Miten asukkaat ovat mukana infrahankkeiden suunnittelussa?

Miten asukkaat ovat mukana infrahankkeiden suunnittelussa? Case Valtatie 7 Koskenkylä–Loviisa–Kotka tiesuunnitelma 2008–2010 Make life easy in Finland 11.11.2010 Mirka härkönen, sito oy

Esityksen sisältö • Hankkeen sisältö • Vuorovaikutus hankkeessa • Asukkaiden kanssa käsiteltyjä asioita • Palautteiden dokumentointi • Vuorovaikutustutkimus • Hankkeen vuorovaikutuksen onnistuminen • Poimintoja kehitysehdotuksista

Hankkeen sisältö • Tilaaja: Kaakkois-Suomen ELY-keskus. • Hanke käynnistyi elokuussa 2008 ja valmistui huhtikuussa 2010. • Kolme osahanketta: Loviisa–Kotka tiesuunnitelma, Koskenkylä–Loviisa tiesuunnitelman tarkistaminen ja Karhula–Rantahaka meluntorjunnan tiesuunnitelma. • Uuden moottoritien pituus 56 km. Hankkeeseen sisältyi mm. • uusia eritasoliittymiä • laajoja alemman tieverkon ja rinnakkaistieverkon järjestelyjä • tunneli • laaja meluntorjunnan tehostaminen • ympäristönsuojelun toimenpiteitä • muuttuva liikenteenohjausjärjestelmä. • Valtatie 7 on osa E18-tietä. Tien parantaminen on EU:n priorisoima TEN-verkon kehittämiskohde. • Nyt hankkeessa käynnissä hankintavaihe. Rakentaminen käynnistyy syksyllä 2011.

Vuorovaikutus hankkeessa • Yleisötilaisuudet (10 kpl, neljässä vaiheessa, kolmessa kunnassa) • Työpajat (3 kpl, kahdessa vaiheessa, kahdessa kunnassa) • Maastokävely + työpaja (6 kohdetta) • Internet-sivut (Runsaasti ajantasaista tietoa. Perustiedon lisäksi mm. hankeryhmän päätökset, hankkeeseen liittyvät kaavat, kiinteistöjärjestelyt, palautteet jne. Kansalaisten käytössä myös E18-tien suunnitelmapankki.) • Karttapalautejärjestelmä internetissä • Kansalaisten tapaamiset, puhelinkeskustelut, sähköpostiviestintä, suunnitelmien lähettäminen • Informointi median kautta

Asukkaiden kanssa käsiteltyjä asioita • Yksityistiejärjestelyt • Kevyen liikenteen järjestelyt, virkistysyhteydet • Meluntorjunta • Kuivatus (ojat) • Läjitysalueet • Kiinteistöjärjestelyt • Kiinteistöjen hankintaan liittyvät neuvottelut jo suunnitteluvaiheessa • Tiivis vuoropuhelu kiinteistönomistajien kanssa • Kiinteistöjärjestelyasiat (Maanmittauslaitos) mukana työpajoissa ja yleisötilaisuuksissa

Palautteiden dokumentointi • Saatiin runsaasti palautetta eri kanavia pitkin. • Palautteet koottiin sähköiin palautekarttoihin ja -taulukoihin. Lisäksi kirjattiin palautteesta seurannut toimenpide, vastuuhenkilö jne. • Kartat ja taulukot vietiin myös hankkeen internet-sivuille asukkaiden nähtäväksi. • Selkeä dokumentointi auttaa palautteen siirtämistä hankkeen seuraavaan vaiheeseen

Vuorovaikutustutkimus • Tavoitteena: • Arvioida tämän hankkeen vuoropuhelun onnistuminen • Miten vuorovaikutusprosessi koettiin • Minkälaisiksi asukkaat kokivat vaikutusmahdollisuutensa suunnitelmaan • Lisäksi: Minkälaisiksi asukkaat arvioivat tulevan moottoritien vaikutukset (ympäristöseurannan IVA-osuuden 1. osa) • Kehittää infra-hankkeiden vuorovaikutusta • Tutkimus koostui • Posti- ja internet-kyselystä asukkaille (92 vastausta) • Maanomistajien ryhmähaastattelusta (4 osallistujaa) • Pääsuunnittelijoiden haastattelusta (konsulttiryhmän projektipäällikkö ja 2 pääsuunnittelijaa) • Tilaajan projektipäällikön haastattelusta

Hankkeen vuorovaikutuksen onnistuminen, poimintoja • Hankkeen vuorovaikutuksen voidaan todeta onnistuneen hyvin sekä asukkaiden, suunnittelijoiden että tilaajan näkökulmasta. Asukkaat • Parhaina vuorovaikutustapoina pidettiin yleisötilaisuuksia, internet-sivuja, työpajoja ja maastokävelyä. Internet‐sivuja ja karttapalautejärjestelmää käytettiin paljon. • Oltiin melko tyytyväisiä vaikutusmahdollisuuksiin (lähes 50 % erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä). • Suhtauduttiin varauksella siihen, tulevatko suunnitelmat toteutumaan.  Tärkeää, että tieto tehdyistä sopimuksista ja saadusta palautteesta siirtyy rakentamisvaiheeseen ja suunnitelmien toteutumisesta huolehditaan. Suunnittelijat ja tilaaja • Vuorovaikutuksen avulla saatiin tärkeää paikallistietoa hankkeesta  suunnitelman laatu parani. • Vuorovaikutuksella edesautettiin osapuolten ymmärrystä toisiaan kohtaan ja luottamuksen paranemista. • Vuorovaikutus edesauttoi hankkeen hyväksyttävyyttä. Saatujen muistutusten määrään ja sisältöön voidaan olla tyytyväisiä.

