Tietojärjestelmähankkeiden arviointi

1. Tietojärjestelmähankkeiden arviointi V2.0 19.9.2013

2. Tavoitteet • Modulin tavoitteet ovat: • Täsmentää arvioinnin tarkoitusta ja hyötyä • Tukea osallistujia arvioinnin käytännön suunnittelussa ja toteutuksessa projektin elinkaaren eri vaiheissa • Kuvata Valtiovarainministeriön tietojärjestelmähankkeiden lausuntomenettelyä • Lisätä tietämystä valtionhallinnon yhteisestä tietojärjestelmähankkeiden arviointikehikosta • Liittää lausuntomenettely ja hankearviointi kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen

3. Sisältö • Arvioinnin tarkoitus, hyöty ja hyödyntäminen • Miksi arvioida • Hyödyllisen vs. hyödyttömän arvioinnin tunnuspiirteet • Arviointitulosten hyödyntäminen, henkilökohtaiset tekijät • Arviointitulokset hyödynnetään, kun… • Arvioinnin tekeminen käytännössä • Arvioinnin eri ”teemat” • Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa • Aineistot, menetelmät, esittelytavat • Arviointitulosten esittely • Esimerkkejä arviointimalleista ja työkaluista • Arviointikehikko • Arviointikehikko • Tietohallintolain mukainen arviointimenettely • Harjoitus

4. Käsitteet • Hankearvioinnin yhteydessä termillä ”hanke” viitataan myös projekteihin • Arvioinnin kohteen ei tarvitse olla virallinen hanke tai projekti • Arvioinnin kohde on tietyt kriteerit täyttävä toteutus • Usein termien käyttö ja terminologia vaihtelee organisaatioittain • On tärkeätä ”kiinnittää” termit osapuolten välillä

5. Johdanto Arviointia suoritetaan Kehittämisen elinkaaren aikana Hanke-/projektikokonaisuutta koskevaa laajempaa kehittämisen eri elinkaarivaiheisiin kohdistuvaa arviointia (sisältäen esim. tarpeellisuutta, tehokkuutta, toteutusta, vaikutusta yms.) Projektin elinkaaren aikana Hankkeen- tai projektin eri elinkaaren vaiheissa suoritetaan ennakko-, väli-, loppu- ja jälkiarviointia. Projektiin kuuluvina tehtävinä Esimerkiksi vaatimusmäärittelyn tai testauksen arviointi. Tällöin näitä töitä kuvataan myös muilla arviointikäsitteillä kuten auditointi, katselmus ym.

6. Lyhyt esittelykierros Kuka olet/ketä edustat Miten olet työssäsi tekemisissä arvioinnin kanssa? Mitä odotuksia sinulla on tähän tietoiskuun liittyen?

7. ARVIOINNIN TARKOITUS, HYÖTY JA HYÖDYNTÄMINEN

8. Miksi arviointia • Meidän on vastattava asiakkaiden ja kohderyhmien tarpeisiin. Tämä vaatii tietoa. • Tarvitaan priorisointia – Mitkä ovat tärkeimmät tehtävät? Mitkä tehtävät pystymme suorittamaan (resursseja, osaamista ym.)? • Tarvitaan kustannuksiltaan tehokkaimpia projekteja - kilpailu on kovaa tai julkisen sektorin rahat eivät riitä • Meidän pitää tunnistaa tulokset (onnistumiset ja epäonnistumiset) ja näiden vaikutukset. Muuten emme opi ja tee korjauksia • Tarvitaan uusia ratkaisuja, menetelmiä ja vaihtoehtoja – pitää kokeilla mikä toimii • Vaikutusten ja tavoitteiden (strategian) toteutumisen varmistaminen • Periaatteiden noudattamisen varmistaminen

9. Miksi arviointia Projektien uskottavuus ja ulkoinen luottamus lisääntyy kun projektitoimijat ovat valmiita kriittisen tarkastelun kohteeksi Läpinäkyvyys ja avoimuusvaatimukset (transparency) Hyvän hallinnon vaatimus (good governance) Toimintaympäristö muuttuu ja meidän on tunnistettava näihin liityvät tekijät (syyt ja seuraukset)

