäsitelläänpääosinosajoukkosyventävienkurssiensisällöistä.

  17. Pakollinen: Johdatus filosofiseen ajatteluun Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja • tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta • hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

  18. Keskeiset sisällöt • mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet • todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys • tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä... klassikkoteksti → kurssi 3 • yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä... klassikkoteksti → kurssi 4 • hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä; klassikkoteksti → kurssi 2

  19. Pakollisen kurssin klassikko • Klassikkotekstijokokysymykseen • mitäfilosofia ontai erityiskysymyksiin • kuvailevien ja normatiivisten väitteiden ero • hengen ja aineen suhde • vapaus ja välttämättömyys • Painoarvoltaan 1 on tärkein (yleistavoitteet; kurssin sekä tavoitteissa että sisällöissä, muut joko – tai)

  20. Mitä filosofia on -klassikkoja • Kyseei ole osa-alueidenmäärittelystä • Tässäehkäkiistanalaisinetiikanjayk-filsuhde: OPSissarinnakkaiset, Ariistoteleellaetiikkapolitiikanosa, APAlla (P=philosophical), social ja political phil on etiikanosa • Kyseei ole synteettisestämäärittelystä (Robinson 1969) siinämielessä, ettäerotellaanfilosofiaamuistaaloista (tähän on parempiakeinojakuinklassikot) • Ytimessäfilosofoinninluonne • Tavoitepuhutellalukiolaistajasamallanäyttäätekstienajankohtaisuudenkauttaesimerkinomaisestiklassikoidenfilosofiaakonstitutioivaluonne

  21. Klassikkoteksti-ehdokkaita • (Platonin) Sokrates • Apologia (katkelma, sisältäenainakin 38a): • tutkimatonelämäei ole elämisenarvoistaja • tietoomastatietämättömyydestä • Kriton (katkelma 48a–54e) jaFaidon(katkelma89d–91 c), argumentinvoima: • argumentinseuraaminen • argumentinmukaaneläminen • Valtionluolavertaus (VII 514a–518b): • ajattelunvapauttavavoima

  22. Klassikkoteksti-ehdokkaita • Descartes: Metodinesitys, osat 2 – 4 (TeoksetI, 126/131 – 141/145) • kyseenalaistaminen, epäilynmetodi, cogito • josluvutkokonaan, mukaanmyösjumala-argumentti • Russell: Filosofianongelmia, luku I (Todellisuusjanäennäisyys) • joskokolukukokonaan, tuleemukaan sense-datumit, toisaaltapäästäänkäsittelemäänmyösOPSnsisältökohtaaainejahenki

  23. Klassiset ajatuskulut • Laajempia klassisia ajatuskulkuja ei voida yleensä lukiossa esittää alkuperäisteksteihin perustuen. • Opettaja esittää teorian esimerkiksi oppikirjaan perustuen. • Lähtökohtana on aina, että opettaja on hahmottanut jonkin myös lukiolaista (ainakin teoriassa) kiinnostavan kysymyksen, johon klassinen ajatuskulku on vastaus.

  24. Tavoitteiden taso • Klassiselle ajatuskokonaisuudelle voidaan esittää joko minimi- tai maksimitavoite. • Minimitavoite: yhden johdonmukaisen ja hyvin perustellun argumentin oppiminen • Maksimitavoite: merkittävän filosofisen kokonaisuuden oppiminen. • Johdantokurssilla kannattaa tähädätä minimitavoitteisiin.

  25. Minimitavoite = oivallus • Tavoitteena saada opiskelija ymmärtämään ongelma ja se, miksi filosofin kanta on oivaltava. Esimerkkejä: • Parmenides: tyhjästä ei synny mitään, vastaksena muutoksen ja pysyvyyden ongelmaan • Platon: idea-oppi esim. vastauksena muutoksen ja pysyvyyden ongelmaan • Aristoteles: oppi 4 syystä, vastauksena kysymykseen, miten voidaan selittää • Descartes: cogito-oivallus vastauksena varman tiedon ongelmaan • Kantin tieto-oppi ratkaisuna havainnon ja järjen rooliin tiedon perustana

  26. Minimitavoite = oivallus • Huom: Näitä löytyy myös nykyfilosofiasta, esim: • Wittgensteinin Tractatuksen tosiseikka-ontologia atomistisen olio-ontologian ongelmien ratkaisuna. • Rawlsin tietämättömyyden verho ratkaisuna yhteiskunnan perustavan oikeudenmukaisuuden perustelemiseen. • Tähän kategoriaan voi ottaa myös olkiukko.paradokseja: • skeptikon paradoksi • relativistin paradoksi • Tällöin on kuitenkin tuotava esiin mahdollisuus puolustaa näitä kantoja perustellummin (vähättelemättä oivaltavaa argumenttia).

  27. Maksimitavoite = miten asiat liittyvät yhteen • Platonin ideaopin eri ulottuvuuksien yhteys (muutos ja pysyvyys, tiedon ja merkityksellisen puheen mahdollisuus, etiikan ja politiikan järjellinen perustelu, ks. H. Cherniss The PhilosophicalEconomy of Theory of Ideas.) • Aristoteleen tieteenteorian kokonaisrakenne (syllogistiikasta ja kategoriaopista yksittäisiin tieteisiin) • Kantin puhtaan ja käytännöllisen järjen kritiikkien yhteys • Hegelín tiedon ja todellisuuden dialektinen historiallisuus. • Nämä ovat syventävilläkin kursseilla harvinaista herkkua ja edellyttävät, että opettaja tuntee aihepiirin riittävän hyvin, että pystyy jäsentämään sen selkeästi.

More Related