Poimintoja kehitysehdotuksista Tarjous- ja sopimusvaihe • Vuorovaikutuksen määrä tulee arvioida huolellisesti. • Toivotaan, että tilaajat arvostavat vuorovaikutuksen laatua tarjouksia arvostellessaan. • Tilaajan ja konsultin välinen työnjako vuorovaikutuksessa tulee sopia selkeästi.

Osalliset • ”Hiljaiset” ja eniten haittoja kokevat tulee tavoittaa. • Tulee selvittää keihin suunnitelmalla on merkittäviä vaikutuksia ja olla heihin henkilökohtaisesti yhteydessä. • Työpajat tulee järjestää sen kokoisina, että kaikki saavat niissä äänensä kuuluviin. • Voidaan järjestää ”avointen ovien päivä” (suunnittelijat paikalla esim. koululla koko päivän, ja heille saa varata tapaamisajan etukäteen). • Nuoria ja naisia tulisi saada enemmän mukaan vuorovaikutukseen. • Internetin kautta tapahtuvan tiedottamisen ja vuorovaikutuksen parantaminen (internet‐sivut ja karttapalautejärjestelmä). Ruuhkavuosia elävät eivät ehdi osallistua vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta hakevat mielellään tietoa internetistä. Myös nuoriso käyttää mielellään internetiä tiedonhakuun. • Kannattaa hyödyntää sosiaalista mediaa (esim. hankkeelle sivut Facebook‐palveluun)

Tiedottaminen • Tiedottamista tulee parantaa entisestään. Pelkät lehti‐ilmoitukset ja kuulutus eivät tavoita kaikkia. • Esim. hankkeen käynnistyessä koteihin jaettava asukastiedote (sisältö: hanke, internet‐sivut, vuorovaikutustapahtumat, asukkaiden postituslista). • Kerätään postituslista (esim. sähköposti-), jonka avulla tiedotetaan mm. vuorovaikutustilaisuuksista ja hankkeen etenemisestä. • Tiedottamista tulee selkeyttää ja kansantajuistaa (erityisesti hanke‐esitteet ja mediatiedotteet). Tiedottamisessa tulee nostaa esiin olennaisimmat asiat kansankielellä (ei ”insinöörikieltä”).

Vuorovaikutusmenetelmät • Internet‐sivut keskeinen tiedotuskanava. • Karttapalautejärjestelmä osoittautui tärkeäksi (suunnitelmien esittely ja palautteen kerääminen). • Myös yleisötilaisuudet, työpajat, maastokävelyt ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat tärkeitä. • Koska menetelmiä on paljon, on harkittava, missä ja miten menetelmiä käytetään  Ristiriitapaikkojen tunnistaminen ja vuorovaikutuksen kohdentaminen (koko suunnittelualuetta ei tarvitse käsitellä ”samalla sabluunalla”). • Työpajat ja maastokävely toteutettava sen kokoisina, että kaikilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluville.

Vuorovaikutusprosessi, vuorovaikutuksen ja suunnittelun yhteensovittaminen • Suunnittelu ja vuorovaikutus tulee sovittaa paremmin yhteen. • Pohdittava, miten vuorovaikutus parhaiten palvelee suunnittelua • Ei päällekkäin useita aikaa vieviä tapahtumia • Tilaisuuksien väleille tarpeeksi aikaa suunnittelulle • Vuorovaikutusvastaava tiiviimmin mukaan projektiin. • Vuorovaikutussuunnitelmaa tulee tarkistaa prosessin aikana ja muuttaa tarpeen mukaan. • Palaute tulee dokumentoida ja käsitellä huolellisesti sekä laittaa avoimesti nähtäville.

Tiedon siirto seuraavaan vaiheeseen • Huolehdittava, että asukkaiden kanssa sovitut asiat ja saatu palaute siirtyvät seuraavaan vaiheeseen. • Huolehdittava, että vuorovaikutus jatkuu seuraavassa vaiheessa. Vuorovaikutusaineistot (esim. postituslista) tulee siirtää eteenpäin. Asukkaiden kiinnostus hanketta kohtaan ei pääty, kun yksi suunnitteluvaihe päättyy. Muuta • Kun asukkaat ehdottavat muutoksia suunnitelmaan tai kysyvät suunnitelmasta, on vastattava selkeästi ja perusteltava asia. Ihmiset ymmärtävät, että kaikkia toiveita ei voida huomioida, mutta jos asiaa ei perustella, voi jäädä käsitys että asiaa ei ole noteerattu. • Vapaaehtoiset maakaupat tiesuunnitteluvaiheessa osoittautunut erittäin hyväksi toimenpiteeksi. • Hankkeen aikataulusta (suunnitteluvaiheet, rakentaminen, lunastukset jne.) tulee tiedottaa selkeästi ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

KIITOS MIELENKIINNOSTA! Lisätietoa: Mirka Härkönen, Sito Oy p. 020 747 6184 mirka.harkonen@sito.fi

Miten asukkaat ovat mukana infrahankkeiden suunnittelussa?