10. Hyödyllinen vs. hyödytönarviointi • Liikaa, jäsentämätöntä ja toiminnasta irrallaan olevaa hyödytöntä tietoa (esim. liian teoreettista) • Arvioinnista ei ole tiedotettu riittävästi ja oikeille tahoille, jolloin laadukkaan tiedon saanti, tulosten uskottavuus /hyödynnettävyys kärsii • Tulosten tulkinta omien tarkoitusperien mukaisesti (tulos mahdollistaa tulkinnan eri tarkoitusperien mukaan) • Tuloksia ei ymmärretä/hyödynnetä, menetelmät eivät sovi arvioitavaan kohteeseen • Arvioinnin tilaaja ei ole sitoutunut. • Arviointitulokset hyödynnetään ja niiden hyödyntämisellä on vaikutus • Arviointi tuottaa tietoa arvioitavasta kohteesta • Arviointitulos tukee päätöksentekoa vähentämällä epävarmuutta • Arviointitulos nopeuttaa muutoskehitystä ja on yksi oleellinen tieto muun tiedon joukossa

11. Arvioinnin tekeminen käytännössä

12. PORINA Miten te arvioitte projektejanne? Kuka tilaa arvioinnit ja mihin tarkoituksiin? Hyödynnetäänkö arviointituloksia ja tuottaako hyödyntäminen muutoksia toimintaympäristössä?

13. Arvioinnin eri teemat

14. Arvioinnin eri teemat • Projektin tarpeellisuuden arviointi – miten hyvin asetetut tavoitteet vastaavat olemassa olevaa tarpeita (esim. asiakastarve). (oletus – projektilla halutaan tyydyttää asiakkaan tarve) • Projektin tavoitteiden arviointi – miten hyvin asetetut tavoitteet on projektissa saavutettu (oletus – pyritään aina saavuttamaan asetetut tavoitteet) • Projektin tuloksien arviointi – miten hyvin projekti on saavuttanut tuloksia – tavoitettuja tai ei tavoitettuja (oletus – tavoitteet voivat olla epäselvät emmekä voi tietää tarkkaan mitä tuloksia saavutamme – odotettuja vai odottamattomia)

15. Arvioinnin eri teemat • Projektin tehokkuuden arviointia – paljonko resursseja on käytetty projektin tulosten saavuttamiseksi – panosten suhde tuotoksiin (oletus – halutaan saavuttaa mahdollisemman paljon tuloksia niin vähäisillä resursseilla kuin mahdollista) • Projektin toteutuksen arviointia – miten tarkoituksenmukainen toimeenpano on ollut – toimenpiteet, toiminta, rakenteet ym. (oletus – haluamme että prosessit ja toimintamenetelmät ovat niin selkeitä kuin mahdollista) • Projektin vaikutuksien arviointia – miten projektin kautta saavutetut tulokset – tänään tai tulevaisuudessa - vaikuttavat muutokseen projektin toimintaympäristössä (oletus – haluamme projektin kautta vaikuttaa ympäristöömme asetettujen tavoitteiden mukaisesti) • Projektin toiminnan kehittämistä – miten voimme terävöittää ja kehittää toimintaamme jotta tehtäisiin sitä entistä paremmin (oletus – konsultatiivista arviointia)

16. Arvioinnin tasot Yllä mainitut teemat voidaan kohdentaa eri tasoille. Arviointia voidaan siis toteuttaa ohjelma-, projekti- tai projektin sisällä suoritettavan erillisen hankinnan (tai muun kokonaisuuden) arviointina

17. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa Projektin aikainen Arviointi G1 – G4 Projektin Loppuarviointi G5 Etukäteisarviointi G0 (Gate/Päätöksenteko piste) G2 G0 G1 G4 G5 G3 Toteutus Valmistelu Suunnittelu Päättäminen Jälkikäteisarviointi G6 G6 Hyötyjen arviointi (6kk-2v projektin jälkeen) 17

18. Arviointia kehittämisen ja projektin elinkaaren eri vaiheissa Hankearviointi (+ lausunto tarvittaessa) Alas-ajo Esisuunnittelu Hankinta Esiselvitys (jhs172) Vaatimus-määrittely (jhs173) Keh.koh-teidentunnistam. (jhs171) Kilpai-lutus Suunnit-telu Toteu-tus Toteu-tus Käyt-töön-otto Toteutus Valmistelu Suunnittelu Päättäminen G0 G2 G1 G4 G5 G3

19. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa • Ennen projektia (ennakkoarviointi, etukäteisselvitys, business case ym.) • Projekti-idean analyysi (tarve, tavoitteet, resurssit, riskit, vaikutukset, SWOT) • Väliarviointi (projektin aikana) • Projektisuunnitelman toteutuksen onnistumiset ja epäonnistumiset (tarvittavat korjausliikkeet projektin aikana) • Päättämisen yhteydessä (loppuarviointi): • Projektin tuloksien, prosessin ja projektinhallinnan kokonaisarviointi • Jälkiarviointi (vasta jokin aika projektin päättymisen jälkeen) • Liiketoiminnallisen hyödyn arviointi • Muiden vaikutuksien arviointi (oppiminen, muutokset omassa organisaatiossa ja toimintaympäristössä ym.)

20. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa Etukäteisarviointi Kohderyhmä/ asiakkaat ja heidän tarpeensa on tunnistettu ja huomioitu Realistiset määrälliset ja laadulliset päämäärät ja tavoitteet Projektin kustannushyöty on positiivinen (business-case) Toimiva projektisuunnitelma ja aikataulu (esim. tarkoituksenmukaiset toimenpiteet, tietojärjestelmän yhteentoimivuus ja järkevä toimintojen jaksotus) Tarkoituksenmukaisesti resursoitu (henkilöstö, rahoitus, tilat ym.) Toteutuksen riskit huomioitu (emo-organisaation tuki, toimintaympäristön muutokset ym.) Aikaisempien projektien tulokset huomioitu suunnittelussa

21. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa Projektin aikainen arviointi tai loppuarviointi Toimenpiteet toteutettu aikataulun mukaisesti Asetetut tavoitteet saavutettu määrällisesti ja laadullisesti Budjetti toteutettu suunnitelmien mukaisesti Projektihenkilöstö sitoutunut/ tyytyväinen ja ohjausryhmätyö tuloksellista Yhteistyö, verkostoituminen ja tiedottaminen onnistunutta Projektiraportointi, hallinnointi, arviointi ja seuranta on ollut toimivaa Kohderyhmä/ asiakkaat tavoitettu

22. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa Fasilitoitu loppuarviointi (ns. lessonslearned) Johdettuna ryhmätyönä toteutettava oppimiseen ja tiedonsiirtoon tähtäävä tilaisuus, jossa käydään läpi Projektin kulku ajallisesti Onnistumiset, epäonnistumiset? Mitä olisi voitu tehdä paremmin? Mitä tekisimme nyt toisin? Miten arvioimme projektin yhteistyötä? Mihin ongelmiin voimme vaikuttaa ja mihin emme? Kuka voi vaikuttaa, kenen on tartuttava asiaan? Miten lupaamme muuttaa käyttäytymistämme seuraavassa projektissa?

23. Arviointia projektin elinkaaren eri vaiheissa Projektin jälkikäteisarviointi Projektitulokset ovat olleet hyödylliset ja tuoneet omalle toiminnalle ja kohderyhmälle/ asiakkaille lisäarvoa/haluttua muutosta Projekti on vaikuttanut toimintaympäristöönsä ja ratkaissut olemassa olevia ongelmia Projekti on ollut innovatiivinen ja luonut pysyviä vaikutuksia Projektin toimintamallit ja toimenpiteet jatkuvat mahdollisesti omassa organisaatiossa tai muiden tahojen toteuttamina projektijakson jälkeen.

24. Aineistot, menetelmät, esittelytavat Hinta (panokset arvioinnin suorittamiseksi) 3. Tilattua tai itse tuotettua maksullista arviointitietoa (esim. kyselyt, haastattelut, työpajat yms.) 2. Perus- tai sovelletut tilastot (eri tietolähteista saatavilla olevaa, ilmaista tai maksulista aineistoa ja kirjallisuutta) 1. Projektin hallinnolliset asiakirjat (projektin itse tuottamaa tietoa) Monimutkaisuus

25. VM:nLAUSUNTOMENETTELY

26. ”Tietohallintolaki” • Lausuntomenettely perustuu lakiin • Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) • Tarkoituksena tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämisestä ja varmistamisesta. (1 §) • Valtion tietohallinnon IT-hankkeiden ohjaus (4 §) • Ennen kuin 2 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu viranomainen päättää tietohallintoa koskevasta omasta hankinnastaan taikka muusta sellaisesta sen ratkaistavissa olevasta valtion talousarviosta rahoitetusta tietohallintoa koskevasta hankinnasta, jolla on laajaa toiminnallista merkitystä tai joka on taloudelliselta arvoltaan merkittävä, sen on pyydettävä asiasta valtiovarainministeriön lausunto. • Jos edellä tarkoitettu viranomainen haluaa poiketa valtiovarainministeriön lausunnosta, sen on saatettava asia hallinnonalansa ministeriön päätettäväksi • Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetuista hankinnoista ja valtiovarainministeriön käsittelymenettelystä lausuntoasiassa

27. Tietohallintolaki - lausuntomenettely Lausuntomenettely koskee tietohallintolain piiriin kuuluvien viranomaisten tietojärjestelmä- ja tietohallintohankkeita, jotka ovat joko viraston omia tai joita se rahoittaa. Hankkeilla tulee lisäksi olla • laajaa toiminnallista merkitystä • koskevat olennaisesti keskeisiä rekistereitä tai yhteisiä tietojärjestelmiä tai hankinnalla olisi muista vastaavista seikoista johtuen laajaa toiminnallista merkitystä • Esimerkiksi tietosisältö tai rajapinta muuttuu oleellisesti tai muutokset koskevat useamman viraston välisiä yhteisiä prosesseja TAI ne ovat • taloudelliselta arvoltaan merkittäviä • hankinta-arvo vähintään 5 miljoonaa euroa

28. Lausuntomenettelyn kulku Raha-asiain-valiokunta Hallinnonalan ministeriö VM Hankkeenvastuu- organisaatio Käsittelee asiat, joissa ministeriön päätös poikkeaaVM:n lausunnosta 3 Saa tiedon, että omalta hallinnonalalta on menossa hanke VM:nlausunnolle Käsittelee VM:n lausunnosta poikkeavan ehdotuksen ja neuvottelee VM:n kanssa Saa tiedoksilausuntopyynnön ja arviointiraportin Saa tiedoksiVM:n lausunnon 2 Saa hankkeen vas-tuuorganisaatiolta ennakkotiedon, että hanke tulossa lau-sunnolle Valmistelee hankkeesta lausunnon ja toimittaa sen hankkeen vastuu-organisaatiolle Neuvottelee hallinnonalan ministeriön kanssa Haluaa poiketa VM:n lausunnosta ja vie asian oman hallinnonalansa ministeriön ratkaistavaksi Tunnistaa hankkeen kuuluvaksi lausunto-menettelyyn ja teettää hankkeesta arviointi- kehikon mukaisen arvioinnin Toimittaa VM:llelausuntopyynnön sekä arviointiraportin liitteineen Toimittaa pyydettäessä lisätietoja Ottaa lausunnon huomioon edistäessään hanketta 1 = prosessin vaihtoehtoisia päättymispisteitä 1 2 3

29. IT –hankkeiden arviointi Tietojärjestelmähankkeiden onnistumisen tukemiseksi on luotu valtionhallinnon yhteinen arviointimenetelmä Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset ja että tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltava vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta edellyttää, että merkittävistä tietojärjestelmähankkeista on ennen hankintaa pyydettävä valtiovarainministeriön lausunto. Lausuntoa varten hankkeista tulee tehdä yhteisen arviointikehikon mukainen arviointi ja arviointiraportti.

30. arviointikehikko

31. Johdanto kehikkoon • Hallituksen ja talouspoliittisen ministeriövaliokunnan linjaukset 2009 • IT-hankkeille tarvitaan yhtenäinen arviointimenetelmä • Arviointitoiminnan kehittämishanke 2010 • Arviointimallien pilotointi • Ehdotus valtionhallinnon yhteiseksi tietojärjestelmähankkeiden arviointikehikoksi • Arviointikehikko • versio 1.0 julkaistu 06/2011 • versio 2.0 julkaistu 09/2012 • jatkokehitys kokemusten ja palautteen perusteella • ”Tietohallintolaki” voimaan 1.9.2011 • Vahvistaa VM:n roolia julkisen hallinnon ICT:n ohjauksessa • Vahvistaa ministeriöiden roolia hallinnonalansa tietojärjestelmä-kehityksen ohjauksessa • VM:n lausunto merkittävistä hankkeista (edellyttää hankearviointia)

32. Arvioinnin tarkoitus ja kohde • Arvioinnin tavoitteena on varmistaa, että • Suunnitelluilla tietojärjestelmäinvestoinneilla saavutetaan tavoiteltu vaikuttavuus, tuottavuus ja yhteentoimivuus • Toteutettavilla hankkeilla on onnistumisen edellytykset • Suunnittelussa on huomioitu valtionhallinnon kehittämislinjaukset, tietojärjestelmien yhteentoimisuus, kokonaistaloudellisuus sekä tietoturva • VM suosittelee arvioimaan menetelmän avulla • Kaikki tietojärjestelmähankkeet • Sellaiset toiminnan kehittämishankkeet, joihin sisältyy tietojärjestelmän kehittämistä • Lisäksi, arviointi mahdollistaa hankkeen hyötyjen jälkiseurannan • Jälkiseuranta ei ole osana arviointikehikkoa • Arviointi on hyödyllinen vaikka toteutus ei edellyttäisikään lausuntomenettelyä

33. Kehikon mukainen arviointi • Kehikon mukainen arviointi on tarkoitettu tehtäväksi esiselvitysvaiheen jälkeen • Toteutettavasta ratkaisusta ja sen toteutukseen liittyvästä kokonaisuudesta on olemassa vähintään alustava suunnitelma • Tietohallintolaki edellyttääVM:n lausuntoa • yli 5 M€:n tai • muuten merkittävistä hankkeista ennen hankintaa • Lausunnon edellytyksenä on arviointikehikon mukainen arviointi

34. Arvioinnin kokonaiskuva Todetaan tarvearvioinnille Hanke täyttää lomakkeen Arvioijat täyttävät lomakkeen Lausunto Menettely • Arviointi edellyttää että hankkeesta on saatavilla riittävästi tietoa • Riittävän laaja esiselvitys on tehty • Täytetään arviointilomake • Suoritetaan arviointi • Tarvittaessa ulkoisten arvioijien toimesta • Suoritetaan lausuntomenettely • Kaikki arvioitavat hankkeet eivät edellytä lausuntomenettelyä • Hankearviointiprosessin yleiskuva:

35. Arviointiraportti • Täytetty arviointilomake (+ liitteet) = Arviointiraportti • Arviointilomakkeeseen (arviointikehikkoon) kuvataan asiat tiivistetysti, tarkemmat kuvaukset liitteiksi • Arviointilomakkeessa on eroteltu • Kuvattavat asiat (hanke täyttää) • Arvioitavat asiat (arvioijat täyttävät) • Etusivu, jossa hankkeen perustiedot ja arvioinnin yhteenveto • Keskeiset havainnot • Suositukset jatkotoimenpiteiksi • Arviointilomake ja ohjeita: http://www.julkict.fi/arviointi

36. Arviointikehikon osa-alueet tiivistettynä

37. 1. Vaikuttavuus ja asiakashyödyt

38. 2. Tehokkuus, Tuottavuus, Taloudellisuus

39. 3. Osaaminen ja resursointi

40. 4. Yhteentoimivuus

41. 5. Toteutettavuus

42. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi VM on tuottanut mallipohjan kustannus-/hyötyanalyysin suorittamisen tueksi (arviointikehikon osio 2)

43. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi Kustannus-hyötyanalyysin keskeinen sisältö Kehityshankkeen vaikutukset toimintaan Tavoiteltavat hyödyt ja niiden realisointi Arvio kustannuksista

44. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi 1 Kehityshankkeen vaikutukset toimintaan Mitä toiminnan muutoksia hankkeella/projektilla on tarkoitus saada aikaiseksi? Jos hanke kuuluu johonkin suurempaan kehittämis-kokonaisuuteen, niin mitkä ovat sen tavoitteet ja miten kyseinen hanke liittyy niiden toteutumiseen? Mitä muita sidonnaisia hankkeita tai kehittämistoimen-piteitä mahdollisesti tarvitaan, jotta kehittämiselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?

45. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi 2 Tavoiteltavat hyödyt ja niiden realisointi • Mitä konkreettisia hyötyjä hankkeella tavoitellaan? • Taloudelliset hyödyt (tuottavuushyödyt) • Uuudet tai lisääntyvät tuotot, • Säästöt subst. toiminnan tehostumisesta (henkilötyö), • Säästöt ICT-toiminnasta. • Poistuvat tai alenevat ICT- tai muut kustannukset (nykyisten järjestelmien kehitys ja ylläpito, mahdolliset päällekkäisyydet tms.) • Muut säästöt (materiaalit, logistiikkakustannukset tms.) • Ei-taloudelliset hyödyt • Asiakkaalle näkyvä prosessin tehokkuus ja laatu(esim. läpimenoaika, virheettömyys, asiakaskokemus) • Henkilöstön kokemat hyödyt (työtyytyväisyys) • Muut ei-taloudelliset hyödyt

46. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi 2 Tavoiteltavat hyödyt ja niiden realisointi • Hyötyjen realisoimiseen tarvittavat erityiset toimenpiteet • ml. lainsäädännölliset, hallinnolliset tai rakenteelliset näkökohdat • Kenelle hyödyt kohdistuvat, kuka vastaa niiden toteutumisesta • Milloin hyödyt alkavat realisoitua • Millä mittareilla / tunnusluvuilla hyötyjen toteutumista voidaan arvioida ja seurata • Hyötyarvioiden taustalla olevat keskeiset oletukset (esim. oletus palvelun käytön volyymeistä tai sellaiset tekijät, jotka )

47. Arviointikehikon tukimateriaali – kustannus/hyötyanalyysi 3 Arvio kustannuksista • Ratkaisun koko elinkaaren kustannukset • Kehittämiskustannukset • Käyttöönoton kustannukset • Käyttö- ja ylläpitokustannukset • Käytöstä poiston kustannukset • Kenelle kustannukset kohdistuvat; miten kehittäminen, käyttö ja ylläpito rahoitetaan • Esisuunnitteluvaiheessa on oleellista tunnistaa investoinnin suuruusluokka, luvut tarkentuvat myöhemmin

48. HARJOITUS

49. Harjoitus Harjoituksen tarkoituksena on tutustua arvioinnin ja arviointilomakkeen sisältöön ja arvioinnin logiikkaan, erityisesti yhteensopivuus näkökulman kautta Harjoituksessa hyödynnetään arviointikehikkoa ja keissi-esimerkkiä

50. Harjoitus Keskity kehikon kohtaan 4 ja siellä oleviin arviointikysymyksiin Kohdenna kysymykset esisuunnitteluvaiheessa olevaan esimerkki-keissin, jossa kuvataan projektin päättyessä tavoiteltavaa lopputulosta (kirjaston etälainauspalvelu) Mikäli vastauksia keissi-kuvauksessa ei löydy, niin mitä olisi pitänyt huomioida keissi-esimerkin kuvauksessa, jotta se vastaisi kokonaisarkkitehtuurin mukaisiin yhteensopivuutta koskeviin vaatimuksiin.